ajankohtaista


16.04.2018Maria-Elena Cowell vauhdittamaan kiinteistönvälitysalan edunvalvontaa
06.04.2018AJANKOHTAISIA KOULUTUKSIA
09.03.2018HYVÄ VUOKRATAPA UUDISTUI - VUOKRAUKSEN PELISÄÄNNÖT TUOTU TÄHÄN PÄIVÄÄN
16.02.2018KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPA KÄYNNISTYI VILKKAASTI
12.02.2018PÄIVITETTY OHJE RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN ESTÄMISESTÄ JULKAISTU
12.02.2018MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ KERÄÄ NÄKEMYKSIÄ TULEVASTA OSAKEHUONEISTOREKISTERISTÄ
09.02.2018EU:N TIETOSUOJA-ASETUS - OHJEITA VÄLITYSLIIKKEILLE
08.02.2018KVKL:N TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUU
26.01.2018KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: LAHTI LIIKKEELLE VAHVAN SUOSION SAATTELEMANA
25.01.2018PARHAILLAAN RAKENTEILLA OLEVA UUSI OSAKEHUONEISTOREKISTERI OTETAAN KÄYTTÖÖN VUODEN 2019 ALUSSA. TÄSTÄ AIHEUTUU MUUTOKSIA MUUN MUASSA ASUNTO-OSAKKEIDEN KAUPPAAN
17.01.2018SUOMEN KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN YRITYSTEN KOKONAISLIIKEVAIHTO KASVOI VUONNA 2017
11.01.2018SUOMEN ASUNTOKAUPAN KOKONAISARVO KIPUSI VAJAASEEN 19 MILJARDIIN
20.12.2017SÄHKÖINEN KIINTEISTÖKAUPPA ETENEE - PÄIVITYKSIÄ MALLILOMAKKEISIIN, EHTOMALLEIHIN JA KIINTEISTÖNVÄLITTÄJIEN OHJEISTUKSEEN
19.12.2017KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNTA KOOLLA
14.12.2017UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVANUT YLI KOLMANNEKSEN EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA - VANHAT ASUNNOT EDELLEEN VAIN NIUKASSA KASVUSSA
14.12.2017KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: MYÖS LAHDEN AMK KÄYNNISTÄÄ KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KOULUTUKSEN
04.12.2017KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNNALTA OHJEISTUSTA RAHANPESULAIN MUKAISEN RISKIARVION TEKEMISEEN
30.11.2017KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: TAMPEREELLA ALKOI HAKU JO TOISEEN KOULUTUSRYHMÄÄN
16.11.2017SP-KOTI OY LIITTYY KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITON JÄSENEKSI
15.11.2017SYKSYN LKV-KOKEESSA JÄLLEEN SATOJA KOKELAITA
15.11.2017VÄLITYSLIIKKEIDEN RISKIARVIOIDEN OLTAVA VALMIINA VUODEN VAIHTEESEEN MENNESSÄ - AVI:LTA UUTTA OHJEISTUSTA
10.11.2017 KÄYTETTYJEN KERROS- JA RIVITALOASUNTOJEN KAUPPA PIRISTYI LOKAKUUSSA - VIREÄ MARKKINA KIRITTÄÄ HINTOJA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA
01.11.2017KVKL MUKANA - POHJOISMAINEN NEU PUREUTUI AJANKOHTAISTEEMOIHIN
30.10.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSPALVELUITA KOSKEVIEN KULUTTAJARIITA-ASIOIDEN MÄÄRÄ LASKUSSA
20.10.2017TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA JOHN D. MAYFIELD TUTUSTUI MYÖS KVKL:N AMK-YHTEISTYÖHÖN
12.10.2017UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVOI MYÖS SYYSKUUSSA
09.10.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSALA KOKOONTUU HYVÄN VÄLITYSTAVAN PÄIVÄÄN KESKIVIIKKONA 11.10.2017
05.10.2017KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KORKEAKOULUDIPLOMIKOULUTUS KÄYNTIIN JYVÄSKYLÄSSÄ JA OULUSSA
03.10.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖ KASVUSSA
29.09.20171ST WORLD SUMMIT ON THE DIGITAL BUILT ENVIRONMENT 11.-12.9.2018 HELSINKI
28.09.2017MALLILOMAKKEET PÄIVITETTY
13.09.2017ELOKUU TOI KAIVATTUA PUHTIA MYÖS KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPAAN
08.09.2017SOME ACTUAL FACTS FOR A FOREIGN BUYER CONSIDERING COMING TO FINNISH RE-MARKET
08.09.2017ASUNTORAHASTOJEN JA SIJOITTAJIEN AKTIIVISUUS HEIJASTUU UUSIEN ASUNTOJEN KAUPASSA
05.09.2017SAKSALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT VIERAILULLA KVKL:SSA
30.08.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KASVOIVAT VUODEN ENSIMMÄISINÄ KUUKAUSINA SUOMESSA
29.08.2017KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOULUTUS KÄYNTIIN MYÖS OULUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA - HAKU ON NYT KÄYNNISSÄ!
28.08.2017KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ NYT KVKL:N NETTISIVUILLA
14.08.2017UUDISASUNNOT JATKOIVAT VETURINA
01.08.2017AVI:N TIEDOTE: VÄLITYSLIIKKEIDEN VASTUUHENKILÖIDEN JA OMISTAJIEN LUOTETTAVUUS ARVIOIDAAN
11.07.2017UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVOI. KAUPAN KASVUVAUHDISSA HIDASTUMISEN MERKKEJÄ - KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPA LIKIPITÄEN EDELLISVUODEN TASOLLA.
03.07.2017UUSI RAHANPESULAKI VOIMAAN 3.7.2017
30.06.20171.7.2017 LUKIEN ENERGIATODISTUS VAADITAAN MYÖS ENNEN 1980 KÄYTTÖÖNOTETUILLE PIENTALOILLE
26.06.2017POHJOISMAISET KIINTEISTÖNVÄLITYSJÄRJESTÖT KOOLLA KESÄKUUSSA KÖÖPENHAMINASSA
20.06.2017HOLLANTILAISVÄLITTÄJÄT OPISSA HELSINGIN SEUDULLA
19.06.2017KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNTA ON LAATINUT MALLILOMAKKEET RAHANPESULAIN TUNTEMISVELVOLLISUUTEEN LIITTYEN
16.06.2017HALUATKO MUKAAN KIRA-AKATEMIAAN? TOIMI NOPEASTI JA HAE!
13.06.2017AVI:N JOUKO RIKKILÄ ELÄKKEELLE
13.06.2017UUDET ASUNNOT KÄYVÄT KAUPAKSI, KÄYTETYISSÄ ASUNNOISSA VAIN LIEVÄÄ KASVUA
09.06.2017ASUNTOKAUPPOJA EI VOI TEHDÄ AKTIA PANKISSA 30.6.-3.7
07.06.2017KIINTEISTÖALALLE 279 UUTTA LKV- /LVV -VÄLITTÄJÄÄ
31.05.2017MAANMITTAUSLAITOS TIEDOTTAA: MAAKAAREN 1.6.2017 TULEVA MUUTOS
31.05.2017KIINAN TÄRKEIN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄJÄRJESTÖ VIERAILULLA KVKL:SSA
29.05.2017MILJOONA EUROA KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN KIRA-DIGI -KOKEILUILLE
17.05.2017UUDET ASUNNOT MARKKINOILLA KUSKIN PAIKALLA - ALIARVOSTETUT KÄYTETYT RIVITALOASUNNOT HYVIÄ OSTOVAIHTOEHTOJA
11.05.2017VUOKRAVÄLITYSPALVELUT JA YHDENVERTAISUUSLAKI
09.05.2017KIRA-DIGI-KOKEILUHANKEHAKU KERÄSI YLI 7 MILJOONAN EURON EDESTÄ HAKEMUKSIA
26.04.2017VÄLITYSLIIKKEEN TOIMINNAN KANNALTA OLENNAISIA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA
26.04.2017KULUTTAJA-ASIAMIEHELTÄ PÄIVITETTY OHJE OSTAJIEN HYVÄKSI ASETETTAVISTA VAKUUKSISTA UUDEN ASUNNON KAUPASSA
21.04.2017SUOMEN KIINTEISTÖNVÄLITYSALA KASVOI VUONNA 2016
19.04.2017KVKL:N ASUNTOKAUPPALUVUT TAMMI-MAALISKUULTA: OMAKOTITALOKAUPAN VIRIÄMINEN ILONAIHE - SUOMEN ASUNTOKAUPASSA POSITIIVINEN VIRE ALKUVUONNA
19.04.2017 KVKL:N HALLITUKSEEN MYÖS UUSIA NIMIÄ - MAX MEDER HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAKSI
11.04.2017KIINTEISTÖASIOIDEN DIGIPÄIVÄ 5.5.2017
10.04.2017HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISÄÄNTELYN MUUTOKSET TULIVAT VOIMAAN 3.4.2017
04.04.2017VÄLITYSTOIMINNAN ALOITUSILMOITUS ON NYT MAHDOLLISTA TEHDÄ ALUEHALLINTOVIRASTOLLE MYÖS SÄHKÖISESTI
31.03.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN AMMATTILAISET 2017: RATKAISUJEN TUOTTAMINEN IHMISTEN ASUMISEN ARKEEN INSPIROI KIINTEISTÖNVÄLITYSALALLA TOIMIVIA
16.03.2017HUIPPUSUORITUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN TYÖSSÄ ? MITÄ SE ON JA MITEN SINÄ SAAT SEN AIKAAN?
15.03.2017SUOMEN ASUNTOKAUPPA JATKUI NOUSUJOHTEISENA HELMIKUUSSA
28.02.2017TUOREEN AMMATTITUTKIMUKSEN TULOKSET JULKI KVKL:N SEMINAARISSA 6. HUHTIKUUTA
15.02.2017SUOMEN ASUNTOKAUPPA KÄYNNISTYI REIPPAASTI TAMMIKUUSSA
10.02.2017TOINEN KIRA-DIGI-KOKEILUHANKKEIDEN HAKU SAI JÄLLEEN DIGITALISAATION KEHITTÄJÄT LIIKKEELLE
10.02.2017SUOMEN ASUNTOKAUPAN KOKONAISARVO VUONNA 2016 LÄHES 16,5 MILJARDIA EUROA - PIENTALOSEKTORI KAIPAISI PIRISTYSRUISKETTA
08.02.2017MIKSI VÄLITYSLIIKE KYSYY MM. ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJA?
01.02.2017VÄLITYSLIIKE, MUISTA VARAUTUA UUTEEN TIETOSUOJASÄÄNTELYYN!
25.01.2017KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN PALKKIO ON KORVAUS TULOKSEKKAASTA AMMATTITYÖSTÄ
20.01.2017POHJOISMAIDEN KESKUSLIITOT KOOLLA KÖÖPENHAMINASSA
03.01.2017VÄLITYSLIIKKEIDEN REKISTERÖINTIIN LIITTYVÄT ALUEHALLINTOVIRASTON MAKSUT VUONNA 2017

16.04.2018

Maria-Elena Cowell vauhdittamaan kiinteistönvälitysalan edunvalvontaa

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry on valinnut uudeksi toimitusjohtajakseen pol.mag. Maria-Elena Cowellin. Cowell siirtyy tehtävään viestintätoimisto Kaiku Helsingistä, jossa hän on toiminut vaikuttajaviestinnän johtajana ja neuvonantajana vuodesta 2012.

”Cowell on edunvalvonnan ja viestinnän ammattilainen, jolla on mittava kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja laajat verkostot myös mediaan. Hänen osaamistaan tarvitaan, kun teknologia ja kaupungistuminen muuttaa toimintaympäristöä radikaalisti”, toteaa KVKL:n hallituksen puheenjohtaja Max Meder.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto osallistuu aktiivisesti kiinteistönvälitysalaan liittyvään lainsäädäntötyöhön ja keskusteluun esimerkiksi asumiseen, asuntomarkkinoihin sekä alan toimintaympäristön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2017 aikana asuntokaupan kokonaisarvo nousi lähes 19 miljardiin euroon; välitysyritysten liikevaihto kasvoi samana vuonna 590 miljoonaan euroon.

”Kiinteistöihin ja asunto-osakkeisiin on sidottu valtava pääoma, ja asuntokaupat ovat useimmille suomalaisille elämän suurin hankintapäätös. Asumiseen liittyy monia intressejä ja intohimoja: asuntopolitiikka on aina ajankohtaista. Odotan innolla mahdollisuutta työskennellä alan toimintaedellytysten parantamiseksi”, Cowell sanoo.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon lausunnot varainsiirtoverosta ovat liitolle mieleen. ”Varainsiirtovero vaikeuttaa työn kohtaantoa, hidastaa asuntokauppaa ja mutkistaa muuttamista”, Cowell luonnehtii. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tutkii varainsiirtoveron vaikutuksia asuntomarkkinoille. ”Toivomme, että hallitus tarkastelee varainsiirtoverosta luopumista tai sen kohtuullistamista”.
Valtiovarainministeriö ennakoi talousarvioesityksessään, että vuonna 2018 asunto-osakekaupan arvo nousisi 3,0 prosenttia ja kiinteistökaupan arvo 2,5 prosenttia.

Cowell on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja taloustieteen ylioppilas Åbo Akademista. Hän aloittaa uudessa toimessaan 2.5.2018.             


