KVKL:
KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN VUODESTA 2011 TULOSSA KOKONAISUUTENA VARSIN KELVOLLINEN

KVKL ennusti tammikuussa 2011 kuluvasta vuodesta välitysalalle hyvää vuotta. Tähän mennessä ennuste on toteutunut, vaikka vuoden loppupuoliskolle ennakoidaan jo lievästi miinusmerkkistä kehitystä edellisen vuoden liikevaihtotasoon verrattuna.

Välittäjillä oli vuoden 2011 alussa vahva usko sekä toimeksiantojen että kauppojen määrä kasvuun. Myös liikevaihdon ja kannattavuuden kasvua pidettiin todennäköisenä.

Alkuvuonna alan liikevaihto positiivinen – kolmas neljännes miinusmerkkinen

KVKL arvioi julkistamassaan suhdannekatsauksessa, että vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä alan liikevaihdon kasvu laskee hieman eli käytännössä 3-5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkuvuonna 2011 alan liikevaihto vielä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia ja toisella neljänneksellä 4,7 prosenttia.

”2000-luvun vuosista vain vuosi 2008 on ollut alan liikevaihdon kehityksen näkökulmasta miinusmerkkinen – silloin vuotuinen miinus oli vajaat 8 prosenttia.  Vuonna 2010 alalla puolestaan kirjattiin vahva kasvun vuosi liikevaihdon lisääntyessä edellisvuodesta jopa yli 9 prosenttia. Myös kulunut vuosi on ollut alalle hyvä vuosi”, arvioi KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

KVKL kysyi jäsenistöltään myös näkemystä liiketoiminnan ensi vuoden näkymistä. Noin 45 prosenttia vastanneista uskoi, että oman yrityksen liikevaihto pysyy entisellä entisellä tasolla. Toistakymmentä prosenttia vastanneista ennakoi liikevaihdon kasvavan ja saman verran ennakoi liikevaihdon laskevan.

Välitysalan liikevaihto on suorassa suhteessa asuntokaupan määrään, sillä yritysten liikevaihdosta noin 90 prosenttia syntyy välityspalkkioista.

Alaa koskevat tilastot näyttävät, että kasvun vetureina ovat hieman erikokoiset yritykset - kulloisestakin suhdannetilanteesta riippuen. Esimerkiksi vuoden 2009 kolmannesta neljänneksestä lähtien toimialan liikevaihdon hyvään kehitykseen vaikuttivat eniten keskikokoiset, 5-20 henkilöä työllistävät välitysyritykset. Viime aikoina puolestaan positiivisin kasvuvaikutus on ollut pienillä, alle viisi henkilöä työllistävillä yrityksillä. 

Uusia tulijoita ja haastajia alalla riittää.  Aloittavan yrityksen investointitarpeet ovat moniin aloihin verrattuna melko pienet, mikä osaltaan madaltaa alalle tulon kynnystä ja lisää kilpailua.

Kiinteistönvälitysalan kokonaisväkimäärä notkahti 2008-2009 taantuman seurauksena jo noin  4100 ammattilaiseen, mutta sittemmin alan henkilöstön kokonaismäärä on ollut viime aikoina jälleen kasvusuunnassa kohden 5000 henkilön rajapyykkiä. Puolet välittäjistä kokee, että alan kilpailutilanne on tänä syksynä jonkin verran kireämpi kuin vuotta aikaisemmin. Vajaa 40 prosenttia kokee kilpailutilanteen pysyneen ennallaan. Vajaa viisi prosenttia uskoo, että kilpailu on kiristynyt merkittävästi.

Tilastokeskuksen vireille pantuja konkursseja koskevan tilaston mukaan välitysalan yrityksiä kaatui kuluvan vuoden elokuun loppuun kymmenen kappaletta. Vauhti on viimevuotista tasoa; vuonna 2010 konkurssin teki 15 välitysliikettä. Tilaston mukaan synkin vuosi alalle oli 2009, jolloin konkurssiin haettiin 36 välitysalalla toimivaa yritystä. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa on välitysalan yritysten kokonaismääräksi Suomessa todettu viime vuosina noin 1300-1400 yritystä vuodesta riippuen.

Perusasuntojen kauppa käynyt normaaliin tahtiin

Kiinteistönvälittäjien hintaseurantapalveluun kirjattuja käytettyjen kerros- , rivi- ja omakotitalokauppoja tehtiin tammi – syyskuussa 2011 yhteensä noin 49450 kappaletta. Vuotta aiemmin niitä tehtiin yhteensä noin 48900 kappaletta. Kauppoja tehtiin näin ollen hieman enemmän kuin vuosi sitten.

Euroopan taloudellinen tilanne synnyttää kuitenkin markkinoille epävarmuutta ja jarruttaa kaupankäyntihaluja.

Epävakaassa taloustilanteessa on asuntovelallisen kannalta myönteisiäkin piirteitä. Kesällä alkanut euriborkorkojen nousu on pysähtynyt. Vuoden euribor on nyt 2,1 prosenttia. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan asuntolainojen korkoihin ei jatkossakaan ole odotettavissa nousua. Kun korkotaso on matala, niin myyjillä ei ole kiirettä myydä asuntoaan, mikä tasaa hintojen mahdollisia laskupaineita.

Vaikka asuntomarkkina voi kokonaisuudessaan hiukan hiljentyä, niin kotitalouksien elämäntilanteen muutokset ruokkivat sen jatkumista.

”Asunnonvaihdon jatkuvuus perustuu siihen, että ihmiset elävät koko ajan normaalia elämää, syntyvät, kuolevat ja eroavat. Monet muuttavat syystä tai toisesta paikkakunnalta tai alueelta toiselle”, kuvaa  Jukka Malila.

Kauppa on käynyt viime aikoina parhaiten pienissä asunnoissa, sijoitusasunnoissa ja kohtuuhintaisissa perheasunnoissa, kun kohteen sijainti ja kunto ovat tyydyttävällä tasolla. Kalliimmissa asunnoissa myyntiajat ovat pidemmät. Kaikkein suurimpia unelmia ei tänä päivänä lähdetä toteuttamaan.

”Asuntonäytöissä käydään edelleen, mutta yksityisnäyttöjen rooli kasvanut.  Vaikuttaa siltä, että huono- ja hyväkuntoisten asuntojen hintaero alkaa näkyä markkinoilla aikaisempaa selvemmin”, Jukka Malila sanoo.

Kaupankäynnille hinnoittelu on tärkeää alusta asti. Oikein hinnoiteltu kohde menee paremmin kaupaksi kuin väärän hinta-arvion saanut kohde.

