31.03.2009

Vanhempien osakkeenomistajien investointipelot vaikeuttavat merkittävästi taloyhtiöiden mahdollisuuksia huolehtia rakennuskannasta.

”Asuntojen kunnostamisesta on tehtävä kiinnostava vaihtoehto myös asunto-osakeyhtiöiden vanhemmille omistajille”, vaati Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton, KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila puhuessaan liiton järjestämässä asuntomarkkinoiden ja kiinteistönvälityksen teemapäivässä maaliskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa. Hän peräänkuulutti valtiolta uusia suoria tukimuotoja ja verohelpotuksia vanhempien omistajien investointipelkojen voittamiseen. Tukemiseen käytettävät rahat saadaan syntyvinä hyötyinä moninkertaisesti takaisin.

Myös tukimahdollisuuksia tarjoavien yhteiskunnan tahojen on tuotava entistä selkeämmin viestinnällään esille vanhemmille omistajille jo nyt tarjolla olevat tukimahdollisuudet. ”Mahdollisuudet ovat tällä hetkellä puutteellisen ja koordinoimattoman viestinnän takia liian monelle kansalaiselle täysin hämärän peitossa ja siksi hyödyntämättä.”

Suomessa on tällä hetkellä yli 700.000 henkilöä, jotka omistavat asunnon osakkeita. Heistä suuren osan muodostavat jo tällä hetkellä eläkkeellä olevat tai eläkeikää lähestyvät kansalaiset. Heidän suhteellinen osuutensa asukkaista lisääntyy entisestään suurten ikäluokkien eläköityessä. Monet heistä vastustavat voimakkaasti kaikkia toimenpiteitä, joilla omaa asumisen kustannustasoa jouduttaisiin nostamaan. Suuria pelkoja herättävät taloyhtiöiden remontit ja investoinnit.

Taloyhtiöiden remonttien hyöty ajoittuu monessa tapauksessa esimerkiksi 25-30 vuodeksi. ”Kun vanhempi asukas ennakoi, että oma omistajuus taloyhtiössä ulottuu esimerkiksi 5 -15 vuoden päähän, ei ymmärrystä korjauksille ole. Korjaus nähdään pelkästään uhkana, joka romahduttaa tulotason ja vie kenties myöhäisvanhuuden hoitoon suunnitellut varat. Tästä seuraa vastakkainasettelua ja remontteja vastustavat adressit taloyhtiöille. Korjaustoimia jarrutetaan yhtiökokouksissa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ilmiö on suuri ongelma nyky-Suomessa ja se haittaa merkittävästi taloyhtiöiden pitkäjänteistä toimintaa. Samalla rakennusten kunto heikkenee ja kansallisvarallisuus turhaan rappeutuu”, Malila totesi.

Mitä pitäisi tehdä?

On tehtävä hallitustason ratkaisuja, joissa vanhempien kansalaisten tilanne otetaan huomioon ja ymmärretään paremmin.

Vanhemmille on suunniteltava erillisiä tukimuotoja joko verotuksen kautta tai suorana tukena, joilla voidaan varmistaa se, että vanhempien kansalaisten motivaatio rakennusten kunnon ylläpitämiseen kasvaa.
 
Yhteiskunta on muuttunut ja tarve kohentaa omaa asuntoa koskettaa hyvin suurta joukkoa eläkeläisiä tuloista riippumatta. Tämän takia myös tukien kriteereitä tulisi arvioida uudelleen siten, että tuen piiriin pääsisivät omistajat tuloluokista riippumatta.
 
Vanhemmat ihmiset elävät mukana eläkejärjestelmässä, joka ei ole monessakaan tapauksessa varmistanut heille korkeita vanhuudenpäivien eläkkeitä. ”Asunto-osake on ollut suurimmalle osalle elämän keskeinen investointi ja se suuri hankinta, jonka eteen on tehty töitä ja saatu hankinta lopulta pitkäjänteisesti, mahdollisesti pienestäkin palkasta huolimatta tehtyä. Taloyhtiön remontin tullessa eteen monet vanhukset joutuvat nostamaan kädet pystyyn: on suorastaa surullista, että ainoa mahdolliset vaihtoehdot ovat vastustaa hanketta kynsin hampain taikka lähteä omasta kodistaan evakkoon”, Malila totesi.

Viestintähaaste KELA:lle, ARA:lle ja Kuntaliitolle yhdessä: senioriasumisen ohjekirja tarvitaan

Maamme asunto-osakeyhtiöissä on runsaasti pienituloisia, ikääntyviä ihmisiä, jotka ovat pulassa entistä useammin esitettävien korjausvaateiden kanssa.

”Tällä hetkellä tietoa maailmassa on, mutta kaikkea työtä ei ole tehty sen eteen, että tieto olisi helppolukuisessa muodossa tai sitä tarjoiltaisiin siten, että myös vanhemmat asiakkaat sen havaitsisivat. Moni asiakas turhautuu vaikeaselkoisen viestinnän uuvuttamana eikä lähde liikkeelle, vaikka perusteet KELAn, ARAn tai vaikkapa kuntien tarjoamaan tukeen käytännössä olisivatkin.”

Tukimuotoja tarjoavat instituutiot voisivat erittäin perustellusti ottaa tässä asiassa haasteen vastaan ja aloittaa laatimalla yhdessä helppolukuisen, yksinkertaisen esitteen – eräänlaisen Senioriasumisen Kultaisen Kirjan.  ”Kirja kertoisi niistä mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista, joita niillä on jo tällä hetkellä tarjonnassaan vanhemmille ihmisille. On aivan varmaa, että KELAn, ARAn tai kuntien nykyisistä palveluista ei ole tällä hetkellä kentällä sellaista tietoa, joka siellä kuuluisi olla. Näitä helppolukuisia opuksia jakaisivat ja mahdollisuuksista kertoisivat asiakkailleen erittäin mielellään myös suomalaiset kiinteistönvälittäjät”, Malila lupasi.

Mitä erityisellä huomioinnilla saavutetaan?

Asuntomarkkinoiden näkökulmasta vanhempien kansalaisten erityishuomioinnilla on monia positiivisia vaikutuksia:

• rakennusten kunto kohentuu
• asuntomarkkinoille saadaan entistä laadukkaampia myynti- ja ostokohteita
• maamme kansallisvarallisuudesta, asuntokannasta pidetään huolta
• tilanteen korjautuminen helpottaa myös painetta uudisrakentamiseen.

 Myös inhimillisesti katsoen on positiivista, että voidaan tukea myös vanhempien ihmisten mahdollisuuksia asumisensa laadun ja sitä kautta elämänlaadun parantamiseen.

Lisätietoja:

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry

Jukka Malila
toimitusjohtaja
p. 050-5112100
jukka.malilvkl.fi

Takaisin edelliselle sivulle