Lisätiedot:

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry
hallituksen puheenjohtaja
Max Meder
Puh: 010 255 6360
max.medep.fi

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry
toimitusjohtaja (2.5. alkaen)
Maria-Elena Cowell
Puh: 050 379 0507
 
 

  Ylös

06.04.2018

AJANKOHTAISIA KOULUTUKSIA

Kaupan kohteen kuntoon liittyvät ongelmat 12.4.2018

12.4 järjestetään koulutus, jonka aiheena on kaupan kohteen kuntoon liittyvät ongelmat. Koulutuksen asiantuntija Kia Köhler on koko lakimiesuransa ajan keskittynyt kiinteistöjuridiikkaan ja hänellä on todella kattava kokemus mm. kiinteistönvälittäjän työhön liittyvistä kiinteistö- ja asuntokauppariidoista. Huom! Ilmoittaudu tähän koulutukseen maanantaihin 9.4 mennessä! Klikkaa täältä Lisätiedot koulutuksesta 

Koulutuksen sisältö

  • välittäjän selonottovelvollisuus ja selostusliitteen täyttäminen

  • mitä velvollisuuksia välittäjällä on katselmuksen suhteen, katselmuksen laajuus, tarkistettavat asiat

  • mitä välittäjän pitää ymmärtää riskirakenteista ja niiden merkityksestä

  • kaupan kohteen kuntoon liittyvät raportit ja niiden lukeminen

  • mitä välittäjän tulee selvittää asunto-osakeyhtiön rakennusten kunnon osalta

  • vastuunrajoituslausekkeiden juridinen merkitys ja siihen liittyvä problematiikka

 

Hallinnanjakosopimukset haltuun 25.4.2018

25.4 klo. 9-12 järjestetään koulutus, jonka aiheena on hallinnanjakosopimukset. Kouluttajana toimii Yrjö Tolvanen, kiinteistöjuridiikan ja välitysalan kokenut luennoitsija, joka on erikoistunut asunto- ja kiinteistökauppariitoihin, välittäjän vastuukysymyksiin sekä asunto-osakeyhtiöasioihin. Ilmoittaudu koulutukseen 23.4 mennessä, klikkaa täältä Lisätiedot koulutuksesta

Hallinnanjakosopimukset haltuun koulutuksen sisältö

  • milloin hallinnanjakosopimusta käytetään?

  • selvitettävät seikat kiinteistön osalta

  • keskeiset ehdot

  • kuka laatii tai korjaa olemassa olevan kauppaa varten?

  • verotukselliset näkökulmat

Koulutuksiin on mahdollista osallistua joko paikan päällä tai webinaarin välityksellä. Jos osallistut koulutukseen paikan päällä, koulutuksen hintaan 195 eur. sisältyy aamiainen ja lounas. Aamiaista tarjoillaan klo. 8.30 alkaen. Tapahtumat järjestetään Hotel Haaga Central Parkissa, Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki.

Webinaariin osallistuville jaetaan osallistumisohjeet ja tapahtumasivun linkki viimeistään päivää ennen tapahtumaa. Osallistumista varten tarvitaan vain tietokone/mobiililaite ja toimiva internetyhteys. Webinaarikoulutus maksaa 115 euroa. 

 Ilmoittautuminen koulutuksiin tehdään tästä

  Ylös

09.03.2018

HYVÄ VUOKRATAPA UUDISTUI - VUOKRAUKSEN PELISÄÄNNÖT TUOTU TÄHÄN PÄIVÄÄN

Vuokralaisia, vuokranantajia, välittäjiä ja isännöintiä edustavat järjestöt ovat yhdessä laatineet Hyvä vuokratapa -ohjeistuksen, joka luo pohjan toimivalle vuokrasuhteelle. Vuonna 2003 laadittu ja vuonna 2008 ensimmäisen kerran päivitetty ohjeistus on nyt tuotu tähän päivään entistä laajemman järjestökentän toimesta.

Hyvän vuokratavan tarkoituksena on edesauttaa ongelmattoman ja toimivan huoneenvuokrasuhteen luomisessa, sen jatkuvassa hoitamisessa sekä asianmukaisessa päättämisessä. Ohjeistus kattaa huoneenvuokrauksen koko elinkaaren lisäksi myös hyvän naapuruuden sekä asuinympäristön viihtyvyyden edistämisen.

Ohjeistus huomioi vuokramarkkinoiden toimintaympäristössä viime vuosien aikana tapahtuneita muutoksia, kuten jakamistalouden ja uusien majoituspalveluiden vaikutukset vuokrasuhteeseen. Lisäksi yhä useampi vuokrasopimus tehdään netissä, jolloin verkossa olevan materiaalin merkitys korostuu.

Viestinnän merkitys on myös entisestään kasvanut ja kimppa-asumisen eri muodot yleistyneet, ja siksi uusi ohjeistus huomioi hyvän ja avoimen viestinnän tärkeyden vuokrasuhteessa sekä pelisäännöt uusille asumisen malleille. Hyvä vuokratapa -ohjeistusta valmistellut työryhmä on myös nähnyt tarpeelliseksi selventää vuokrasopimuksen päättymiseen sekä asunnon kuntoon ja mahdollisiin remontteihin liittyviä kysymyksiä.

Ohjeistuksen laatineet 10 järjestöä suosittelevat ohjeistuksen noudattamista erityisesti silloin, kun vuokrasuhteen aikana tulee ratkottavaksi tilanteita, joiden osalta osapuolet eivät ole sopineet erikseen toimintatapoja.

Huoneenvuokrasopimuksissa luottamus toisia kohtaan korostuu sopimuskumppaneiden välillä, ja ohjeistuksen avulla vuokranantajat ja vuokralaiset voivat ennaltaehkäistä ongelmia sopimalla etukäteen toimintatavoista.

Voit ladata ohjeen tämän linkin kautta. 

Hyvän vuokratavan laatimisessa ovat olleet mukana RAKLI ry, Suomen Vuokranantajat ry, Vuokralaiset VKL ry, Suomen Kiinteistönvälittäjät ry, Kuluttajaliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Asukasliitto ry, Isännöintiliitto ry, Kiinteistövälitysalan Keskusliitto ry ja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry.

 

Lisätietoa:

RAKLI ry
Aija Tasa, johtaja
puh. 050 327 2077

Suomen Vuokranantajat ry
Mia Koro-Kanerva, toiminnanjohtaja
puh. 050 303 1615

Vuokralaiset VKL ry
Anne Viita, toiminnanjohtaja
puh. 050 588 3483

Suomen Kiinteistönvälittäjät ry
Timo Metsola, vuokravälitysvaliokunnan puheenjohtaja
puh. 010 2327 300

Kuluttajaliitto ry
Ilkka Salminen, lakimies
puh. 040 5799 024

Suomen Kiinteistöliitto ry
Virpi Hienonen, vanhempi lakiasiantuntija
puh. 050 554 5155

Asukasliitto ry
Hans Duncker, puheenjohtaja
puh. 050 308 2321

Isännöintiliitto ry
Tommi Leppänen, lakiasiantuntija
puh. 050 522 4544

Kiinteistövälitysalan Keskusliitto ry
Heli Järvi, lakimies
puh. +358 9 4282 7007

 

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry
Jouni Parkkonen, toiminnanjohtaja
puh. 040 593 3338

 

 

  Ylös

16.02.2018

KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPA KÄYNNISTYI VILKKAASTI

Vuosi 2018 alkoi vilkkaan asuntokaupan merkeissä. Käytettyjä asuntoja myytiin tammikuussa 4,5% enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Uusien asuntojen myynnin kasvu on tasaantunut, mutta kauppamäärät ovat edelleen korkealla tasolla, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto.

Tammikuussa 2018 myytiin 4,5% enemmän käytettyjä asuntoja viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Yhteensä tammikuussa myytiin kiinteistönvälittäjien kautta yhteensä noin 4079 käytettyä asuntoa. Kauppamäärien positiivinen kehitys koski kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasuntoja. Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa ylsi jopa 5,9 % kasvuun viime vuoden tammikuuhun nähden.

Uusien asuntojen myyntimäärät tammikuussa 2018 puolestaan laskivat -7,5% viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Myyntimäärät ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla, joka saavutettiin vuoden 2016 lopulla, ja joka jatkui koko vuoden 2017.

Myyntimäärien kasvu on tilastojen valossa taittunut erityisesti uusien kerrostaloasuntojen kohdalla, joka jäi -21,5% viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat sekä pääkaupunkiseudulla että muissa Suomen 10 suurimmassa kaupungissa

Kerrostaloasuntojen hinnat nousivat tammikuussa 2018 sekä pääkaupunkiseudulla että muissa Suomen 10 suurimmassa kaupungissa. Hintakehityksen ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on edelleen selkeä, mutta tammikuun 2018 käänne muualla Suomessa kavensi eroa joulukuuhun 2017 verrattuna.

Pääkaupunkiseudulla käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 0,6% suhteessa joulukuuhun 2017. Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 4387 euroa. Vuoden takaiseen nähden käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 4,5% pääkaupunkiseudulla.

Muissa Suomen 10 suurimmassa kaupungissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 2,6% suhteessa joulukuuhun 2017. Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 2256 euroa. Vuoden takaiseen nähden muiden Suomen 10 suurimman kaupungin käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 4,2%.

Suomen 13 suurimmassa kaupungissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 0,7% suhteessa joulukuuhun. Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 3240 euroa. Vuoden takaiseen nähden koko Suomen 13 suurimman kaupungin käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 3,7%.

Pääkaupunkiseudun sisällä Helsingin hintakehitys jatkaa tasaista nousua. Helsingissä käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 0,2% suhteessa joulukuuhun 2017. Keskimääräinen neliöhinta Helsingissä sijaitsevasta käytetystä kerrostaloasunnosta oli 5020 euroa. Vuoden takaiseen nähden Helsingin käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 6,2%.

Espoossa hintakehitys kääntyi laskuun vuoden 2017 lopulla. Espoossa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat tammikuussa -0,6% suhteessa joulukuuhun. Keskimääräinen neliöhinta oli 3560 euroa. Vuoden takaiseen nähden Espoon käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet 2,5%.

Vantaalla hintakehitys kääntyi puolestaan nousuun, ja käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 5,0% suhteessa joulukuuhun. Keskimääräinen neliöhinta oli 2789 euroa. Vuoden takaiseen nähden Vantaan käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2,0%.

Kerrostaloasunnon keskimääräinen myyntiaika oli 83 päivää ja omakotitalon 139 päivää

Koko Suomessa myyntiajat pitenivät hieman tammikuussa, pois lukien isot kerrostaloasunnot, joiden kauppa hieman nopeutui tammikuussa 2018. Pääkaupunkiseudulla käytettyjen kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat hieman pidentyneet syksystä alkaen. Omakotitalojen myyntiajat ovat pysytelleet melko samoina,

Tiedotteen markkinatiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseurantapalveluun, johon kirjataan suomalaisten välitysliikkeiden välittämät kaupat sekä palvelun asiakkaina olevien rakennusliikkeiden kaupat. Tiedot voivat tarkentua laskennan täydentyessä. Mukana tarkastelussa ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa.

Katso graafit vuoden aikanana tapahtuneista muutoksista:

Käytettyjen asuntojen kauppamäärien muutos (%) vuoden takaiseen verrattuna

Käytettyjen kerrostalohintojen kehitys kuukausittain

Käytettyjen asuntojen myyntiajat pääkaupunkiseudulla

  Ylös

12.02.2018

PÄIVITETTY OHJE RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN ESTÄMISESTÄ JULKAISTU

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta on julkaissut päivitetyn version kiinteistönvälitysalan yleisohjeesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi sekä pakotteiden noudattamiseksi. Valiokunta on päivittänyt ohjeen viime vuoden puolella voimaan astuneen uusimman rahanpesulain perusteella. Ohje on laadittu helpottamaan välitysliikkeen käytännön toimia rahanpesulain tarkoittamissa tilanteissa. 

Lue ohje kokonaisuudessaan

  Ylös

12.02.2018

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ KERÄÄ NÄKEMYKSIÄ TULEVASTA OSAKEHUONEISTOREKISTERISTÄ

ASREK-hankkeessa valmistellaan asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden paperisista osakekirjoista luopumista. Tarkoituksena on vuodesta 2019 alkaen siirtyä vaiheittain osakkeiden sähköisiin omistajamerkintöihin.

Taloyhtiöt siirtävät osakeluettelon ylläpidon ensin Maanmittauslaitokselle ja sen jälkeen osakkeenomistajat voivat hakea sähköistä omistajamerkintää ja luopua osakekirjoista. Sähköisen omistajamerkinnän jälkeen myös panttaus tapahtuu sähköisellä kirjaamisella. Tätä kokonaisuutta kutsutaan osakehuoneistorekisteriksi. Rekisteriä tulee ylläpitämään Maanmittauslaitos.  

Tulevaan osakehuoneistorekisteriin liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan ASREK-hankkeen lainsäädäntötyöryhmässä, jossa on mukana maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön ohella taloyhtiöiden, erityisesti isännöitsijöiden, kiinteistönvälittäjien ja Finanssialan keskusliiton edustajat.

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää taloyhtiöiden hallituksen jäseniä ja osakkeenomistajia vastaamaan kyselyyn, jonka tarkoituksena on kerätä näkemyksiä hankkeen vaikutuksista sekä odotuksia asioinnin järjestämisestä. Kysely on laadittu yhteistyössä erityisesti lainsäädäntötyöhän osallistuvien sidosryhmien, kuten oikeusministeriön ja Suomen kiinteistöliitto ry:n kanssa. Se on avoinna otakantaa.fi -palvelussa 20.2.2018 saakka.