Kaivataan kodikkaita ja kohtuuhintaisia käyttöasuntoja

Vajaa 40 % KVKL:n tuoreimpaan kyselyyn vastanneista kiinteistönvälittäjistä uskoi asunto- ja kiinteistökauppojen määrän pysyvän loppuvuonna edellisvuoteen nähden entisellä tasolla. Lievään kauppamäärien pienemiseen uskoi lähes saman verran. Kauppamäärien pienenemiseen loppuvuonna yli 10 prosenttia uskoi reilu 15 prosenttia vastanneista.  ”Viimeistään joulukuussa asuntokauppa hiljenee joulun ja uudenvuoden takia, joten tämä vuosi alkaa olla valmis. Olemme niin lähellä vuoden loppua, että tästä tulee jo nykyisen kertymän perusteella ja odotettavissa olevien kauppojen perusteella kokonaisuutena hyvä vuosi”.

Asuntomarkkinoiden yleiskehityksessä on tällä hetkellä nähtävissä alue- ja paikkakuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi Turun  ja Espoon seuduilla on erittäin vahva työllisyystilanne, ja siellä usko tulevaisuuteen näkyy positiivisesti myös asuntokaupassa. Niillä paikkakunnilla, joille työttömyys ja irtisanomiset lisääntyvät merkittävästi, vaikutukset heijastuvat samalla tapaan alueelliseen asuntomarkkinaan.

Jukka Malilan mukaan perusasunnot ja kohtuuhintaiset asunnot menevät kaupaksi myös ensi vuonna.

”Rakentajien pitäisi vaan rakentaa reippaasti ja luottaa tulevaisuuteen. Tavalliset perheet tarvitsevat uusia, kohtuuhintaisia koteja. Toimivassa yhteiskunnassa on jatkuva tarve hyväkuntoisista ja jopa uusista asunnoista”, Malila rohkaisee.

Markkinoille kaivataan myös uusia, pieniä, kodikkaita 80-120 neliön erillisomakotitaloja. Ostajat  haluavat esimerkiksi idyllisiä pieniä puutaloja,  nykyajan standardit täyttäviä rintamamiestaloja, jossa on takkaa, puuhellaa, aurinkopaneeleita sekä energiatehokkaita ratkaisuita. Asunnonetsijä hakee nyt kodikasta kotia.

TEKSTI: MATTI VALLI

Lisätiedot:
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry
toimitusjohtaja Jukka Malila
p. 050-5112100; sähköposti: jukka.malilvkl.fi
 

KVKL ja välitysalan suhdanteet kesällä 2011:

KAUPPA KÄVI MYÖS ALKUVUONNA - VÄLITYSALAN KASVU JATKUI

Kiinteistönvälitysalalla toimivien yritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä keskimäärin 5,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toisella neljänneksellä alan liikevaihto kasvaa, mutta kasvutahti rauhoittuu hieman vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) kesän 2011 alussa.

"Vuoden 2011 toinen neljännes on ollut välitystoiminnassa mielenkiintoinen. Huhtikuussa asuntokauppojen määrissä oli lievä, noin 10 prosentin notkahdus edelliseen vuoteen verrattuna, mutta toukokuussa tilanne korjautui. Kesäkuussakin kauppaa on tehty, mutta kaupantekotahtia on häirinnyt maan hallituksen aikaansaannin pitkittyminen, keskustelu talouden uhkatekijöistä ja kansan valmistautuminen kesälomakauteen. Kesäkuun lopulliset luvut saadaan hieman myöhemmin, mutta käytännössä alan liikevaihdon kasvutaso vuoden 2011 toisella kvartaalilla päätynee lähelle kolmea prosenttia", arvioi kehitystä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila.

Vaikka vuoden 2010 kasvulukuihin ei kiinteistönvälitysalalla alkuvuonna 2011 ylletäkään, on alkuvuosi 2011 ollut alalla kokonaisuutena hyvä.

Kvartaalit ja vuodet eivät ole kiinteistönvälitysalallakaan veljeksiä. Tilastokeskuksen laatiman kasvukatsauksen mukaan alkuvuonna 2011 toimialan kasvusta vastasivat tässä kvartaalissa alle viisi henkeä työllistävät yritykset: niiden liikevaihto kasvoi 7,4 prosenttia vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. Kaiken kaikkiaan 57 prosenttia alan yrityksistä oli kasvusuunnassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Tammi-toukokuun kauppamäärät edellisvuoden tasolla

Asuntokauppaa tehtiin vuoden 2011 tammi-toukokuussa kokonaisuudessaan melko vilkkaasti. Vanhoja kerros-, rivi- ja omakotitaloasuntoja myytiin yhteensä lähes 26 500 kappaletta. Luku ylittää edellisvuoden vastaavan ajankohdan kokonaiskertymän noin 150 kappaleella.

”Huhtikuun pienen notkahduksen jälkeen toukokuussa vanhoja kerros-, rivi- ja omakotitaloja myytiin hyvin eli reilusti yli 5 600 kappaletta. Näistä käytettyjä kerrostaloja oli noin 2900. Toteutuneiden kauppojen määrä ylsi tammi-toukokuussa käytännössä samalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin”, Malila vahvistaa.

Kerrostaloasuntojen myyntiajat sekä huhti- että toukokuussa olivat keskimäärin täysin samat kuin vuotta aikaisemmin eli kahdeksan viikkoa. Kerrostaloasuntojen toteutuneet kauppahinnat olivat toukokuussa 2011 keskimäärin runsaat 2 350 euroa neliöltä. ”Hinnat ovat olleet viime vuosina noususuunnassa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuoden 2008 lopulla vastaava keskiarvoluku oli vielä alle 2000:n euron neliöltä”, Malila sanoo.

Tiedot toteutuneista asuntokaupoista ja hinnoista perustuvat kiinteistönvälittäjien hintaseurantapalvelusta saatuihin tietoihin.

Kevät tavallisesti vuoden vilkkainta kaupankäyntiaikaa

Asuntomarkkinoilla kaupankäynti on tavallisesti vilkkainta kevätkaudella maaliskuusta kesäkuun alkuun saakka, minkä jälkeen ihmiset keskittyvät lomanviettoon. Kesällä kauppoja voidaan tehdä tyypillisesti 10-20 prosenttia vähemmän kuin vuoden parhaina kuukausina.

”Pidentyneet päivät ja luonnon herääminen vauhdittavat vapaa-ajan asuntokaupan lisäksi osaltaan rivitalo- ja omakotikauppaa erityisesti keväällä ja kesällä. Haaveet paremmasta asumisesta alkavat elämään vahvemmin valoisan ajan tullessa”, Malila sanoo.

Nykyisin vanhemmat harkitsevat entistä useammin oman asunnon hankkimista opiskelemaan lähtevälle jälkipolvelle. Tätä harkintaa vauhdittaa osaltaan kohonnut vuokrataso. Loppukesästä tyypillisesti pienten yksiöiden kauppa vilkastuu ja hinnatkin saattavat hypähtää ylöspäin etenkin yliopistokaupungeissa.