Otakantaa.fi -kyselyyn

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
lainsäädäntöneuvos Susanna Paakkola, 0295 16 2448, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
hallitussihteeri Timo-Ville Nieminen, 0295 16 2379, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö 6.2.2018 

 

  Ylös

09.02.2018

EU:N TIETOSUOJA-ASETUS - OHJEITA VÄLITYSLIIKKEILLE

EU:n yleinen tietosuoja-asetus on jo astunut voimaan ja siirtymäaika päättyy 25.5.2018. Kun kyse on asetuksesta, tulee se sovellettavaksi kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan. Asetusta tullaan täsmentämään uudella kansallisella tietosuojalailla. Lain on tarkoitus astua voimaan toukokuussa.

Tietosuoja-asetuksen piirissä ovat kaikki yritykset, jotka käsittelevät henkilötietoja eli käytännössä myös kaikki välitysliikkeet niiden koosta riippumatta. Jokaisella välitysliikkeellä on ainakin toimeksiantopäiväkirja, välitysjärjestelmän rekisterit ja usein myös muita rekistereitä kuten markkinointirekisteri. Asetuksessa on paljon samoja asioita kuin nykyisessä henkilötietolaissa, mutta se sisältää myös monia uusia hankalasti tulkittavia ja sovellettavia velvollisuuksia ja oikeuksia. Sen vuoksi jokaisen välitysliikkeen pitää olla tietoinen uuden asetuksen sisällöstä sekä varmistua yrityksen käytäntöjen ja henkilötietojen käsittelyn asianmukaisuudesta.

Lue ohje kokonaisuudessaan tästä
 
  Ylös

08.02.2018

KVKL:N TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUU

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) toimitusjohtaja vaihtuu

Vuodesta 2008 lähtien Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtajana toimineen Jukka Malilan tehtävä päättyy yhteisestä sopimuksesta. KVKL:n hallitus on käynnistänyt haun Malilan seuraajan valitsemiseksi.

”Kiinteistönvälitysala on viime vuosina menestynyt ja kehittynyt hyvin. Digitalisaatio ja kehittyvät uudet menetelmät tuovat välitysalan toimijoiden arjen tekemiseen haasteita ja mahdollisuuksia jatkossakin. Uskon, että nyt on hyvä aika myös uusille ideoille ja näkemyksille”, arvioi tilannetta KVKL:n toimitusjohtajana palvellut Jukka Malila.

Jukka Malila on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran kansallisen ja kansainvälisen kiinteistönvälitysalan johtotehtävissä. Alan ammattilaiset, yritykset ja yhteistyökumppanit meillä ja muualla arvostavat korkealle hänen panostaan välitysalan kehittämisessä. Kiitämme Jukka Malilaa hyvästä työstä ja toivotamme hänelle onnea ja menestystä, sanoo KVKL:n hallituksen puheenjohtaja Max Meder.

Haemme tulevaisuuteen katsovaa ja innovatiivista alan edistäjää asuntomarkkinan ja kiinteistönvälitysalan näköalapaikalle, Meder jatkaa.

 

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry
Hallitus

Lisätiedot:

Max Meder, hallituksen puheenjohtaja,
max.medep.fi

  Ylös

26.01.2018

KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: LAHTI LIIKKEELLE VAHVAN SUOSION SAATTELEMANA

KVKL:n AMK-yhteistyö kantaa hedelmää. Tällä kertaa hyvät uutiset tulevat Lahdesta, jossa käynnistyy Kiinteistöliiketoiminnan asiantuntija -koulutuskokonaisuus. Tiimipäällikkö Pirjo Haverinen LAMK:sta kiteyttää tilanteen: "Avoimen ammattikorkeakoulun kautta ilmoittautuneita kokonaisuuteen on 29 ja ensimmäiselle opintojaksolle on lisäksi ilmoittautunut 24 tutkinto-opiskelijaa. KVKL:n näkyvyydellä ja tuella paikat täyttyivät nopeasti, joten jouduimme sulkemaan ilmoittautumisen etuajassa. Kiitos siitä! Asia on ollut näkyvästi esillä myös alueellisissa medioissa ja Kauppakamarin sivuilla."

Onnittelut Lahteen ja tsemppiä vuoteen!

  Ylös

25.01.2018

PARHAILLAAN RAKENTEILLA OLEVA UUSI OSAKEHUONEISTOREKISTERI OTETAAN KÄYTTÖÖN VUODEN 2019 ALUSSA. TÄSTÄ AIHEUTUU MUUTOKSIA MUUN MUASSA ASUNTO-OSAKKEIDEN KAUPPAAN

Aikaa myöten huoneiston omistaminen selviää yhä useammin osakehuoneistorekisteristä osakekirjan sijaan. Rekisteri mahdollistaa asumiseen liittyvien palveluiden rakentamisen, kuten esimerkiksi sähköiset kaupankäyntijärjestelmät.

Rekisteri otetaan vaiheittain käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Vuonna 2018 tehdään rinnakkain lainsäädäntötyötä, järjestelmän teknistä toteutustyötä sekä järjestelmän käyttöönottoa. Esitettävät toimintamallit kuvaavat tämän hetken käsityksen tulevista muutoksista. Ne edellyttävät lainsäädäntömuutoksia, joista ei vielä ole tehty päätöksiä.

Muutos pähkinänkuoressa

  • osakehuoneistorekisteriin tuodaan lähtötiedot Verohallinnolta, Väestörekisterikeskukselta sekä Patentti- ja rekisterihallitukselta

  • asunto-osakeyhtiöt siirtävät osakeluettelonsa osakehuoneistorekisteriin siirtymäajan kuluessa

  • paperiset osakekirjat poistuvat vaiheittain käytöstä vuodesta 2019 alkaen

  • uudet asunto-osakeyhtiöt perustetaan vain sähköisinä vuoden 2019 alusta lähtien

  • sähköinen omistajamerkintä ja paperiset osakekirjat ovat käytössä rinnakkain useita vuosia

  • RS-menettelyyn hienosäätöä, perusperiaatteet ennallaan

  • omistaminen ja panttioikeudet kirjataan Maanmittauslaitoksessa

Osakehuoneistorekisteri mahdollistaa asumiseen liittyvien palveluiden rakentamisen, kuten esimerkiksi sähköiset kaupankäyntijärjestelmät.

 

Aikataulu

Tämänhetkisen tiedon mukaan etenemme seuraavasti:

  • hallituksen esitysluonnos lainsäädännöstä lähtee lausunnoille alkukeväästä 2018

  • hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa syksyllä 2018

  • tavoitteena on lain voimaan saaminen vuoden 2019 alusta

  • järjestelmän käyttäjien kanssa tehdään sopimukset kesäkuusta 2018 alkaen

Siirtymävaihe

Vuoden 2019 alusta alkavan siirtymävaiheen aikana vanhat asunto-osakeyhtiöt ovat velvollisia siirtämään osakeluettelonsa ylläpidon osakehuoneistorekisteriin.

Kun asunto-osakeyhtiö on tehnyt osakeluettelon siirron, osakehuoneiston kaupan yhteydessä on tarkistettava, perustuuko omistaminen sähköiseen omistajamerkintään vai osakekirjaan. Jos omistus perustuu osakekirjaan, kaupan yhteydessä osakekirja mitätöidään ja muutetaan sähköiseksi omistajamerkinnäksi. Myös panttauksesta tehdään tällöin sähköinen merkintä osakehuoneistorekisteriin.

Uudet taloyhtiöt perustetaan vuoden 2019 alusta lähtien Patentti- ja rekisterihallituksen palvelussa suoraan sähköisinä.

 

Omistuksen kirjaaminen

Osakehuoneistorekisterin omistaja- ja panttaustiedot ovat julkisesti luotettavia. Tästä johtuen omistaja- ja panttausmerkintöjä tehdään lainhuutoasioiden käsittelyn tapaan kirjaamismenettelyssä, joka on osakehuoneistokaupassa uusi vaihe.

Omistuksen kirjaaminen korvaa osakekirjat ja niihin tehtävät siirtomerkinnät.

 

Rekisteriä rakennetaan yhteistyössä

Osakehuoneistorekisterin kehittämisestä vastaa maa- ja metsätalousministeriön asettama ASREK-hanke. Tavoitteena on luoda osakehuoneistoja koskeville tiedoille ja omistajamerkinnöille sähköinen rekisteri, jonka avulla tietojen saatavuus, luotettavuus ja kattavuus paranevat. Tämä luo edellytykset sähköiseen asiointiin ja sähköisiin palveluihin, kuten esimerkiksi asunto-osakkeiden sähköiseen kaupankäyntiin, vakuuksien hallintaan ja asunto-osakeyhtiön elinkaaren hallintaan.

ASREK-hankkeen toteutukseen osallistuvat Maanmittauslaitos, Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto ja Väestörekisterikeskus.

 

Lisätietoja: www.osakehuoneistorekisteri.fi

 

Maanmittauslaitos
Paavo Häikiö
25.1.2018

 

  Ylös

17.01.2018

SUOMEN KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN YRITYSTEN KOKONAISLIIKEVAIHTO KASVOI VUONNA 2017

Kiinteistönvälitysalan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuonna 2017 yhteensä yli 590 miljoonan euron. Ala kirjasi kasvua yhteensä noin 4,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös alan henkilöstömäärä oli vuonna 2017 selvässä kasvussa edellisvuoteen verrattuna, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. 

Kiinteistönvälityksen toimialan liikevaihdon kehitys on vuoden 2016 osalta tarkentunut 6,8 prosenttiin edellisvuodesta. Vuonna 2017 kiinteistönvälitysalan yritysten yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto jatkoi kasvu-uralla.

Kiinteistönvälitysalan kehittyminen kulkee käsi kädessä asuntokaupan vilkkauden kanssa. Asuntokaupan tahti oli vuonna 2017 selvästi  edellisvuotta vilkkaampi uusissa asunnoissa ja jonkin verran parempi käytetyissä asunnoissa. Välittäjien rooli on vahva erityisesti käytettyjen asuntojen kaupassa.

”Välitysala on kehittynyt vuodesta 2014 saakka positiivisesti käsi kädessä asuntokaupan kanssa. Kaupan vilkastuminen on kasvattanut myös välitysalan kokonaisliikevaihtoa ja rohkaissut yrityksiä rekrytointeihin”, kuvaa tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.


Välittäjää halutaan käyttää

Vuonna 2014 kiinteistönvälitysalan liikevaihdossa nähtiin vuosikymmenen pohjakosketus: silloin liikevaihtoa kertyi yhteensä noin 480 miljoonaa euroa. Vuosi 2017 jatkoi sittemmin alkanutta hyvää kehityslinjaa ja liikevaihdossa päästiin arviolta yli 590 miljoonan euron. Luvut tarkentuvat myöhemmin.

”Kasvusuunta on osoitus siitä, että halu käyttää asiantuntevaa ammattilaista asuntokaupan ratkaisuiden tuottajana on kuluttajille edelleen kiinnostava vaihtoehto”,  KVKL:n Malila päättelee.

Henkilöstömääräkin lievässä kasvussa

2010-luvun alkuvuodet olivat kiinteistönvälitysalan henkilöstömäärän kehittymisessä pääosin miinusmerkkisiä. Laskusuuntaus jatkui vuoteen 2014 saakka.

Kiinteistönvälityksen toimialan henkilöstömäärä nousi vuonna 2016 noin 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä nousi 7,3 prosenttia ja toisella 4,5 prosenttia vuodentakaisista vastaavista ajanjaksoista. Heinä-syyskuussa henkilöstömäärä nousi edelleen 5,9 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2017 henkilöstömäärän toteutuva kasvu tullee olemaan kokonaisuutena noin 5 prosentin luokkaa.

Viime aikoina erityisen kysyttyjä ovat olleet laillistetun kiinteistönvälittäjän (LKV) pätevyyden omaavat ammattilaiset. Yksi tärkeä syy LKV-kysynnän taustalla on pätevyysvaatimuksen kiristyminen vuoden 2016 alusta: vuoden 2016 alusta kaikkien välitystoimistojen ammattihenkilöstöstä vähintään puolella tuli olla LKV-pätevyys.

Kasvavien välitysyritysten määrä suurempi kuin supistuneiden

Kiinteistönvälitysalan yritysten kasvukatsauksen mukaan loppuvuonna 2017 yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli 44 prosenttia kaikista kiinteistönvälitysalan yrityksistä, ja vastaavasti samaan aikaan yli 15 prosenttia liikevaihtoaan supistuneita yrityksiä oli 36 prosenttia. ”Kasvaneiden ja kuihtuvien yritysten määrät ovat nyt oikeassa suhteessa: suhde tukee sitä, että ala kasvaa.”

Henkilöstömäärissä alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kiinteistönvälityksen toimialan yrityksistä eniten. Esimerkiksi vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä näitä yrityksiä oli 1326 kappaletta. Yli 75 prosenttia yrityksistä on vähintään viisi vuotta alalla toimineita.

KVKL-HSP –palvelusta kerättyjen tietojen mukaan kiinteistönvälittäjien välittämien käytettyjen asuntojen kauppojen määrä jäi joulukuussa 2017 alalla yleisesti ennakoitua tasoa pienemmäksi. Monien edeltävien syyskuukausien myynti on kuitenkin ollut välitysalalle edellisvuotta parempi. Näin ollen kokonaisuutena välittäjien vuoden 2017 käytettyjen asuntojen kauppojen kokonaismäärä on toteutumassa parisen prosenttia suurempana kuin vuonna 2016. Asuntokaupan kokonaisuudesta saadaan tarkentuvaa kuvaa myöhemmin.

 

Suurimpien kaupunkien hinnat

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuoden 2017 joulukuussa 0,4 prosenttia suhteessa marraskuuhun. Keskimääräinen neliöhinta oli noin 4560 euroa. Vuoden takaiseen nähden pääkaupunkiseudun käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 5,2 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa muissa Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat -0,7% suhteessa marraskuuhun. Keskimääräinen neliöhinta oli 2855 euroa. Vuoden takaiseen nähden muiden Suomen 10 suurimman kaupungin käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2,5 prosenttia.

Kokonaisuutena Suomen 13 suurimmassa kaupungissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat 1 prosentin suhteessa marraskuuhun. Keskimääräinen neliöhinta oli 3428 euroa. Vuoden takaiseen nähden koko Suomen 13 suurimman kaupungin käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 3,7 prosenttia.

-------

Tässä tiedotteessa esitetyt tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asiakaskohtaisesta suhdannepalvelusta sekä KVKL:n hintaseurantapalvelusta saatuihin tietoihin. Annetut tiedot täydentyvät laskennan täydentyessä jonkin verran myöhemmin, mikä voi muuttaa edellä kerrottuja tietoja.

 

  Ylös

11.01.2018

SUOMEN ASUNTOKAUPAN KOKONAISARVO KIPUSI VAJAASEEN 19 MILJARDIIN

Mennyt vuosi 2017 piirtyy historiaan hyvänä asuntokaupan vuotena. Kaupankäyntiä tahditti edelleen vahva uudisasuntokauppa, mutta myös käytettyjen asuntojen kauppa punnersi edelliseen vuoteen verrattuna mukavasti plussalle vuoden loppua kohden.  Asuntokaupan kokonaisarvo on noussut vuonna 2017 arviolta vajaaseen 19 miljardiin euroon, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) vuotta 2017 käsittelevässä katsauksessaan. 

KVKL:n Suomen vuoden 2017 asuntokauppaa koskevassa alustavassa katsauksessa hyödynnetään KVKL:n oman asuntokaupan yhteenvetodatan lisäksi myös verottajan tammi-marraskuun 2017 varainsiirtoveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksiä (I-III neljännes 2017).  Siksi katsaus luo kokonaiskuvan asuntokaupan yleistilanteesta ottaen tarkastelussa huomiooni myös muiden kuin kiinteistönvälittäjien kaupat.

Pääkaupunkiseudulla vahva vire  

Käytettyjen asuntojen neliöhinnat nousivat vuodesta 2016 prosentin verran koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,5 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan.  Käytettyjen osakeasuntojen kauppojen kokonaisarvo oli vuonna 2017 noin 9 miljardia euroa, joka merkitsi sitä, että kaupan arvo kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 4 prosenttia.

”Suomen asuntokaupan yleistilanne on tällä hetkellä vakaa. Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden hyvä kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen, omistusasumisen arvostus ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso pitävät yllä asuntokaupan hyvää virettä”, KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila luonnehtii.

Kaupankäynti keskittyy tällä hetkellä suurimpiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla tilanne on rauhallisempi ja hintakehityskin maltillisempi – väestöään menettävillä alueilla jopa miinusmerkkinen.

Esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan verrattuna asuntojen valtakunnallinen hintakehitys on Suomessa pysynyt viime vuosina tasaisena. Valtakunnallisesti hintojen nousu pysyi meillä maltillisena myös vuonna 2017.  

Käytettyjen osakeasuntojen kauppoja tehtiin vuonna 2017 arviolta noin 63000 kappaletta. Luvut tarkentuvat myöhemmin.

Vanhojen omakotitalojen ja -tonttien kaupat nousussa

Käytettyjen omakotitalokiinteistöjen kauppa vilkastui arviolta noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Omakotitalokauppoja tehtiin vuonna 2017 noin 13 200 kappaletta.  Niiden hinnat nousivat yhden prosentin.  2000-luvulla on myyty keskimäärin 13 500 vanhaa omakotitaloa vuodessa eli kaupankäynti oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Omakotitalokauppojen kokonaisarvo oli noin 2,4 miljardia euroa, mikä oli viitisen prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Omakotitalotontteja myytiin noin 3 500, mikä on viitisen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Vaikka suunta onkin ylöspäin ollaan vielä kaukana huippuvuodesta 2005, jolloin myytiin peräti 9 000 omakotitalotonttia.

Uusien osakeasuntojen tuotanto vahvassa kasvussa

Vuonna 2017 valmistui arviolta noin 22 600 osakeasuntoa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tilastotietojen pohjalta kasvu on jatkumassa vahvana myös vuonna 2018, jolloin arvioidaan valmistuvan reilut 29 000 uutta osakeasuntoa.

Uusia omakotitaloja valmistui vuonna 2017 noin 7 400 kappaletta, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. 2000-luvulla päästiin vuodessa keskimäärin jopa 11 500 uuteen omakotitaloon.

Vuonna 2017 valmistui yhteensä noin 38 000 uutta asuntoa, joista 22 600 osakeasuntoa, 7 400 omakotitaloa ja 8 000 Ara-vuokra-asuntoa. Tämän vuoden aloitusten perusteella vuonna 2018 valmistunee yli 45 000 asuntoa, joista noin 29 000 osakeasuntoa, noin 7 000 omakotitaloa sekä noin 9 000 Ara-asuntoa. Kaikkiaan asuntokauppoja tehtiin vuonna 2017 noin 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kasvu selittyy pääosin uusien osakeasuntokauppojen vahvalla kasvulla.

Asuntokaupan kokonaisarvossa päästiin vuonna 2017 kokonaisuutena arviolta vajaaseen 19 miljardiin euroon, joka merkitsee selvää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Erikseen on syytä todeta, että tässä kokonaistarkastelussa uusien asuntojen osalta ovat mukana nimenomaan valmistuneet -  ei välttämättä myydyt - uudet omistusasunnot. 

KVKL:n asuntokaupan vuoden 2017 kokonaistarkastelussa hyödynnetään KVKL:n oman kiinteistönvälittäjien ja rakennusliikkeiden luovuttaman kauppadatan lisäksi myös verottajan tammi-marraskuun varainsiirtoveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksiä (I-III neljännes 2017).  

Tässä katsauksessa joulukuun 2017 kauppamäärät perustuvat osaltaan aiemman toteutuman perusteella tehtyyn ennusteeseen, jossa ei ole otettu huomioon esimerkiksi toteutuneen rahoitusalan lakon tai muiden ennakoimattomien asioiden mahdollisia vaikutuksia asuntokaupan vilkkauteen.

Tässä katsauksessa esille tuodut tiedot ovat epävirallisia ja tarkentuvat laskennan täydentyessä.

Katsauksen lähdeaineistot:

- KVKL:n projektipäällikkö Mikko Hämäläisen yhteenvetoaineistot 

- Tilastoasiantuntija Ilkka Lehtisen laatima koosteaineisto.

(=alkuperäinen tiedote julkaistu 2.1.2018; tiedotetta päivitetty 11.1.2018)

  Ylös

20.12.2017

SÄHKÖINEN KIINTEISTÖKAUPPA ETENEE - PÄIVITYKSIÄ MALLILOMAKKEISIIN, EHTOMALLEIHIN JA KIINTEISTÖNVÄLITTÄJIEN OHJEISTUKSEEN

Kiinteistön kaupan sähköistyminen on ottanut aimo harppauksen vuoden 2017 aikana. 1.6.2017 alkaen uudet vahvistetut panttikirjat on myönnetty vain sähköisinä. Lisäksi loka-marraskuussa toteutetussa panttikirjojen ns. massakonversiossa noin 2,5 miljoonaa kiinteistön panttikirjaa muunnettiin pankkien ja Maanmittauslaitoksen välisellä yhteistyöllä sähköiseksi. Kirjallisia panttikirjoja on Suomessa yhteensä noin 3,6 miljoonaa. Nyt toteutettu muunto koski ainoastaan pankkien vakuutena olevia panttikirjoja. Kirjalliset panttikirjat muunnettiin ensin sähköiseen muotoon ja sen jälkeen jokaiselle panttikirjalle merkittiin saaja rekisteriin (Maanmittauslaitoksen sähköinen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri). ”Saaja” on vastine kirjallisen prosessin haltija-termille. Pankit huolehtivat myös kirjallisen panttikirjan mitätöinnistä, jotta sitä ei enää käytetä vakuutena. Kotona tai tallelokerossa säilytettäviä panttikirjoja ei muunnettu automaattisesti sähköiseen muotoon eikä niitä pidä mennä missään tapauksessa tuhoamaan. Myös kotona olevat sähköiset panttikirjat on kuitenkin suositeltavaa muuntaa sähköiseksi, jolloin ne eivät voi enää kadota eikä niitä voida varastaa. Nykyiset kirjalliset panttikirjat ovat edelleen voimassa ja ne käyvät uuden velan vakuudeksi vuoden 2019 loppuun asti. Tästä eteenpäin panttikirja tulee muuntaa sähköiseksi ennen luoton myöntämistä. Panttikirja muunnetaan sähköiseksi myös kiinnitykseen kohdistuvien muutosten yhteydessä.

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta on kiinteistökaupan sähköistymisen myötä päivittänyt mallilomakkeita (kiinteistön toimeksiantosopimus ja ostotarjous sekä vuokraoikeus rakennuksineen ostotarjous) sekä kiinteistön osamaksukauppojen malliehtoja. Nyt laaditut malliehdot koskevat tilanteita, joissa kauppa tehdään paperilla, mutta panttikirjat ovat sähköisiä. Liiton jäsenet voivat tiedustella päivityksiä valiokunnassa istuvalta edustajaltaan (http://www.kvkl.fi/edunvalvontatyo.html). Lisäksi laki- ja lausuntovaliokunta täsmentää Hyvän välitystavan ohjeen osiota 9.3.3.1 ”Sähköiset panttikirjat” seuraavasti:

Sähköinen panttikirja on sen tahon hallussa, joka on merkitty panttikirjan haltijaksi. Vain haltija voi siirtää sähköisen panttikirjan toiselle haltijalle. Siirto toteutetaan siirtohakemuksella, jonka voi tehdä sähköisenä Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelussa (KVP) tai kirjallisena. Kauppakirjassa tulee eritellä panttikirjojen tyyppi ja kirjata siirtositoumukset kuten paperistenkin osalta tehdään. Siirtokustannusten maksajasta tulee sopia.

Alla olevat tilanteet koskevat kauppoja, joissa koko kauppahinta maksetaan kaupantekotilaisuudessa. Maksuehtokauppoja varten on laadittu erilliset malliehdot. Maksuehtokaupoissa panttikirjojen ollessa sähköisiä ja kun kauppa tehdään paperilla, välittäjän on syytä varmistaa, että kaupanvahvistaja tekee luovutusilmoituksen välittömästi kaupanteon jälkeen.

Jos sähköisen panttikirjan haltijana on pankki tai ostaja tarvitsee panttikirjoja lainan vakuudeksi, on aina etukäteen varmistettava pankin/pankkien edellyttämät käytännöt.

Sähköisten panttikirjojen haltijana on myyjän pankki

Jos sähköiset panttikirjat ovat pankin hallussa (usein lainan vakuutena), myyjän pankin tulee antaa sitoumus sähköisten panttikirjojen siirtämisestä. Toisen pankin antama sitoumus sähköisten panttikirjojen siirtämisestä pitäisi riittää ostajan pankille ja ostajalle. Välittäjän on kuitenkin syytä varmistua pankin kannasta. Kuten todettua, sähköisen panttikirjan haltija eli tässä tilanteessa myyjän pankki siirtää panttikirjan ostajalle tai ostajan pankille.

Sähköisen panttikirjan haltijana on myyjä (tai muu yksityishenkilö) ja kauppa tehdään sähköisesti

Jos sähköiset panttikirjat eivät ole pankin hallussa ja kauppa tehdään sähköisesti, myyjä liittää kauppakirjaan sähköisten panttikirjojen siirtämistä ostajan/ostajan pankin nimiin koskevan ehdollisen hakemuksen (KVP:ssä sitoumus). Ehdollinen hakemus muuttuu automaattisesti sähköisten panttikirjojen siirtämistä ostajan/ostajan pankin nimiin koskevaksi hakemukseksi, kun myyjä ja ostaja ovat allekirjoittaneet kauppakirjan.

Sähköisen panttikirjan haltijana on myyjä (tai muu yksityishenkilö) ja ostaja ei tarvitse sähköisiä panttikirjoja lainan vakuudeksi. Kauppa tehdään paperilla.

Jos sähköiset panttikirjat eivät ole pankin hallussa ja kauppa tehdään paperilla, myyjä siirtää panttikirjat ostajan nimiin sopimuksen mukaisesti. Myyjä voi siirtää kaupantekotilaisuudessa panttikirjan sähköisesti KVP:ssä ostajalle. Suositeltavaa on, että panttikirjat siirretään ostajan nimiin jo ennen kauppahinnan maksua, mikäli siirtoa ei voida toteuttaa KVP:ssä kauppahinnan maksutilaisuudessa.