Inflaatio haukkaa ostovoimaa

Uusi hallitus leikkaa asuntolainojen verovähennysoikeutta. ”Vaikka korkovähennyksen muutos onkin tällä hetkellä keskustelun ytimessä täytyy muistaa, että markkinoiden toimintaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkästään korkojen verovähennysoikeuden suuruus”, Malila muistuttaa. Asuntokauppapäätöksiin vaikuttavia suurempia asioita ovat tällä hetkellä korkotason, energian ja polttoaineiden hintojen nousu – ne ovat tekijöitä, jotka lisäävät inflaatiopainetta. Käytettävissä olevien tulojen pienentyminen vaikuttaa markkinoilla toimivien ostajien ja myyjien tunnetilaan ja sitä kautta ostokäyttäytymiseen. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorin tuoreet tulokset näyttivät kesäkuussa alhaisempia lukemia kuin aiemmin keväällä tai vuotta aiemmin.

Valtakunnan infrastruktuurin rakentaminen vaikuttaa joskus myös asuntojen hintoihin. Espoossa länsimetron rakentaminen on jo nostanut asuntojen hintoja metron vaikutusalueella. Havaittava, hintoja nostava vaikutus oli niinikään muutama vuosi sitten ydinvoimalatyömaan käynnistymisellä Rauman seudulle. Vilkas uudistuotanto jollakin alueella on omiaan nostamaan saman alueen yleistä hintatasoa. Uudistuotanto toimiikin monessa tapauksessa hintojen nousun veturina.

Mökki kohtuulliselta etäisyydeltä kiinnostaa

Kansa on viime vuosina vaurastunut ja osa varallisuudesta suunnataan kotimaan mökkeilyyn. Kiinnostavimmat ja kalleimmat mökit sijaitsevat kohtuullisen ajomatkan päässä kasvukeskuksista. Etelä- ja Lounais-Suomen merenranta-alueilta löytyvät arvokkaimmat loma-asunnot.

Yli 2,5 tunnin ajomatkan ylittävä automatka pääkaupunkiseudulta karsii tuntuvasti
ostajien kiinnostusta.

Perusvaatimuksena on tie perille ja sähköt. Mökin mukavuuksia arvostetaan entistä enemmän. Markkinat ovat tällä hetkellä kaiken kaikkiaan kaksijakoiset. ”Osa ostajista haluaa hyvin varustellun kopion omakotitalosta.Toinen osa ostajista näkee mökin ja mökkeilyn edelleen askeettisena toimintana, jossa sivistyneen elämänmenon vastapainoksi puuhaillaan yksinkertaisessa mummonmökissä. Silloin käyttövesi voidaan kantaa kaivosta ja puuceekin kelpaa”, Malila toteaa.

Ala haluaa kehittää koulutustasoa ja pätevyysvaatimuksia

Kiinteistönvälityksen Ammattilaiset -tutkimuksen mukaan kiinteistönvälitystyön parhaina puolina pidetään ihmisläheisyyttä ja tuloksellisuutta. Kiinteistönvälittäjät ovat mukana ihmisten elämän suurissa päätöksissä, mikä koetaan palkitsevaksi. Työssä tulokset ovat selkeästi näkyviä toisin kuin monessa muussa asiantuntijatyössä. Välittäjät pitävät myös itsenäisyydestä, joustavuudesta ja haasteellisuudesta.

Välittäjät voivat suositella ammattiaan tuttavilleen. Asiat, joita välittäjät työssään muuttaisivat liittyvät alan arvostukseen ja työn epävarmuustekijöihin. Erityisesti tulojen epätasainen jakautuminen eri kuukausina häiritsee. ”Kiinteistönvälitysalan yritysten on tärkeää tunnistaa alan vahvuudet ja pitää niistä huolta, että ala on jatkossakin vetovoimainen kilpailtaessa työvoimasta muiden alojen kanssa”, toteaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kiinteistönvälitysalalla on hyvät mahdollisuudet verrattain suuriinkin ansioihin. Vaihtelu on kuitenkin erittäin suurta ja peruspalkat pieniä. Työkokemus, koulutus ja LKV-pätevyys helpottavat työssä onnistumista, jolloin tulokset palkitsevat myös lisääntyneinä provisioina.

Kiinteistönvälitysalan Ammattilaiset -tutkimuksen mukaan välittäjien vähiten ansaitseva neljännes saa sairaanhoitajatasoiset ansiot, keskimäärin ansiot ovat lehtorin luokkaa ja ylin neljännes ansaitsee saman kuin yksityisen sektorin senioriasiantuntijat.
 
Teksti: Matti Valli
 
Lisätiedot:
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry
toimitusjohtaja
Jukka Malila
p. 050-5112100
050-5112100
tai KVKL keskus:
p. 09-42827007
09-42827007    

6.5.2011

KVKL:n Suhdannekatsaus 1/2011: Kiinteistönvälitysalan liikevaihdon kasvu rauhoittui

Asuntokauppa ja kiinteistönvälittäjät ovat selviytyneet lähes vaurioitta viime kuukausien lievähköstä koronnoususta. Rahan hinnan nousu ja mahdollisen tulevan nousun odotukset rauhoittavat  asuntokaupan tunnelmia, joten markkinoiden ylikuumentumista ei nyky-Suomessa tarvitse pelätä.

Tilastokeskuksen 28.4. julkistamien ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat tammi-maaliskuussa 2011 koko maassa 1,0 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,0 prosenttia ja muualla maassa 1,1 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 3,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 4,3 prosenttia ja muualla maassa 3,6 prosenttia.

Asuntokauppa on alkuvuonna 2011 käynyt Suomessa pitkälti edellisvuoden alun tapaan. Ihmisten luottamus omaan ja Suomen talouteen on ainakin toistaiseksi vakaalla pohjalla. Tätä ei tuo oleellista muutosta myöskään tuoreet Nokia-uutiset, joihin liittyneet uhat jäivät asuntomarkkinoiden kannalta odotettua pienemmiksi.

Asuntomarkkinoiden ja sitä kautta kiinteistönvälitysalan suhdannetilannetta tukevat tällä hetkellä kuluttajien usko omaan talouteen, työllisyystilanteen kohentuminen, ansiotulojen toteutunut nousu, asuntojen uudistuotanto sekä Suomen ja Euroopan hyvä yleistilanne. Tilanteen uhkia ovat muun muassa tulossa oleva korkojen nousu sekä maailmantalouden epävarmuustekijät.

”Mikäli toimintaympäristön tilanne säilyy osapuilleen nykyisellään, asuntojen hinnat voivat nousta tänä vuonna vuositasolla muutamalla prosentilla. Nousuvauhti myötäilee inflaatioprosenttia, mutta hintakehityksessä voidaan nähdä myös alueellisia eroja”, ennakoi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila Helsingissä pidetyssä suhdannejulkistuksessa.

Korkotason tulisi Malilan mukaan nousta noin viiteen prosenttiin, jotta se alkaisi selvästi hidastaa asuntokauppaa. Hän perustaa käsityksensä KVKL:n välittäjäkunnan eräille mielipidejohtajille pääsiäisviikolla tekemään haastattelukierrokseen, jossa kartoitettiin välitysalan toimintaan liittyviä ilmiöitä ja reunaehtoja.