Sähköisen panttikirjan haltijana on myyjä (tai muu yksityishenkilö) ja ostaja tarvitsee sähköisiä panttikirjoja lainan vakuudeksi. Kauppa tehdään paperilla.

Jos sähköiset panttikirjat eivät ole pankin hallussa ja kauppa tehdään paperilla, kauppakirjassa sovitaan, että myyjä siirtää panttikirjat ostajan pankille viimeistään kauppahinnan maksun yhteydessä. Käytännössä ostajan pankki edellyttää panttikirjojen siirtämistä nimiinsä jo ennen kauppahinnan maksua, mikäli siirtoa ei voida toteuttaa KVP:ssä kauppahinnan maksutilaisuudessa. Panttikirjojen siirtämiseen menevä aika on huomioitava kaupanteon ajankohtaa sovittaessa.

  Ylös

19.12.2017

KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNTA KOOLLA

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta kokoontui tänään Helsingissä jo vuoden kymmenenteen kokoukseen. Tapetilla ajankohtaisista teemoista muun muassa sähköistyvän asunto- ja kiinteistökaupan sekä rahanpesun estämisen kysymykset.

  Ylös

14.12.2017

UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVANUT YLI KOLMANNEKSEN EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA - VANHAT ASUNNOT EDELLEEN VAIN NIUKASSA KASVUSSA

Uusien asuntojen kauppa on kasvanut tammi-marraskuussa yhteensä noin 34,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vanhojen asuntojen kauppojen määrä on noussut tammi-marraskuussa edellisvuodesta reilut 2 prosenttia, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto.

Marraskuussa vanhojen asuntojen kauppa kävi kokonaisuutena viimevuoden tahtiin. Vuodentakaisesta käytettyjen omakotitalojen kauppa kasvoi reilut 2,5 ja vanhojen kerrostalojen kauppa 0,5 prosenttia.  Käytettyjen rivitaloasuntojen kauppa sen sijaan laski noin 3,5 prosenttia.

Uusien asuntojen kauppa jatkui marraskuussakin vahvana, vaikka viime vuoden marraskuun tasosta pari prosenttia jäätiinkin.  Uusista asunnoista kappalemääräisesti ylivoimaisesti eniten myytiin kerrostaloasuntoja, joiden kauppa kuitenkin vähentyi 1,7 prosenttia marraskuussa vuodentakaisesta marraskuusta. 

Tammi-marraskuussa koko maassa välitettiin yhteensä yli 55715 vanhaa asuntoa.

Marraskuussa koko maassa myytiin kiinteistönvälittäjien kautta yhteensä noin 5090 käytettyä asuntoa, joka oli melko tarkkaan sama määrä kuin vuosi sitten. Marraskuussa 2017 välitettiin noin 2800 vanhaa kerrostaloasuntoa. Vanhoja rivitaloasuntoja välitettiin noin 1170 kappaletta ja vanhoista omakotitaloista puolestaan tehtiin noin 1120 välittäjäkauppaa.

Käytettyjen kerrostalojen välittäjäkauppa lisääntyi marraskuussa 0,5 prosenttia ja omakotitalojen kauppa reilut 2,5 prosenttia edelliskuun lievän takapakin jälkeen. Käytettyjen rivitaloasuntojen kauppa puolestaan vähentyi edellisvuoden marraskuun tasosta 3,5 prosenttia.

 

Uudet asunnot tahdittavat kaupankäyntiä

Suomen asuntokaupan yleistilanne on tällä hetkellä vakaa. Kauppa on käynyt etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Suomen asuntokauppa on edennyt uudisasuntokaupan tukemana myönteisesti vuoden loppua kohden. Viime vuonna uudisasuntojen kauppa kasvoi voimakkaasti loppuvuotta kohti, ja saavutti huipun 2016 marraskuussa. Sen yli on ollut tänä vuonna enää hankala päästä, vaikka kauppamäärät edelleen korkealla tasolla ovatkin. Marraskuussa käytettyjen asuntojen puolella edettiin aika lailla viimevuotista tahtia, mutta uusien asuntojen kaupassa jäätiin pari prosenttia edellisvuoden marraskuusta.  Kaupallisesti aktiivisimpia alueita ovat tällä hetkellä suuret kaupungit Helsingin ja Turun johdolla. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla tilanne on rauhallisempi ja hintakehityskin maltillisempi – väestöään menettävillä alueilla jopa miinusmerkkinen”, luonnehtii kaupan kokonaistilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso pitävät yllä kaupankäyntiä.

Vuoden alusta marraskuun loppuun mennessä on tänä vuonna välitetty yli 29500 vanhaa kerrostaloasuntoa. Se on noin 2,8 prosenttia enemmän kuin tammi-marraskuussa 2016. Myös omakotitalojen myynti on ylittänyt viimevuotisen. Niitä myytiin tarkastelujaksolla runsaat 12595  kappaletta, mikä on reilut  2,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 marraskuun loppuun mennessä. Käytettyjä rivitaloasuntoja on alkuvuonna välitetty käytännössä saman verran kuin vuosi sitten, yhteensä noin 13590 kappaletta.

Uusien asuntojen puolella kappalemäärissä vilkkain kasvutahti on ollut tuttuun tapaan kerrostalojen kaupassa, joka on kasvanut tammi-marraskuun aikana yli 41 prosenttia viimevuoden vastaavan ajan kauppamäärästä. Myös uusien omakotitalojen kauppamäärä kasvoi tammi-marraskuussa vahvasti. Asuntotyypeistä heikointa kasvu on ollut rivitaloissa, joiden kauppamäärän kasvu ylsi tammi-marraskuussa hieman yli 7 prosenttiin.

Asuntojen myyntiajat ovat koko maan tasolla lyhentymässä kaksioita lukuun ottamatta.

Koko maassa kerrostaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika oli marraskuussa 73 vuorokautta ja omakotitalojen noin 120 vuorokautta.

Valtakunnallisesti uudisasuntokaupan voimakkain kasvu on ajoittunut vuoden 2017 alkupuolelle. ”Jo viime vuonna uusien asuntojen kauppa kasvoi voimakkaasti loppuvuotta kohden. Se on yksi tekijä, jonka takia nyt nähdyt vuoden 2017 loppuvuoden kasvuluvut ovat olleet alkuvuotta 2017 pienemmät”, KVKL:n Malila tarkentaa.

Tärkeintä uudisasuntosektorin tuotetta, kerrostaloasuntoja myytiin marraskuussa 1,75 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden marraskuussa. Uudistuotannon myyntihuippu markkinoiden tärkeimmän tuotteen eli kerrostalojen osalta olikin koko maassa toukokuussa 2017.

Asuntojen hintakehitys kulkee eri tahtia maan eri osissa

KVKL on aloittanut äskettäin erillisen hintaseurannan, jossa kohteena ovat Suomen 13 suurimman kaupungin toteutuneet käytettyjen asuntojen hinnat. Mukana tarkastelussa ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa.

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat - 1,3% suhteessa lokakuuhun. Tilaston keskimmäinen luku eli mediaani oli marraskuussa 4222 euroa. Vuoden takaiseen nähden pääkaupunkiseudun käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet + 2,1 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa muissa Suomen 10 suurimmassa kaupungissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat - 1,0 prosenttia lokakuuhun verrattuna. Marraskuun mediaanihinta oli 2067 euroa. Vuoden takaiseen verrattuna ko. muiden Suomen 10 suurimman kaupungin käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet + 1,2 prosenttia.

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Siihen listataan kaikkien järjestön jäsenyritysten sekä muiden KVKL:n kauppahintapalvelua käyttävien välitysliikkeiden välittämät kaupat sekä palvelun asiakkaina olevien rakennusliikkeiden toimittamat kaupat. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

 

  Ylös

14.12.2017

KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: MYÖS LAHDEN AMK KÄYNNISTÄÄ KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KOULUTUKSEN

Lahden ammattikorkeakoulussa alkaa maaliskuussa 2018 uusi 30 opintopisteen Kiinteistöliiketoiminnan asiantuntija -koulutus. Koulutuksen käynnistämisellä LAMK vastaa siihen haasteeseen, jonka KVKL esitti LAMK:lle kiinteistönvälityksen koulutuksen käynnistämisestä vajaa vuosi sitten.

Kiinteistöliiketoiminnan koulutuksella kehitetään osaamista ja ammattitaitoa kiinteistöalalla sekä valmistaudutaan LKV-kokeen suorittamiseen. Opinnot koostuvat yhteensä 30 opintopisteen opintokokonaisuudesta. Ensimmäisessä moduulissa perehdytään kiinteistönvälityksen toimintaympäristöön ja toisessa syvennetään osaamista kiinteistönvälityksestä ja -kaupasta. Opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, jos opiskelija hakeutuu myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi Lahden ammattikorkeakouluun. Koulutuksesta voi suorittaa myös pienempiä osia omien tarpeiden mukaisesti.

Kiinteistöliiketoiminnan koulutus soveltuu kiinteistönvälityksestä kiinnostuneille ja niille, jotka haluavat syventää osaamistaan tietyllä aihealueella. Koulutus soveltuu myös esimerkiksi täydentämään ammatillista osaamista mm. myyntineuvottelijoille ja kiinteistö- tai asuntosijoittamisesta kiinnostuneille.

Ilmoittautumisaika 1.12.2017 – 15.2.2018.
 

Linkki lisätietoihin ja ilmoittautuminen:
http://www.lamk.fi/liiketalousjamatkailu/koulutus/avoin-amk/sivut/tuote.aspx?pid=4352

Koulutus järjestetään aikavälillä 1.3.-31.12.2018 monimuoto-opetuksena. Lähiopetusta järjestetään noin 2-4 iltaa kuukaudessa klo 17.00-20.00 ja lähipäivien välillä työskennellään itsenäisesti Moodle-verkkoympäristöä hyödyntäen.

Lahden AMK:n koulutus palvelee osaltaan hyvin Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton KVKL:n ammattikorkeakoulustrategiaa. KVKL on halunnut laajentaa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa tarjottavan kiinteistönvälitysalan koulutuksen valtakunnalliseksi tarjontaverkostoksi. Järjestö on esitellyt Turun Ammattikorkeakoulussa jokunen vuosi sitten aloitetun pilottikoulutuksen ideaa käynnistettäväksi toimintamalliksi ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea. ”Olemme iloisia, että myös Lahden AMK tarttui tähän haasteeseen”, kiittelee KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Konkreettisia malleja AMK-verkostoksi on syntynyt eri puolilleaSuomea. AMK:n suojissa tarjotaan kiinteistönvälitysalan koulutusta tällä hetkellä Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Kuopiossa koulutus käynnistyy syksyllä 2018. Pääkaupunkiseudun kiinteistönvälitysalan AMK-koulutus toteutuu kolmen AMK:n (=Haaga-Helia, Metropolia, Laurea) yhteisessä, vuoden 2018 alussa käynnistyvässä Kiinteistöpolku–opintokokonaisuudessa, jota esiteltiin Helsingissä kuluvalla viikolla.

  Ylös

04.12.2017

KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNNALTA OHJEISTUSTA RAHANPESULAIN MUKAISEN RISKIARVION TEKEMISEEN

Rahanpesulaki edellyttää, että jokainen välitysliike laatii omasta toiminnastaan kirjallisen riskiarvion. Riskiarvion on oltava valmis 31.12.2017 mennessä.

Uudessa rahanpesulaissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan keskeiseksi elementiksi on nostettu riskiperusteisuus. Välitysliikkeiden toiminnassa riskiperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että välitysliikkeet tunnistavat, arvioivat ja ymmärtävät ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joille ne omassa toiminnassaan altistuvat. Välitysliikkeiden tulee mitoittaa rahanpesulain edellyttämät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan estämistoimenpiteet tunnistamiensa riskien mukaan. Riskiperusteisen toiminnan perustana on välitysliikkeen laatima, sen omaa toimintaa koskeva riskiarvio.

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta on laatinut tarkentavaa ohjeistusta riskiarvion tekemiseen. Kyseessä on tärkeä, mutta samalla haastava asia. Valiokunta tunnistaa kentän tarpeet saada konkreettista ohjeistusta riskiarvion laadintaan. Rahanpesulaki tai asiasta saatavat valvovan viranomaisen ohjeet eivät kuitenkaan anna kovin tarkkaa kuvaa siitä, millainen välitysliikkeiden riskiarvion tulisi olla. Laki- ja lausuntovaliokunnassa päädyttiin pohdinnan perusteella ainakin tässä vaiheessa siihen, että alla olevat seikat voisivat olla riskiarvioinnissa huomioitavia. Nyt julkaistava ohjeistus on osa laki- ja lausuntovaliokunnan laatimaa kiinteistönvälitysalan yleisohjetta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Ohje julkistetaan kokonaisuudessaan ensi vuoden puolella päivityksen valmistuttua.

Kyseessä on malli eikä ohjetta tule kopioida sellaisenaan. Olennaista on, että välitysliikkeessä pohditaan omaan toimintaan liittyviä riskejä ja niiden hallintakeinoja. Valiokunnan laatimaa ohjetta voi pitää eräänlaisena runkona omaa riskiarviota laadittaessa.

Riskiarvion laajuus ja kattavuus riippuvat välitysliikkeen toiminnan luonteesta, koosta ja laajuudesta. Arvion laatimisessa tulee huomioida kansallinen riskiarvio sekä aluehallintoviraston valvojakohtaisen riskiarvio (https://www.avi.fi/web/avi/riskiarvio). Kansallisesta riskiarviosta ei ole vielä julkaistu uutta versiota.

Riskiarvio on päivitettävä säännöllisesti. Päivittämisen yhteydessä huomioitava myös mahdolliset kansalliseen ja aluehallintoviraston riskiarvioon tehdyt päivitykset. Riskiarviota ei tarvitse lähettää aluehallintovirastolle, ellei AVI sitä nimenomaisesti pyydä.
 

Riskiarvion laatimisen viisi vaihetta ovat:

1. Tunnista omaan toimintaan liittyvät uhkatekijät ja haavoittuvuudet

Prosessi on hyvä aloittaa listaamalla niitä uhkatekijöitä ja haavoittuvuuksia, jotka on havaittu suoraan omassa toiminnassa tai jotka on nostettu esille valvovan viranomaisen riskiarviossa tai kansallisessa riskiarviossa.

Välitystoimintaan liittyviä riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi:

- Toimiala ja palvelut (kuten sijoitusasuntojen, toimitilojen tai pienten kiinteistömuotoisten uudiskohteiden välitys, kiinteistökehitys, poikkeukselliset rahoitus- tai omistusjärjestelyt)

- Asiakkaat (ulkomaiset asiakkaat, yritykset, asiakkaana PEP)

- Maantieteelliset riskitekijät (toimistossa hoidetaan ETA-alueeseen kuulumattomien valtioiden kansalaisten tai yritysten toimeksiantoja)

- Uudet teknologiat (sähköinen kaupankäynti, sähköiset allekirjoitukset, etätunnistaminen)

Huomiotavia haavoittuvuuksia voivat olla esimerkiksi:

- Resurssit (kuten henkilöstön vaihtuvuus, riittämätön koulutus, väärät asenteet)

- Toimintamallit/-tavat (kuten itsenäinen toimintatapa, asiakasvaratili)

- Järjestelmät (tietojärjestelmien jäykkyys ja riittämättömyys, tiedonkulun puutteet)

- Valvonta (riittämätön koulutus, asenteet, jälkikäteisyys)

 

2. Suunnittele ja toteuta hallintakeinot

Kartoita ne keinot, joilla riskejä pyritään hallitsemaan tai riskien toteutumisesta seuraavia vaikutuksia pienentämään.

Hallintakeinoja kartoitettaessa on syytä huomioida esimerkiksi seuraaviin prosesseihin liittyvät tekijät:

- Asiakkaan tunteminen

- Tuntemis- ja selvitystietojen tallentaminen

- Asiakassuhteiden jatkuva seuranta (vakituiset asiakkaat)

- Sisäiset toimintaohjeet ja ohjeistus

- Sisäinen valvonta

- Henkilökunnan koulutus

 

3. Arvioi jäännösriski

Riskiarvion lopputuloksena saadaan niin sanottu jäännösriski. Jäännösriski on se rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski, joka on olemassa edellä mainituista hallintakeinoista huolimatta. Riskiarviossa on syytä kuvata päättelyketju uhkatekijöistä ja haavoittuvuuksista hallintakeinojen kautta jäännösriskiin. Riskiarvioon on hyvä merkitä selkeästi johtopäätökset eli arvio jäännösriskin suuruudesta sekä perustelut.

Uhkatekijät ja haavoittuvuudet – hallintakeinot - jäännösriski

Esimerkiksi:

- Toimeksiantajat ovat pääosin Suomessa pidempään vakituisesti asuneita kuluttajia, jotka antavat myyntiin omassa käytössä olleen asunnon tai kiinteistön. Vastaavasti ostajina ovat samassa asemassa olevat henkilöt, jotka hankkivat kohteen omaan käyttöön. Rahaliikenne tapahtuu aina kotimaisten rahalaitosten kautta. Lähtökohtaisesti toimintatapoihin ei kuulu, että ostajat maksavat käsirahan asiakasvaratilille. Tällaisissa tilanteissa rahanpesun riski on matala. Suoritamme asiakkaan tuntemisen poikkeuksetta ja huolellisesti annettujen ohjeiden mukaisesti. Jäännösriski on olematon.

- Asiakkaina on toistuvasti ETA alueen ulkopuolelta tulevia ostajia. Kaupan kohteena on esimerkiksi lomakeskuksia tai rakentamiskäyttöön tarkoitettuja isoja maa-alueita. Tällaisessa tilanteissa riski korkea. Varat liikkuvat suomalaisen rahalaitoksen kautta ja varoista on pyydetty alkuperän selvitys. Suoritamme asiakkaan tuntemisen poikkeuksetta ja huolellisesti annettujen ohjeiden mukaisesti. Jäännösriski on kohtalainen.

 

4. Riskiarvion hyväksyminen

Yrityksen ylimmän johdon on hyväksyttävä riskiarvio. Ylimmällä johdolla tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen hallitusta.

 

5. Huolehdi päivittämisestä

Riskiarviota tulee päivittää esimerkiksi vuosittain. Päivityksestä ja sen ajankohdasta tulee tehdä merkintä. Uhkatekijöitä ja haavoittuvuuksissa voi tapahtua muutoksia esimerkiksi silloin, kun liiketoiminta laajenee uusille maantieteellisille alueille tai uusille liiketoiminta-alueille. Päivitystiheyteen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi havainnot uudesta rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyvästä toiminnasta, merkittävät muutokset välitysliikkeen palveluihin tai muista eri lähteistä saatu tieto uusista riskeistä rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyen.

 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ohje riskiarvion laatimiseen löytyy https://www.avi.fi/web/avi/riskiarvio

  Ylös

30.11.2017

KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: TAMPEREELLA ALKOI HAKU JO TOISEEN KOULUTUSRYHMÄÄN

Haluatko kehittää osaamistasi ja ammattitaitoasi kiinteistöalalla ja saada valmiuksia
myös LKV-kokeen suorittamiseen?  Vastauksen tarpeeseesi voi tuoda Tampereen ammattikorkeakoulun Kiinteistönvälityksen osaaja –koulutus, joka starttaa jälleen 1.2.2018.

TAMK:n ensimmäisestä vastaavasta koulutuksesta on saatu positiivinen palaute. Tämä rohkaisee jatkamaan valitulla, hyvällä tiellä. 

Ilmoittaudu mukaan 19.1. mennessä: tamk.fi/avoinamk

Tutustu esitteeseen.

Tampereen koulutus palvelee osaltaan hyvin Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton KVKL:n ammattikorkeakoulustrategiaa. KVKL on halunnut laajentaa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa tarjottavan kiinteistönvälitysalan koulutuksen valtakunnalliseksi. Järjestö on esitellyt Turun Ammattikorkeakoulussa jokunen vuosi sitten aloitetun pilottikoulutuksen ideaa käynnistettäväksi toimintamalliksi ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea.

Tuloksia asiasta on syntynyt. AMK:n suojissa tarjotaan koulutusta tällä hetkellä Tampereen lisäksi Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä. Kuopiossa koulutus käynnistyy syksyllä 2018.

Pääkaupunkiseudun kiinteistönvälitysalan koulutus on leivottu kolmen AMK:n yhteiseen, vuoden 2018 alussa käynnistyvään Kiinteistöpolku–opintokokonaisuuteen.

  Ylös

16.11.2017

SP-KOTI OY LIITTYY KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITON JÄSENEKSI

Merkittävä valtakunnallinen kiinteistönvälitysketju, Sp-Koti Oy liittyy Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) jäseneksi vuoden 2018 alusta. Ryhmittymän hyväksymisestä jäseneksi päätti KVKL:n hallitus äskettäin pitämässään kokouksessa.

Sp-Koti Oy on vuonna 2010 perustettu Säästöpankkiryhmään kuuluva kasvava suomalainen kiinteistönvälitysketju. Yhtiön omistajia ovat 23 ryhmään kuuluvaa Säästöpankkia. Franchising-periaatteella toimivan ketjun toimipaikkojen määrä on tällä hetkellä noin 60 ja henkilöstön määrä noin 160.

”Sp-Koti Oy haluaa olla varteenotettava toimija kiinteistönvälityksessä Suomessa. Haluamme vahvasti tukea erinomaisia aatteita ja hyödyntää käyttökelpoisia välineitä, joilla KVKL ja sen jäsenryhmittymät vievät yhdessä suomalaista kiinteistönvälitysalaa eteenpäin. Haluamme kehittää omaa, kasvavaa verkostoamme, sekä samalla koko kiinteistönvälitysalaa. Olemalla mukana KVKL:ssa olemme mukana niissä päätöspöydissä, joissa pystymme oikeasti vaikuttamaan alaan ja yhteiskuntaan”, kiteyttää tilanteen Sp-Koti Oy:n toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

”Mikäli yritys aikoo olla varteenotettava toimija kiinteistönvälitysalalla Suomessa, on luonnollista, että se kuuluu alan keskusliittoon. Sp-Koti Oy viestittää jäsenyydellään, että se haluaa olla kiinteistönvälityksessä varteenotettava toimija ja kehittää alaa yhdessä muiden jäsenten kanssa. Sp-Koti Oy:n tulo järjestöön on luonteva vahvistus KVKL:n jäsenryhmittymien kokonaisuuteen”, arvioi tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kiinteistönvälitysala elää vahvasti mukana yhteiskunnan kehityksessä. Jatkossa kiinteistönvälitysalaan kohdistuu entistä suurempia haasteita toimintaympäristön monimutkaistumisen ja digitalisoitumisen myötä. ”KVKL:ssa on aina ymmärretty, että järjestön jäsenet käyvät tiukkaa kilpailua markkinoilla keskenään. Tätä emme jatkossakaan tule millään tavoilla rajoittamaan. Tästä huolimatta on olemassa asioita, joilla välitysalan yleisiä toimintaedellytyksiä voidaan Suomessa kehittää. Alan kannalta on tärkeää, että kehittämisnäkemykset saadaan koottua yhteen, jotta asuntokaupan asiakkaan saaman välityspalvelun laatu, asuntokaupan turvallisuus ja hyvä asiakaskokemus voidaan jatkossakin varmistaa. Uusia ratkaisuita on löydettävissä konkreettisesti esimerkiksi alan juridisen kehikon, yleisen edunvalvonnan, koulutuksen, tutkimustoiminnan ja tilastoinnin kehittämisessä”, KVKL:n toimitusjohtaja kiteyttää.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto on perustettu vuonna 2008. Järjestön muut jäsenet ovat Aktia Kiinteistönvälitys Oy, Kiinteistömaailma Oy, OP-ryhmä, Realia Group Oy (Huom!, Huoneistokeskus ja SKV), Re/Max Suomi sekä Suomen Kiinteistönvälittäjät ry (entinen Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry).
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto on kiinteistönvälitysalan yritysten ja järjestöjen valtakunnallinen etu- ja kattojärjestö, joka toimii alan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja edunvalvojana yhteisten päämäärien toteuttamiseksi. KVKL toimii tässä roolissaan jäsenryhmittymiensä antamalla mandaatilla alan ainoana valtakunnallisena edustajana Suomessa.

KVKL:n tavoitteena on edistää ja kehittää kiinteistönvälitysalan tutkimusta ja koulutusta sekä alan eettistä ja juridista sääntelyä sekä asioita ja hankkeita, joilla varmistetaan alan ammattilaisten parempi osaaminen, alan yritysten tarjoamien asiantuntijapalveluiden laadun nostaminen, hyvän välitystavan noudattaminen ja sitä kautta entistä turvallisempi asuntokauppa Suomessa.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jukka Malila, KVKL, p. 050-5112100; jukka.malilvkl.fi
Toimitusjohtaja Jukka Rantanen, Sp-Koti Oy, p. 050-3411391; jukka.rantanepkoti.fi

  Ylös

15.11.2017

SYKSYN LKV-KOKEESSA JÄLLEEN SATOJA KOKELAITA

11.11.2017 järjestetty LKV-koe keräsi jälleen suuren joukon osallistujia. Keskuskauppakamarin mukaan kokeeseen ilmoittautuneita oli yhteensä 592.

Eräs osallistuja kommentoi tuntojaan kokeen jälkeen seuraavasti:
”Osallistuin kokeeseen myös viime keväänä ja läpipääsy jäi harmittavan pienestä kiinni. Syksyn koe tuntui vaikeammalta verrattuna kevään kokeeseen.”

Tämän ja aiempien kierrosten koekysymykset löytyvät Keskuskauppakamarin sivustolta https://kauppakamari.fi/koulutus-tutkinnot-kokeet/lkv-ja-lvv-koe/valittajakokeiden-kysymykset-ja-arvosteluperusteet/

Tulokset julkaistaan 1-2 kuukauden kuluttua eli viimeistään tammikuussa.

Seuraava koe järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella 14.4.2018. KVKL järjestää tulevaan kokeeseen valmentavia suosittuja valmennuskurssejaan taas kevään aikana.
 

  Ylös

15.11.2017

VÄLITYSLIIKKEIDEN RISKIARVIOIDEN OLTAVA VALMIINA VUODEN VAIHTEESEEN MENNESSÄ - AVI:LTA UUTTA OHJEISTUSTA

Heinäkuussa voimaan astuneen uuden rahanpesulain perusteella välitysliikkeiden on laadittava 31.12.2017 mennessä riskiarvio omaan toimintaansa liittyvistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä. Riskiarvio on tarkoitettu välitysliikkeen omaan käyttöön. Sen tehtävänä on saada välitysliikkeet pohtimaan toimintaansa liittyviä riskejä sekä sitä, miten riskien toteutumista voi omassa toiminnassa estää.