Alkuvuoden kauppamäärät pitkälti edellisvuoden tasolla

Kiinteistönvälittäjien omat toteutuneisiin kauppoihin perustuvat kauppatilastot vahvistavat asuntokaupan käyneen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä tasaiseen, edellisvuoteen verrattuna hieman nousujohteiseen tahtiin. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa myytiin runsaat 15 300 välittäjien tilastoon kirjattua käytettyä kerros- , rivi- ja omakotitaloa. Vuonna 2010 vastaava luku oli noin 15 150.

Käytettyjen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppa kasvoi lievästi tämän vuoden tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavasta tasosta. Omistajaa vaihtoi välittäjien tilaston mukaan yhteensä reilut 8700 käytettyä kerrostaloasuntoa ja noin 3720 rivitaloasuntoa. Vastaavat tilastoluvut vuodelta 2010 päätyivät kerrostalojen osalta noin 8620:een  ja rivitalojen osalta noin 3570:een kappaleeseen. Omakotitalokauppa väheni hiukan: tämän vuoden alkuneljänneksellä myytiin noin 2900 omakotitaloa, kun vastaava luku viime vuonna oli noin 2970.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset myyntiajat ovat pysytelleet viimeiset kuukaudet noin yhdeksässä viikossa.

Alan liikevaihdon kasvu rauhoittunut

Vuonna 2010 kiinteistönvälityksen liikevaihdon kasvu jatkui, mutta tasaantui vuoden loppua kohti tultaessa. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi 21,5 prosenttia ja toisella neljänneksellä 13,2 prosenttia vuoden 2009 vastaavista ajanjaksoista. Kolmannella neljänneksellä kasvu oli 3,3 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2010 kiinteistönvälityksen liikevaihto lisääntyi 9,3 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna.

”Vuodelle 2011 alamme yritykset ovat kyselyissämme ennustaneet alan liikevaihdon kasvun jatkuvan. Nyt vuoden ensimmäinen neljänneksen merkit osoittavat, että liikevaihdon kasvu jäisi vuoden ensimmäisen kvartaalin osalta vuodentakaiseen nähden jotakuinkin nollatasolle. Tämäkin kuvastaa osaltaan markkinoiden nykyistä tasapainotilannetta”, Malila arvioi.

Uudistuotanto tehnyt hyvää markkinoille

Asuntojen uudistuotanto on lähtenyt vauhtiin vuosien 2008-2009 pysähdyksen jälkeen ja markkinoille on saatu kaivattuja vaihtoehtoja. Uudisasunnon hankkijan entinen asunto on erinomainen vaihtoehto niille, joita kiinnostaa vanha asunto tietyltä alueelta.  

Markkinoilla uusien asuntojen hintataso on mittari, joka määrittelee myös vanhojen asuntojen hintapyyntöjä. Uudistuotannon riittävyydessä on suuria alueellisia eroja. Etenkin edullisesta, perustasoisesta uudistuotannosta on pulaa joillakin alueilla maassamme.  Alueista, joilla sopivanhintaista uudistuotantoa kaivattaisiin vielä lisää, on pääkaupunkiseutu.

Putkiremontti puhuttaa

Keskustelua tulevista putki- ja julkisivuremonteista käydään nykyisin vilkkaasti ja tämä vaikuttaa ostajien ja myyjien asenteisiin. Tehdyt tai tekemättömät remontit näkyvät myyjien ja ostajien hintaodotuksissa. Riskien tiedostaminen tuntuu asuntojen haluttavuudessa ja toteutuneessa hintatasossa.

”Asiallinen informaatio putkiremontista on äärimmäisen tärkeää. Vaikein tilanne on silloin, kun remontista on päätetty, mutta sen kustannusvaikutukset eivät vielä ole tiedossa. Ostajan on hyvin vaikeaa laatia asunnon hankintabudjettia, kun todellinen ostohinta ei ole tiedossa”, Malila pohtii.

Tehty putkiremontti nostaa asunnon arvoa, koska sen yhteydessä tavallisesti myös pesutilat kunnostetaan uutta vastaaviksi. 

”Moni ostaja ei miellä sitä, että putkiremontoidun asunnon hankkija ei välttämättä joudu maksamaan koko remonttia. Mikäli ostaja luopuu asunnosta muutaman vuoden kuluttua, niin kokonaisuudessaan hän on tuolloin maksanut remontista vain asumisaikaisen korkojen ja lyhennysten verran rahoitusvastikkeen muodossa”.

Työmatka- ja energiakustannukset vaikuttavat vasta pikkuhiljaa

Energiakustannusten ja polttoaineiden hintojen nousu ei ole vielä ratkaisevasti vaikuttanut  asuntomarkkinoiden perusdynamiikkaan. ”Ilman muuta ostajat pohtivat entistä enemmän asumismuodon lämmitysratkaisuja tai työmatkakuluja, mutta perinteisillä tekijöillä kuten asunnon sijainnilla on varsin suuri merkitys. Alueilla, joilla etäisyydet asunnon ja työpaikan välillä ovat pitkät ja henkilöauton käyttö lähes ainut vaihtoehto, saattavat polttoaineiden kustannukset olla kallistuessaan jatkossa entistä tärkeämmässä, jopa valintaa rajaavassa roolissa. Pitkällä tähtäimellä ja mikäli kustannukset jatkavat nousuaan, energiatehokkuuteen liittyvät teemat alkavat ohjata entistä enemmän mieltymyksiä”.

”Toki keskustojen asunnot ovat kysyttyjä mutta se ei välttämättä johdu energiakustannuksista eikä työmatkan pituudesta, vaan yleisestä halusta hankkia asunto palvelujen ääreltä”, Malila huomauttaa.

Tulevat remontit on asia, joka on omiaan lisäämään ammattilaisten tarvetta asuntokaupassa. Jos taloyhtiössä on odotettavissa mittavia korjaustoimia voi kyseisen yhtiön huoneistojen myynti olla tapauksesta riippuen melko haastavaa. Välitysalan ammattilaisten näkemysten mukaan kaikissa tapauksissa tekemättömiä remontteja ei läheskään aina osata ottaa huomioon asunnon hinnoittelussa. 

Viime talvi oli monilla paikkakunnilla poikkeuksellisen luminen. Välittäjien antamien tietojen perusteella yksittäisen lumisen talven kokemukset eivät ole merkittävästi lisänneet taajama-asumisen suosiota tai vähentäneet kiinnostusta haja-asutusalueilla sijaitsevia asuntoja tai tontteja kohtaan. Suomalaiset laskevat hyvinkin sen varaan, että tosi luminen talvi toistuu Etelä-Suomessa kovin harvoin. Pohjoisessa lumi on puolestaan ilmiö, johon varaudutaan joka vuosi muutenkin. ”Maaseudun ihmisten toteutuneeseen halukkuuteen siirtyä taajama-asukkaiksi ei kovalla lumitalvella ole käytännössä ollut vaikutusta. Näyttää siltä, että ainoastaan jotkut iäkkäät ihmiset harkitsevat taajama-asunnon hankintaa kovien lumiolosuhteiden takia, mutta tämäntyyppisiä asiakkaita on vuosittain markkinoilla likimain saman verran.”