Rahanpesulain noudattamista valtakunnallisesti valvova Etelä-Suomen aluehallintovirasto on laatinut valvomiensa ilmoitusvelvollisten eli myös välitysliikkeiden käyttöön ohjeistuksen siitä, miten ne voivat arvioida omaan toimintaansa liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä. Samalla on julkaistu aluehallintoviraston yhteenveto niistä riskitekijöistä, joihin ilmoitusvelvollisten on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Aluehallintoviraston ohjeistus on tarkoitettu välitysliikkeen riskiarvion laadinnan tueksi eikä kyse ole mallipohjasta. Riskiarviota ei tarvitse lähettää aluehallintovirastolle, mutta sillä on oikeus saada se pyynnöstä nähtäväkseen.

Aluehallintoviraston ohje riskiarvion laatimiseen löytyy tämän linkin takaa
https://www.avi.fi/documents/10191/2370358/Riskiarvio-ohje_FI/0a9566c5-9a48-420d-896c-fd00c136f99a

ja aluehallintoviraston riskiarvion yhteenveto täältä
https://www.avi.fi/documents/10191/2370358/Riskiarvioyhteenveto_FI/1a32a8ed-c202-4919-b87f-d2507feea472

Lue Etelä-Suomen Aluehallintoviraston tiedote kokonaisuudessaan
https://www.avi.fi/web/avi/-/miten-rahanpesun-riskeja-voi-arvioida-#.Wgv1KORrxPY
 

  Ylös

10.11.2017

KÄYTETTYJEN KERROS- JA RIVITALOASUNTOJEN KAUPPA PIRISTYI LOKAKUUSSA - VIREÄ MARKKINA KIRITTÄÄ HINTOJA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA

Vanhojen asuntojen kauppa kävi pirteästi lokakuussa. Vuodentakaisesta käytettyjen rivitalojen kauppa kasvoi 10,5 ja vanhojen kerrostalojen kauppa 7,5 prosenttia.  Myös uusien asuntojen kysyntä jatkui vahvana. Uusista asunnoista parhaiten myytiin kerrostaloasuntoja, joiden kauppa kasvoi lokakuussa vuodentakaisesta 5,5 prosenttia. 

Tammi-lokakuussa uusien asuntojen kauppa on kasvanut yhteensä noin 47 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vanhojen asuntojen kauppojen määrä on noussut tammi-lokakuussa edellisvuodesta vajaat 2 prosenttia.

Asuntokaupan vilkkaus kulkee käsi kädessä asuntojen hintojen nousun kanssa. Suomen 13 suurimmassa kaupungissa kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet reilu 3 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna.

 

Tammi-lokakuussa koko maassa välitettiin yhteensä yli 50450 vanhaa asuntoa.

Lokakuussa koko maassa myytiin kiinteistönvälittäjien kautta yhteensä runsaat 5470 käytettyä asuntoa. Lokakuussa 2017 kiinteistönvälittäjän välityksellä vaihtoi omistajaa lähes 2900 vanhaa kerrostaloasuntoa. Vanhoja rivitaloasuntoja myytiin yli 1380 kappaletta. Vanhoista omakotitaloista tehtiin yli 1190 kauppaa.

Lokakuussa vanhojen asuntojen kauppamäärä nousi kaikkiaan lähes 6,5 prosenttia viime vuoden lokakuuhun nähden. Vanhojen asuntojen puolella vilkkain kaupankäynti kohdistui lokakuussa rivitaloihin, joissa kauppaa tehtiin noin 10,5 prosenttia edellisvuotta paremmin. Kerrostalojen kauppa lisääntyi 7,5 prosenttia, mutta omakotitalojen kauppa otti takapakkia puolisen prosenttia.

 

Kauppa etenee

Asuntokaupan yleistilanne on tällä hetkellä suotuisa. Kauppa on käynyt etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Kauppa etenee uudisasuntokaupan ryydittämänä myönteisesti. Lokakuussa vauhtia on saatu myös käytettyjen asuntojen puolelle. Aktiivisimpia ovat suuret kaupungit Helsingin ja Turun johdolla. Tämä on näkynyt myös hintatason nousuna. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla tilanne on rauhallisempi ja hintakehityskin maltillisempi”, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa kaupankäynnille jatkossa. Loppuvuoteen katsotaan luottavaisin mielin”, Malila arvioi ja huomauttaa, että Suomen asuntomarkkinoiden viime vuosien melko maltillinen hintakehitys ja vilkas rakentaminen ovat esimerkkejä positiivisista pohjatekijöistä, jotka luovat osaltaan vakautta nykyiseen markkinakehitykseen.

 

Vanhoja kerros- ja omakotitaloasuntoja myyty aiempaa enemmän – rivitaloissa staattisempaa

Vuoden alusta lokakuun loppuun mennessä on tänä vuonna välitetty yli 26610 vanhaa kerrostaloasuntoa. Se on noin 2,7 prosenttia enemmän kuin tammi-lokakuussa 2016. Myös omakotitalojen myynti on ylittänyt viimevuotisen. Niitä tarkastelujaksolla myytiin runsaat 11460 kappaletta, mikä on reilut  2,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 lokakuun loppuun mennessä. Käytettyjä rivitaloasuntoja on myyty käytännössä saman verran kuin vuosi sitten, yhteensä noin 12380 kappaletta.

Uusien asuntojen puolella vilkkainta on ollut totuttuun tapaan kerrostalojen kaupassa, joka on kasvanut tammi-lokakuun aikana 57 prosenttia viimevuoden vastaavan ajan kauppamäärästä. Myös uusien omakotitalojen kauppamäärä kasvoi tammi-lokakuussa vahvasti. Asuntotyypeistä heikointa kauppamäärän kasvu on ollut rivitaloissa, joiden kauppamäärän kasvu ylsi 9,5 prosenttiin.

”Syyskuussa vanhojen asuntojen kauppa hieman hiipui, mutta lokakuu on tuonut jälleen mukavan kasvun sekä kerros- että rivitaloihin. Kvartaaleittain tarkasteltuna vuoden ensimmäinen kvartaali oli vahva, toinen mentiin miinuksella ja kolmas edettiin plussalla heikohkosta syyskuusta huolimatta. Kauppamäärän kertymänä tammi-lokakuussa saavutettu parin prosentin kasvu on toki maltillinen uusien asuntojen kaupan kasvutahtiin verrattuna”, luonnehtii KVKL:n Malila.

Uusien asuntojen kauppa jatkaa edelleen viime vuotta vilkkaampana.  Uusia kerrostaloasuntoja myytiin lokakuussa reilut 5,5 prosenttia enemmän kuin lokakuussa 2016. Myönteisesti kauppa kehittyi myös uusien omakotitalojen osalta. Sen sijaan uusien rivitaloasuntojen myynti vähentyi lievästi lokakuussa edellisvuoden tasosta.

Valtakunnallisesti uudisasuntokaupan voimakkain kasvu on ajoittunut vuoden 2017 alkupuolelle. ”Viime vuonna uusien asuntojen kauppa on kasvanut voimakkaasti loppuvuotta kohden. Se on yksi tekijä, jonka takia vuoden 2017 loppuvuoden kasvuluvut ovat olleet alkuvuotta 2017 pienemmät”, KVKL:n Malila tarkentaa.

Uudistuotannon myyntihuippu markkinoiden tärkeimmän tuotteen eli kerrostalojen osalta oli koko maassa toukokuussa 2017. Helsingin uudistuotannon osalta myyntihuippu nähtiin maaliskuussa 2017 ja nyt ollaan palattu viime vuoden puolivälin tasolle.  

 

Asuntojen hintakehitys kulkee eri tahtia maan eri osissa

KVKL on aloittanut äskettäin erillisen hintaseurannan, jossa kohteena ovat Suomen 13 suurimman kaupungin toteutuneet käytettyjen asuntojen hinnat. Mukana tarkastelussa ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa.

Seurannan mukaan pääkaupunkiseudulla (=Helsinki, Espoo, Vantaa) käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat lokakuussa 1,1 prosenttia syyskuuhun 2017 verrattuna. Vuodentakaiseen lokakuuhun  verrattuna pääkaupunkiseudun hinnat kallistuivat 5,3 prosenttia. Kiivainta hintojen nousu oli Helsingissä, jonka hintojen vuotuinen nousu ylitti edellämainitun pääkaupunkiseudun nousuprosentin.

Pääkaupunkiseudun käytettyjen kerrostaloasuntojen mediaanihinta (=myytyjen asuntojen keskimmäinen hinta) oli lokakuussa 4308 euroa neliöltä. Helsingissä käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppojen mediaanihinta oli 5114 euroa, Espoossa 3537 euroa ja Vantaalla 2487 euroa neliöltä.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen eli ns. muun Suomen 10 suurimmassa kaupungissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat pysyivät lokakuussa samana kuin syyskuussa. Muun Suomen suurimmissa kaupungeissa hinnat nousivat 1,9 prosenttia, kun niitä vertasi vuodentakaiseen lokakuuhun. Kauppojen lokakuun 2017 mediaanihinta oli 2105 euroa neliöltä. 

Yhteisessä tarkastelussa Suomen 13 suurimmassa kaupungissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat pysyivät lokakuussa käytännössä samalla tasolla kuin syyskuussa. Vuodentakaiseen lokakuuhun verrattuna nousua kirjattiin 3,1 prosenttia. Kauppojen mediaanihinta oli 2892 euroa neliöltä. 

 

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Siihen listataan kaikkien järjestön jäsenyritysten sekä muiden KVKL:n kauppahintapalvelua käyttävien välitysliikkeiden välittämät kaupat sekä palvelun asiakkaina olevien rakennusliikkeiden toimittamat kaupat. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

01.11.2017

KVKL MUKANA - POHJOISMAINEN NEU PUREUTUI AJANKOHTAISTEEMOIHIN

Pohjoismaiden kiinteistönvälitysjärjestöjen yhteinen unioni NEU kokosi alan johtavien liittojen edustajat koolle Islannin Reykjavikiin. Suomea kokouksessa edustivat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) toimitusjohtaja Jukka Malila sekä KVKL:n varapuheenjohtaja, Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. Paikalla olivat myös Tanskan ja Norjan edustajat.

Päivän aikana luotiin perusteellinen katsaus mm. välitysalan valvontaan, kuluttajavalitusten määrään ja laatuun, asuntojen markkinointitapoihin, energiatodistusasioihin sekä sähköautojen yleistymisen mukanaan tuomaan valmistautumistarpeeseen.

Kokous niinikään kaivoi lähtökuopat yhteiselle tapahtumasuunnittelulle, jonka tähtäimessä on käynnistää projektityö, jonka tuloksena aikaansaadaan Pohjoismaiden yhteinen kiinteistönvälittäjäkongressi vuodelle 2019.  Tapahtuman menestyksen ratkaisee tasokas asia-anti, jonka ympärille muu ohjelma ja yhdessäolo rakentuu.  Kiinteistönvälittäjät ovat kaikissa Pohjoismaissa ammattilaisia, jotka haluavat verkostoitua ja oppia uutta.  Päivän aikana muistutettiin, että alan toimijoilla on myös laaja kansainvälinen verkosto, jonka mahdollisuuksia rikastaa tapahtuman antia tulee selvittää. Perustettu järjestelyryhmä kokoontuu ensimmäiseen kokoukseen vielä kuluvan vuoden aikana.

  Ylös

30.10.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSPALVELUITA KOSKEVIEN KULUTTAJARIITA-ASIOIDEN MÄÄRÄ LASKUSSA

Kiinteistönvälityspalveluita koskevien kuluttajariita-asioiden määrä on laskussa. Vielä vuonna 2012 Kuluttajariitalautakunta kirjasi tilastoihinsa yhteensä 158 kiinteistönvälityspalveluita koskevaa asiaa. Kehityssuunta on ollut sen jälkeen laskeva ja vuonna 2016 vastaavia asioita kirjattiin enää 63 kappaletta. Tänä vuonna tapausten määrä on ollut edellisvuoteen verrattuna hieman nousussa, mutta toteutuvassa määrässä pysyttäneen tänäkin vuonna selvästi alle 100 kappaleen.

”Kehitykseen vaikuttaa jonkin verran kauppamäärien yleinen kehitys. Alan ammattilaisten koulutustason nousulla ja sitä kautta entistä laadukkaammalla välitystoiminnalla on niinikään yhteys suotuisaan kehitykseen”, arvioi tilannetta Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL)  toimitusjohtaja Jukka Malila.

Ammattivälittäjät hoitavat Suomessa vuodesta riippuen noin 60-70.000 käytetyn asunnon kauppaa. Suomessa toimi lokakuussa 2017 yhteensä 1792 aluehallintoviraston rekisteröimää kiinteistön- ja vuokravälitysliikettä

  Ylös

20.10.2017

TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA JOHN D. MAYFIELD TUTUSTUI MYÖS KVKL:N AMK-YHTEISTYÖHÖN

Maailmanlaajuisesti tunnettu kiinteistöalan teknologiaekspertti, valmentaja, puhuja ja kirjailija yhdysvaltalainen John D. Mayfield tutustui Suomen vierailunsa yhteydessä lokakuun loppupuolella myös KVKL:n ammattikorkeakouluyhteistyöhön. KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila, Oulun ammattikorkeakoulun kiinteistönvälityksestä vastaava lehtori Ulla Virranniemi sekä tutkintovastaava, lehtori Eija Rajakangas selostivat muutama viikko sitten liikkeelle saatua Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomi -koulutusta ja käynnistysvaiheesta saatuja kokemuksia. Yhteistyö kiinnosti amerikkalaisvierasta vahvasti.  Viimeisimpänä koulutustarjontaan liittyvänä operaationaan Mayfield on itsekin käynnistänyt vajaa vuosi sitten oman, verkossa toimivan koulutustarjonnan.