Visuaalisuutta ilmoituksiin

Kilpailu välittäjien kesken on kovaa. Markkinoilla menestyvät aikaansa seuraavat ja uutta tekniikkaa hyödyntävät yritykset, jotka pystyvät ennakoimaan kuluttajan käyttäytymistä. Henkilöstön koulutus ja ammattitaito korostuu.

”Menestyvä välittäjä on aikaansa seuraava, palvelualtis, koulutettu ja sosiaalisesti lahjakas moniosaaja. Tämä kuvaus menestyjästä pätee niin tällä hetkellä kuin jatkossakin”, KVKL:n Malila sanoo.

Välitysyrityksille mielenkiintoinen kehittymisen osa-alue on kohteiden kuvaustekniikka. Siinä suomalaiset ovat jäljessä esimerkiksi ruotsalaisista kollegoistaan.

”Ammattimaisesti toimivat välitysyritykset erottuvat jatkossa amatööreistä tasokkailla kohdekuvilla, joita asiakkaille tarjotaan niin verkossa kuin printissä”, Jukka Malila pohtii.

Synkkää tulevaisuutta Malila lupaa asiakkaansa unohtaville välittäjille, jotka keskittyvä pelkkään oman liiketoimintansa kehittämiseen.

Helsingissä 28.4.2011

Teksti:

Matti Valli 

10.01.2011

SUOMEN ASUNTOKAUPAN ARVO KÄÄNTYI NOUSUUN VUONNA 2010

Suomen asuntokaupan arvo on kääntynyt jälleen nousuun.   Eri asiantuntijalähteistä koottujen ennakkoarvioiden mukaan asuntokaupan arvo Suomessa kipusi vuonna 2010 yli 15,7 miljardin euron. Samalla vuosi 2010 katkaisi asuntokaupan arvon kehityksessä vuonna 2008 alkaneen laskusuuntauksen.

Asuntokaupan arvo on ollut korkeimmillaan vuonna 2007, jolloin se oli 19,4 miljardia euroa. Vuonna 2006 arvo oli 17,7 ja vuonna 2005 16,5 miljardia euroa.

Suurin yksittäinen tekijä asuntokaupan arvon näkökulmasta ovat vanhat asunnot, joiden osuus vuoden 2010 kaupan kokonaisarvosta on ollut yli 12 miljardia euroa.

KVKL:n eri lähteistä saamien ennakkoarvioiden mukaan vanhojen osakeyhtiömuotoisten asuntojen kokonaiskauppamäärä nousi vuonna 2010  yli 73000 kappaleen.  Lukemassa on nousua kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka 2000-luvun vuosikeskiarvosta  - 74 105 kappaletta – todennäköisesti lopullisissa laskelmissa vielä jäädäkin.  2000-luvun vilkkaimmat asuntokauppavuodet Suomessa olivat vuosi 2005 (yhteensä 83.349 kauppaa), 2006 (80.500 kauppaa) ja 2007 (82.031 kauppaa).

Taantuman 2008-2009 jälkeen kuluttajien luottamuksen palautumisen ja alhaisen koron vauhdittamana vanhojen osakeyhtiömuotoisten asuntojen hintojen nousu kiihtyi Suomessa vuoden 2009 loppupuolella ja jatkui edelleen alkuvuonna 2010. Loppuvuonna 2010 tilanne ja hintojen nousu rauhoittui merkittävästi, mutta kauppa kävi edelleen hyvin.  Normaalista 2000-luvun kauppavuodesta vuosi 2010 poikkeaa siinä, että kauppa kävi tasaisen vahvasti koko vuoden  -  luonnollisesti hieman hengähtäen asuntokaupan kausivaihteluissa eli käytännössä  kesälomakautena ja vuodenvaihteen molemmin puolin.

Uusien asuntojen puolella vuonna 2010 kärsittiin myytävän asuntokannan puutteesta. Tämä näkyi kokonaisuutena toteutuneissa kauppamäärissä, jotka vuonna 2010 olivat moneen vuoteen alhaisimmalla tasolla.

Alueellisesti tarkasteltuna Suomen asuntomarkkinat toipuivat vuosien 2008-2009 taantumasta pääkaupunkiseudun johdolla. Sittemmin ja edelleen vuonna 2010 asuntokauppa on käynyt entistä vahvemmin myös muualla Suomessa.  Tällä hetkellä markkinoiden tilanne on melko hyvin tasapainossa. Uudistuotannon valmistuminen tuo osaltaan markkinoille vaihtoehtoja, kun uudiskaupan jälkeen oma vapaaksi jäänyt käytetty asunto tarjoaa markkinoilla jollekin muulle kodin tarvitsijalle omaan tarpeeseen nähden mahdollisen sopivan asumisratkaisun.

(KVKL/Helsinki 28.1.2011; tekstissä olevat tiedot kerätty osin Tilastokeskuksen/verottajan ja osin kiinteistönvälittäjien hintaseurantapalvelun tarjoamista lähteistä. Arvioit tarkentuvat edelleen laskennan edetessä vuonna 2011).

Lisätietoja:

Jukka Malila
toimitusjohtaja
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry
jukka.malil');vkl.fi
p. 050-5112100

____________________________________________________

 
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL
on kiinteistönvälitysalan valtakunnallinen etu- ja kattojärjestö Suomessa.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) on kiinteistönvälitysalan yritysten ja järjestöjen valtakunnallinen etu- ja kattojärjestö, joka toimii alan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja edunvalvojana yhteisten päämäärien toteuttamiseksi. KVKL toimii tässä roolissaan jäsenryhmittymiensä antamalla mandaatilla alan ainoana valtakunnallisena edustajana Suomessa.

Kattojärjestö syntyi, kun Kiinteistönvälitysalan keskeiset ryhmittymät Realia Group (Huoneistokeskus ja SKV Kiinteistönvälitys Oy), Kiinteistömaailma, OP-Keskus (OPKK) ja Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto perustivat järjestön 18. maaliskuuta 2008.  Vuoden 2011 alusta järjestön jäseneksi ja viidenneksi erilliseksi jäsenryhmittymäksi liittyi Aktia Kiinteistönvälitys Oy.  Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton jäsenistön yhteenlaskettu ammattilaisten määrä nousee yli 3200:n. Järjestö edustaa noin 75 prosenttia kiinteistönvälitysalan ammattilaisista Suomessa.

KVKL:n  tavoitteena on edistää ja kehittää kiinteistönvälitysalan tutkimusta ja koulutusta sekä alan eettistä ja juridista sääntelyä sekä asioita ja hankkeita, joilla varmistetaan alan ammattilaisten parempi osaaminen, alan yritysten tarjoamien asiantuntijapalveluiden laadun nostaminen, hyvän kiinteistönvälitystavan noudattaminen ja sitä kautta entistä turvallisempi asuntokauppa Suomessa.

Jukka Malila
toimitusjohtaja, CEO
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry/
Central Federation of Finnish Real Estate Agencies KVKL
Runeberginkatu 5 B
00100 Helsinki
Finland
jukka.malil');vkl.fi
www.kvkl.fi
+358-50-5112100

11.11.2010

Katsaus kiinteistönvälitysalan suhdannetilanteeseen

Lataa katsaus pdf-tiedostona tästä

KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY
LEHDISTÖTIEDOTE

6.4.2010

Kiinteistönvälitysala luottavaisena loppuvuoteen

Kiristynyt kilpailu, lisääntynyt työmäärä ja kannattava toiminta. Näillä teemoilla voidaan luonnehtia kiinteistönvälitysalan yritysten toiminnan todellisuutta vuonna 2009.

”Vuosi 2009 oli välitysalan yrityksille kohtuullisen hyvä – etenkin vahvan loppuvuoden ansiosta. Tältä pohjalta vuoteen 2010 on lähdetty nyt optimistisin mielin. Selvityksemme mukaan alan yritykset ennakoivat kasvun jatkuvan”, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto esitteli tiistaina 6. huhtikuuta suhdannenäkemyksiään. Pohjana tarkastelussa oli Tilastokeskuksen KVKL:lle tuottama suhdanneraportti sekä täydentävänä osiona KVKL:n oma välitysyritysten mielipiteitä luotaava suhdanneselvitys.

Kiinteistönvälitysalan yritysten työmäärä on vuodentakaiseen verrattuna lisääntynyt  lähes 70 prosentissa yrityksissä. Samaan aikaan yli puolet vastasi myös kilpailun kiristyneen jonkin verran tai merkittävästi.  Kuitenkin yli 30 prosenttia vastaajista arvioi ehkä yllättäenkin kilpailutilanteen pysyneen ennallaan ja 16 prosenttia vastanneista viestitti muutoksen kilpailutilanteessa tapahtuneen jopa helpompaan suuntaan.

Liiketoimintaa luonnehti kannattavaksi vuoden 2009 osalta jopa yli 80 prosenttia vastanneista yrityksistä. ”Tulos vahvistaa sen, että vuosi 2009 ei ollut  ollenkaan huono vuosi välitysalalle. Tappiollisuudesta raportoi tässä tutkimuksessa vain noin 8 prosenttia yrityksistä”, KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila arvioi.

Yksi mittari yritysten menestyksen kääntöpuolella on konkurssien määrä.  2000-luvun puolivälin jälkeisinä hyvinäkin vuosina tavanomainen konkurssitahti alalla oli noin 20-25 konkurssia vuodessa.  Finanssikriisin aloitusvuonna 2008 määrä nousi 35:een ja alkuosaltaan heikkona vuonna 2009 vielä 36:een. Kaupankäynnin vilkastuessa ja kannattavuuden parantuessa vuoden 2009 loppupuolesta saakka alaa kohdanneiden konkurssienkin paine näyttää Tilastokeskuksen keräämien tietojen perusteella hellittäneen.

Näkymät vuonna 2010

Välitysalan yrityksissä vuosi 2010 nähdään positiivisesti. Liikevaihdon kasvua vuonna 2010 ennakoi noin 70 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Liikevaihdon pienenemistä ennakoi vain reilu 5 prosenttia.

Yli puolet vastanneista arvioi, että oman yrityksen asiakastoimeksiantojen määrä kasvaa vuoteen 2009 verrattuna.  Vain 10 prosenttia vastanneista arvioi toimeksiantojensa määrän vähentyvän.

Yritykset toimivat vuonna 2010 pääosin nykyhenkilöstöllään – näin vastasi yli puolet kokonaisvastaajajoukosta.  Uutta henkilöstöä ilmoitti rekrytoivansa reilu kolmannes vastaajista.  Uusien tulijoiden rekrytointi vahvistaa sanomaa siitä, että markkinatilanteessa nähdään mahdollisuuksia ja kasvuun halutaan vastata myös henkilöstöä lisäämällä.

Kuluva vuosi käynnistynyt mukavasti

”Vuosi 2010 on asuntomarkkinoilla lähtenyt käyntiin odotuksiin nähden jopa yllättävän hyvin. Huolimatta siitä, että uudistuotanto käynnistyy tuskastuttavan hitaasti kauppaa on tehty tilanteeseen nähden hyvin.  Vuoden 2010 ensimmäiset kuukaudet ovat olleet välittäjille kaupallisesti kohtuullisen positiivisia. Eräät toimijat ovat raportoineet maaliskuun osalta kauppamäärissä jopa ennätystasoja – tämä ei tule kuitenkaan toteutumaan läheskään kaikille alan toimijoille”, Malila toppuuttelee.

Kaupankäynnin jatkuminen näinkin positiivisena herättää joissakin henkilöissä hieman ihmetystä, koska myytävien asuntojen varastot ovat nyt selvästi pienemmät kuin aiemmin.  Esimerkiksi asuntokaupan johtavassa internet-markkinapaikassa, Etuovi.comissa on ollut esimerkiksi syksyllä 2008 noin 45.000 myyntikohdetta, kun huhtikuussa 2010 kohteita on selvästi alle 30.000.  ” Tulee mieleen kysymys, mitä kaupankäynti olisikaan, jos uudistuotanto ja -tarjonta olisivat normaalitasolla.”

”Matala korkotaso, supistunut tarjonta ja talouden elpyminen pitävät yllä asuntojen hintoja loppuvuonna 2010. Heikentyvä työllisyys toki jonkin verran vaikuttaa tilanteeseen, mutta se tuskin pystyy estämään Suomen kasvukeskuksissa asuntojen hintojen nousua tänä vuonna. Niinpä vetovoimaisilla, työtä ja mahdollisuuksia tarjoavilla muuttovoittopaikkakunnilla hinnoissa on selvää nousupainetta. Samaan aikaan kehitys maassa on hyvin erilaista: työpaikkoja vahvasti menettävillä paikkakunnilla asuntojen hintoihin kohdistuu luonnollista laskupainetta.  Mahdollinen lievä korkotason nousu ei ehdi suuresti vaikuttamaan markkinoihin vielä vuonna 2010.  Uusien asuntojen tarjonnan parantuminen tuo lievitystä asuntomarkkinoille vasta lähinnä vuonna 2011 ja siitä eteenpäin.”

KVKL kysyi jäsenyritystensä näkymiä webropol-tutkimusvälineellä ajalla 30.3.-5.4.2010.  Vastaajia 82.

Lisätietoja: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry,
toimitusjohtaja Jukka Malila, p. 050-5112100
jukka.malilvkl.fi; www.kvkl.fi

6.4.2010

Kiinteistönvälitysala vahvistui loppuvuonna 2009

Kiinteistönvälitys elpyi vahvaan nousuun vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä.  Yli puolet alan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan enemmän kuin 15 prosenttia.

Asuntokaupan alamäki kääntyi Suomessa voimakkaaseen nousuun syksyllä 2009. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä kiinteistönvälitysyritysten liikevaihto kasvoi  41,3 prosenttia edellisvuoden loka-joulukuusta. Loppuvuoden 2009 voimakasta pyrähdystä edelsi alkuvuoden 20,2  prosentin supistuminen, joka vaihtui heinä-syyskuussa 11,2 prosentin kasvuksi edellisvuoden vastaaviin jaksoihin verrattuna.

”Asuntokaupan viriämistä vauhdittivat alhainen korkotaso ja kuluttajien luottamuksen vahvistuminen. Suotuisa kehitys näkyi myös  kiinteistönvälitysalalla toimivien yritysten kasvuna. Vuoden 2009 loppu luo optimistisen pohjan meneillään olevan vuoden odotuksille. Kansainvälinen taantuma ei ole toistaiseksi aiheuttanut pysyviä haittoja kiinteistönvälitysalalle Suomessa”, toteaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja  Jukka Malila.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton suhdannekatsauksen mukaan alan yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä voimakkaasti, yli 15 prosentin tahtia kasvavien yritysten osuus oli 30 prosenttia, kun loka-joulukuussa vastaava osuus oli jo lähes 60 prosenttia. Kaikkiaan 66 prosenttia yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä.

Eniten kasvoivat keskisuuret, 5-20 henkilöä työllistävät yritykset, mutta myös pienten ja isojen yritysten liikevaihto kasvoi samaan aikaan. Alkuvuoden laskusuhdanteesta kärsivät erityisesti isot,  yli 20 henkilöä työllistävät yritykset ja pienet, alle 5 hengen yritykset.

Välitysala toipunut notkahduksesta hyvin moniin muihin aloihin verrattuna

Hyvästä kasvukehityksestä huolimatta kiinteistönvälitysyritysten liikevaihto jäi vuonna 2009 vajaan prosentin (-0,7 %) edellisvuotista pienemmäksi. Tammi-maaliskuussa liikevaihto väheni 24,9 prosenttia. Alamäki loiveni kesäkuussa, ja  toisen neljänneksen vähennykseksi kertyi 15,6 prosenttia.
Heinä-syyskuussa kiinteistövälityksen suhdannetilanne parani,  ja liikevaihtoa kertyi 11,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä kiinteistönvälitysyritysten liikevaihto kasvoi peräti 41,3 prosenttia edellisvuoden loka-joulukuusta.

”Yhteenvedettynä voidaan todeta, että vuosi 2009 oli kokonaisuutena varsin kelvollinen. Täytyy silti muistaa, että ala ei ole päässyt vielä 2008 tasolle.  Välitysalan kunniaksi on sanottava kokonaisuutena se, että ala on toipunut kohtaamastaan notkahduksesta erittäin hyvin moniin muihin aloihin verrattuna”, johtopäätösti Malila.


Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Malila
050 511 2100
jukka.malilvkl.fi
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry
 

30.12.2009

KVKL:n suhdannekatsaus: Kiinteistönvälitysalan taantuma taittui kesällä, heinä-syyskuussa kasvua jo 15 prosenttia edellisvuodesta

Kuluttajien vahvistunut luottamus yhdessä suotuisten olosuhteiden kanssa on kiihdyttänyt Suomen asuntokauppaa ja nostanut kiinteistönvälitysalan suhdannekuopasta syksyn 2009 aikana. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) suhdannekatsauksen mukaan heinä-syyskuussa 2009 kotimaisen kiinteistönvälityksen liikevaihto kasvoi 15,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kyseessä on merkittävä suhdannekäänne, koska alan yritysten liikevaihto supistui huhti-kesäkuussa vielä 13 ja tammi-maaliskuussa peräti 22,8 prosenttia.

Suhdannenousua selittää pitkälti liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten määrän voimakas lisääntyminen. Tammi-maaliskuussa 2009 kasvuyritysten osuus oli vielä 30 prosenttia kaikista alan yrityksistä, kun heinä-syyskuussa niiden osuus oli jo puolet. Nopeimmin käänteeseen ovat tällä kertaa reagoineet 5-20 henkilöä työllistävät yritykset. Nämä keskisuuret yritykset kiihdyttivät eniten positiivista liikevaihtokehitystä kolmannella vuosineljänneksellä.   

”Suhdannekäänteestä huolimatta alan yritysten liikevaihdon kehitys tammi-syyskuussa 2009 jää miinusmerkkiseksi -7,7 prosentilla, minkä syynä on alavireinen markkinakehitys nimenomaan alkuvuoden aikana. Vilkas loppuvuosi 2009 tulee korjaamaan tilannetta ja loka-joulukuu tulee olemaan välitysalalle erittäin vahvaa kasvun aikaa - kiitos viime kuukausina koetun asuntomarkkinoiden vilkkauden”, arvioi tilannetta Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila.

Välitysalan liikevaihdon kehitys kulkee käsi kädessä asuntokaupan kehityksen kanssa: asuntokaupan välityspalkkiotuotot ovat alalla merkittävimpiä tuottoja. Kääntäen välitystoiminnassa näkyy heti, kun asuntokauppa ja siihen liittyvät palvelut vähenevät. Niin ikään asuntojen hintojen lasku kutistaa myös palkkioita, jotka määräytyvät tavallisimmin prosentteina myyntihinnasta.

Vanhat osakeasunnot keskeisessä roolissa markkinoilla

Hyvän loppuvuoden ansiosta suomalaisten asuntomarkkinoiden lukumääräisesti
ylivoimaisesti tärkeintä tuotetta eli vanhoja osakeasuntoja myydään vuonna 2009 lukumääräisesti jopa hieman edellisvuotta enemmän: vuonna 2008 vanhoja osakeasuntoja myytiin 70 245 ja vuonna 2009 päästään vilkkaan loppuvuoden ansiosta arviolta noin 71 500:een. Vastaavasti lukumääräisesti pienemmässä roolissa olevat vanhat omakotitalot, uudet omistusasunnot ja omakotitalotontit ovat liikkuneet markkinoilla selvästi vuotta 2008 heikommin.

Alkuvuonna vallinnut asuntojen laimeampi kysyntä ja kauppojen kohdistuminen etenkin pienempiin sekä edullisempiin asuntoihin on heijastunut ennakkoarvion mukaan myös vuoden 2009 kauppojen kokonaisarvoon. Näin asuntokaupan kokonaisarvo supistuu noin 15 prosenttia 13,7 miljardiin verrattuna edellisvuoden 16,1 miljardiin euroon. Syynä on uusien omakotitalojen ja uusien kerrostaloasuntojen kauppamäärien väheneminen, kun kaupat kohdistuivat alkuvuonna edullisimpiin vaihtoehtoihin. Nämä KVKL:n arviot asuntokaupan valtakunnallisista kokonaismääristä ja markkina-arvosta perustuvat Tilastokeskuksen koosteisiin sekä kiinteistönvälittäjien HSP-hintaseurantapalvelusta koostettuihiin ennakkotietoihin.

Näkymät jatkossa

”Suhdannekatsaus osoittaa, että kuluttajat ovat siirtyneet varovaisesta, puhtaasti tarveperusteisesta asunnonhankinnasta takaisin normaalitilanteeseen, jossa roolinsa on myös asumisen laadun parantamisella. Loppuvuonna kuluttajat ovat aktivoituneet ja kauppaa on käyty vilkkaasti. Markkinoiden taustalla ovat keskeisinä tekijöinä kuluttajien vahva luottamus omaan talouteen, alhainen korkotaso, halu siirtyä vuokra-asumisesta omistusasumiseen sekä kaupungistuminen. Suhtaudumme varovaisen optimistisesti asuntokaupan toimivuuteen ja alamme näkymiin myös vuonna 2010, vaikka markkinakehitystä hidastaakin asuntotarjonnan niukkuus sekä maamme työllisyysnäkymien synkistyminen ensi vuoden aikana. Asuntokaupassa ja välitysalalla voidaan olla tyytyväisiä, mikäli vuoden 2010 aikana ylletään lukumääräisesti vuoden 2009 kokonaismääriin”, Malila tiivisti.

Tilastokeskuksen yritysrekisterin (2008) mukaan maassamme toimi 1 445 kiinteistönvälitysalan yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto laski vuonna 2008 yhteensä 16 prosenttia edellisvuodesta 475 123 tuhanteen euroon. Vuoden 2008 aikana yritykset tekivät yhteensä 4 656 henkilötyövuotta.

Helsingissä 30.12.2009/KVKL
 

LIITE: Liikevaihdon kehitys kiinteistönvälityksen toimialalla koko maassa 2001-syyskuu 2009

 
Lisätietoja:
Jukka Malila, toimitusjohtaja, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry,
puh: 050 5112100


Teksti: Marko Karttunen, VCA
 

7.10.2009

Kiinteistönvälitysyritysten liikevaihto ampaisi hienoiseen nousuun jo kesäkuussa. Kasvu jäi kuitenkin vielä maltilliseksi neljän prosentin vauhdiksi.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton suhdannekatsauksen mukaan kiinteistönvälityksen liikevaihtokehitys alkoi hiljalleen piristyä jo keväällä maaliskuusta lähtien, mutta liikevaihdot eivät vielä kasvaneet edellisvuoteen verrattuna. Käänne tapahtui kesäkuussa 2009, jolloin liikevaihtokehitys kääntyi 4,1 prosentin nousuun.

Vielä alkuvuonna tammi-maaliskuussa liikevaihto väheni -24,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja huhti-toukokuussa vastaavat luvut olivat -19,3 ja -15,3 prosenttia.

Takana on vuosi 2008, jolloin kiinteistönvälitysyritysten liikevaihdon kasvu romahti toisella vuosipuoliskolla peräti 22,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Lasku jatkui vielä tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä miltei viidenneksellä viime vuoden jaksoon verrattuna. Edellisen kerran liikevaihdon kehitys on ollut plussalla viime vuoden toukokuussa.

”Kasvun heikkeneminen näkyi alalla jo kesällä 2008, mutta voi kuvainnollisesti todeta, että joku sammutti valot viime vuoden lokakuun alussa. Tämän vuoden alkupuolella valot laitettiin uudelleen päälle.  Suhdannetilastot kertovat, että liikevaihtoaan reilusti eli yli 15 prosenttia kasvattaneita yrityksiä on nyt reilu kolmannes”, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila huomauttaa.

Liikevaihtoaan onnistui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kasvattamaan 44 prosenttia alan yrityksistä.  Kivuliaimmin ovat nyt edenneet pienet, alle viisi henkilöä työllistävät yritykset. Viime vuonna kovinta tahtia liikevaihto laski puolestaan suurissa, yli 20 henkeä työllistävissä kiinteistönvälitysalan yrityksissä. Toimialan suurimmat yritykset ovat reagoineet taloudelliseen taantumaan pieniä yrityksiä nopeammin ja päässeet hiljalleen kasvuun kiinni.

 Jos koko toimialan yrityksistä 590 kiinteistönvälitysyritystä kasvoi, niin vielä enemmistö eli 736 yritystä kuitenkin pieneni liikevaihdolla mitattuna. Muutos on kuitenkin selvä: tämän vuoden ensimmäisen neljänneksellä oli 120 yritystä enemmän, joiden liikevaihto väheni (851 yritystä).
”Suhdannejaksot eivät ole veljeksiä keskenään. Se, minkäkokoiset yritykset toimivat kasvun vetureina, vaihtelee suhdannetilanteen mukaan. Esimerkiksi jaksolla 1/2008 kasvun takana olivat tuolloin keskisuuret eli 5-20 henkilöä työllistävät yritykset.”

 Suhdannepalvelusta vastaavien Tilastokeskuksen asiantuntijoiden mukaan alan pienten yritysten vaikutus koko kiinteistönvälitysalan kasvuun on ollut aiemmin melko pieni verrattuna suuriin yrityksiin. Esimerkiksi vuoden 2007 kolmannen neljänneksen 14,5 prosentin kasvusta pienet yritykset muodostivat 3,0 prosenttiyksikköä, kun taas suurten vaikutus oli 6,0 prosenttiyksikköä. Vastaavasti 2007 viimeisen neljänneksen 7,0 prosentin kasvusta pienet yritykset muodostivat 1,7 prosenttiyksikköä, kun suurten osuus oli 4,2 prosenttia.

Asuntojen hinnat ovat pysyneet melko vakaina, joten alan toiminnalle keskeiset välityspalkkiotuotot eivät ole laskeneet. Asuntojen välityksessä viime syksynä patoutunut kysyntä on alkanut purkautua kaupoiksi. Ensin kaupaksi menivät pienet asunnot, nyt jo perheasunnotkin. Alhainen korkotaso, uudisrakentaminen vähäisyys, kuluttajien luottamuksen kohentuminen sekä myytävien kohteiden rajoitettu määrä pitää asuntojen hintatasoa vähintäänkin ennallaan.

Kiinteistönvälityksen Suhdannekatsauksessa on mukana 1326 kiinteistönvälitysyritystä. Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilaston mukaan Suomessa toimii 1405 kiinteistönvälitysalan yritystä (TOL 68310), joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 553 miljoonaa euroa.

teksti: Helinä Hirvikorpi,
lähteet: STAT, KVKL

Lisätietoja:
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry
toimitusjohtaja Jukka Malila
puh. 050 511 2100