John D. Mayfield on kiinteistöalan vaikuttaja, joka toimii myös maailmanlaajuisen kiinteistöalan järjestön FIABCI:n kiinteistönvälityssektorin ykköspaikalla (=President of the Council of Brokers). 

Kuvassa vasemmalta: Jukka Malila, Eija Rajakangas, John D. Mayfield ja Ulla Virranniemi. 

  Ylös

12.10.2017

UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVOI MYÖS SYYSKUUSSA

Uusien kerrostaloasuntojen ja omakotitalojen kysyntä jatkui syyskuussa edelleen vahvana. Sen sijaan vanhojen kerrostalo- ja rivitaloasuntojen kauppa hiljeni hivenen. Vanhojen omakotitalojen kauppamäärässä kirjattiin pientä kasvua.

Tammi-syyskuussa uusien asuntojen kauppa on noussut noin 48 prosenttia. Samaan aikaan vanhojen asuntojen kauppojen määrä on hivuttautunut ylöspäin parisen prosenttia.

Tammi-syyskuussa koko maassa välitettiin yhteensä yli 45 200 vanhaa asuntoa.

Syyskuussa koko maassa myytiin kiinteistönvälittäjien kautta yhteensä runsaat 5340 käytettyä asuntoa. Syyskuussa vanhojen asuntojen myyntimäärät laskivat 1,6 prosenttia.

Uudet asunnot löysivät ottajansa myös syyskuussa, jolloin niitä myytiin yli 22 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Kaupan näkymät suotuisat edelleen

Asuntokaupan yleistilanne on tällä hetkellä suotuisa. Kauppa on käynyt etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Isossa kuvassa kauppa etenee uudisasuntokaupan ryydittämänä myönteisesti. Aktiivisimpia alueita ovat suuret kaupungit vetureinaan Helsinki ja Turku. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla tilanne on rauhallisempi ja markkinoiden tempo varsin erilainen kuin pääkaupunkiseudulla tai kasvukeskuksissa”, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa loppuvuoden kaupankäynnille. Ilman toimintaympäristön ja talouden suuria shokkeja loppuvuoden kaupallinen kehitys näyttää tällä hetkellä suotuisalta”, Malila arvioi.

Syyskuussa 2017 kiinteistönvälittäjän välityksellä vaihtoi omistajaa yli 2800 vanhaa kerrostaloasuntoa. Vanhoja rivitaloasuntoja myytiin 1265 kappaletta. Vanhoista omakotitaloista tehtiin 1250 kauppaa.

Uusia kerrostaloasuntoja myytiin syyskuussa 31 prosenttia enemmän kuin syyskuussa 2016. Myönteisesti kauppa kehittyi myös uusien omakotitalojen osalta. Sen sijaan uusien rivitaloasuntojen myynti laski syyskuussa edellisvuoden tasosta.

Vanhoja kerrostaloasuntoja myyty hieman aiempaa enemmän

Vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä on välitetty noin 24 000 vanhaa kerrostaloasuntoa. Se on noin 3,3 prosenttia enemmän kuin tammi-syyskuussa 2016. Myös omakotitalojen myynti on ylittänyt viimevuotisen. Niitä tarkastelujaksolla myytiin runsaat 10 200 kappaletta, mikä on reilut  2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 kolmella vuosineljänneksellä. Sen sijaan rivitaloasuntoja on myyty runsaan prosentin aiempaa vähemmän, käytännössä vajaat 11 000 kappaletta.

Uusien asuntojen puolella vilkkainta on ollut totuttuun tapaan kerrostalojen kaupassa. Uusien kerrostaloasuntojen kauppa on vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana ylittänyt lähes 60 prosentilla viimevuoden vastaavan ajan myyntimäärän.

Myös uusien omakotitalojen myyntimäärä nousi tammi-syyskuussa vahvasti. Tammi-syyskuun aikana myös uusien rivitaloasuntojen kauppa on ylittänyt viime vuoden luvut.

Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Siihen listataan kaikkien järjestön jäsenyritysten sekä muiden KVKL:n kauppahintapalvelua käyttävien välitysliikkeiden välittämät kaupat. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

09.10.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSALA KOKOONTUU HYVÄN VÄLITYSTAVAN PÄIVÄÄN KESKIVIIKKONA 11.10.2017

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) ja suomalainen kiinteistönvälitysala juhlivat keskiviikkona 11.10.2017 hyvän välitystavan aatetta. Alan ajankohtaisteemoja käsittelevä Hyvän Välitystavan Päivä -seminaari järjestetään Helsingissä hotelli Scandic Parkissa. Paikalle odotetaan vajaat 300 vierasta. 

Tänä vuonna seminaarissa esitellään KVKL:n Hyvän Välitystavan ohjeen tuore päivitys. Päivässä käsitellään myös muita kiinteistönvälitysalaa puhuttavia asioita. Esille nousevat alan tulevaisuus, alaan vaikuttavat uudet toimintatavat, digitalisaatio, tekoälyn hyödyntäminen kiinteistönvälityksessä, kiinteistönvälittäjien työssä jaksaminen, kiinteistönvälityksen toimintaan vaikuttavat liittyvät juridiset muutokset sekä monet muut ajankohtaiset asiat. 

Tutustu seminaarin ohjelmaan tästä.

 

  Ylös

05.10.2017

KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KORKEAKOULUDIPLOMIKOULUTUS KÄYNTIIN JYVÄSKYLÄSSÄ JA OULUSSA

Uusi Kiinteistöliiketoiminnan Korkeakouludiplomikoulutus käynnistyi kuluvalla viikolla yhteisellä starttitilaisuudessa sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) että Oulun ammattikorkeakoulussa (OAMK).  Oppilaitokset aloittivat koulutuksen juhlallisesti yhtä aikaa. Yhteisen käynnistystilaisuuden avainosiot videoitiin myös Ouluun.

Tällä hetkellä Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL tekee konkreettista ammattikorkeakouluyhteistyötä Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun ammattikorkeakoulujen kanssa. Näissä kaikissa oppilaitoksissa on onnistuttu aikaansaamaan kiinteistönvälitysalan koulutustarjontaa ja kursseja.  Vanhin yhteistyömalli KVKL:lla on Turun Ammattikorkeakoulun kanssa.

”Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomi on osa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tavoitetta aikaansaada kiinteistönvälityksen koulutussisältöjä ammattikorkeakouluihin eri puolelle Suomea. KVKL pyrkii kannustamaan myös muita suomalaisia ammattikorkeakouluja keskusteluihin, jotta tarjonta kehittyisi. Uskon, että tuloksiin päästään myös muualla Suomessa”, kertoi Jyväskylässä starttitilaisuuden avausluennon pitänyt KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Kiinnostus suomalaista kiinteistönvälitystä kohtaan on nousussa. Jyväskylässä korkeakouludiplomikoulutus on lajissaan jo toinen. Ensimmäinen toteutus lähti käyntiin viime vuoden lokakuussa.  Kysyntä koulutuksen pariin on jatkunut vuodesta 2016 hyvänä, eivätkä uudetkaan koulutukset ole näin ollen poissuljettuja jatkossa, JAMK:n edustajat arvioivat.

Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomi tuottaa opiskelijalla 61 opintopistettä. Opintokokonaisuuden toteutuksessa hyödynnetään vahvasti myös verkkoympäristöä. Korkeakouludiplomin suorittaneet voivat hakea esimerkiksi JAMKin liiketalouden tutkinto-opiskelijaksi. Suoritetut opinnot käyvät osaksi tradenomin tutkintoa.

 

Lisätietoa Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomi –koulutuksesta löydät esimerkiksi osoitteesta: https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Avoin-AMK/korkeakouludiplomi/kiinteistoliiketoiminta/

 

  Ylös

03.10.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖ KASVUSSA

Kiinteistönvälityksen liikevaihto jatkoi kasvu-uralla alkuvuonna 2017. Jo tammi-maaliskuussa liikevaihto nousi kolme prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Huhti-kesäkuussa liikevaihto kehittyi hieman edellistä neljännestä paremmin ja ylsi 3,5 prosenttiin.  Myös kiinteistönvälitysalan henkilöstömäärä on kasvanut vuonna 2017 edellisvuodesta.

Vuoden 2016 osalta Tilastokeskus tarkensi aiemmin ilmoittamiaan kiinteistönvälityksen toimialan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityslukemia: nyt alan liikevaihdon kasvuluvuksi vuodelle 2016 kirjataan 7,1 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2016 ensimmäinen puolivuotiskausi (+11,5 %) kasvatti liikevaihtoa selvästi jälkimmäistä puolivuotiskautta (+3,2 %) rivakammin.

Henkilöstömäärä nousi vuonna 2016 1,4 prosenttia vuodentakaisesta. Ensimmäinen puolivuotiskausi ylsi 1,6 prosentin nousuun edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Jälkimmäisellä puolivuotiskaudella henkilöstömäärä nousi hiukan maltillisemmin yltäen kuitenkin 1,1 prosenttiin.

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä nousi 7,4 prosenttia ja toisella 4,9 prosenttia vuodentakaisista vastaavista ajanjaksoista. Heinäkuussa henkilöstömäärä on kasvanut neljä prosenttia edellisvuodesta.

Kiinteistönvälitysalan kasvukatsauksen mukaan vuoden 2017 ensimmäiselle puolivuotiskaudelle kasvun liikevaihtoon toivat yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneet välitysalan yritykset, joiden vaikutus toimialan kehitykseen asettui 15,7 – 18,7 prosentin haarukkaan. Vuotta aikaisemmin ensimmäisen (+ 14,5 %) ja toisen neljänneksen (+ 13,8 %) kasvu oli ollut maltillisempaa. Vastaavasti liikevaihdoltaan yli 15 prosenttia supistuneiden yritysten määrä vuoden 2016 ensimmäisellä (-12,6 %) ja toisella (-11,7 %) neljänneksillä oli vuoden 2017 vastaavia ajanjaksoja suurempi. Tuolloin vastaavat luvut olivat -10,1 ja -11 prosenttia.

Henkilöstömääriä tarkasteltaessa alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kiinteistövälityksen toimialan yrityksistä eniten. Kasvukatsauksen mukaan kyseisten yritysten määrä on vuoden 2016 ensimmäisellä (1525 kappaletta) ja toisella (1530 kappaletta) vuosineljänneksillä ollut kuluvan vuoden vastaavia neljänneksiä suurempi. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kyseisten yritysten määrä on ollut 1349 kappaletta ja toisella 1326 kappaletta. Yli 75 prosenttia yrityksistä on vanhoja, vähintään viisi vuotta alalla toimineita.

   

  Ylös

29.09.2017

1ST WORLD SUMMIT ON THE DIGITAL BUILT ENVIRONMENT 11.-12.9.2018 HELSINKI

WWW.WBDE2018.ORG

  Ylös

28.09.2017

MALLILOMAKKEET PÄIVITETTY

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta on päivittänyt ahkerasti järjestön jäsenistön käytettävissä olevia mallilomakkeita tämän vuoden aikana. Mallilomakkeita on monipuolisesti sekä kiinteistöjen että asunto-osakkeiden toimeksiantoihin ja niiden hoitamiseen liittyen. Rahanpesulakia koskien on omat lomakkeensa, joita välitysliikkeen tulee käyttää. Kaikki mallilomakkeet muutoksineen on käännätetty myös ruotsiksi ja englanniksi. Jäsenistö voi tiedustella lomakemalleja ja niiden käännöksiä laki- ja lausuntovaliokunnassa istuvalta edustajaltaan: 
http://kvkl.fi/edunvalvontatyo.html

 

  Ylös

13.09.2017

ELOKUU TOI KAIVATTUA PUHTIA MYÖS KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPAAN

KVKL:n tammi-elokuun kauppaluvut:

Vahvasti viime aikoina kasvaneella uusien asuntojen kaupalla oli elokuussa edelleen asuntokaupan kasvua ylläpitävä johtorooli. Uusien asuntojen kauppa kävi vilkkaasti myös elokuussa. Kauppatahti oli selvästi viime vuotta vilkkaampaa muuten paitsi rivitalojen osalta.

Elokuussa myös vanhojen asuntojen kauppa osoitti piristymisen merkkejä. Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa vilkastui ja myös rivi- ja omakotitalojen kauppa palasi kasvu-uralle. Käytettyjä asuntoja välitettiin elokuussa lähes 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

”Elokuun kauppaluvut toivat kaivattuja positiivisia uutisia käytettyjen asuntojen kaupan puolelle. Toivotaan, että tahti jatkuu nousujohteisena myös loppuvuonna. Käytettyjen asuntojen kaupan piristyminen on tärkeää koko asuntokaupalle, koska käytetyt asunnot muodostavat Suomen asuntokaupan suurimman kokonaisuuden”, kommentoi kauppalukuja KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Ottajansa ovat edelleen alkuvuonna löytäneet hyvin myös uudet asunnot, joiden kauppa on kasvanut tammi-elokuussa yli 50 prosenttia vuodentakaisesta. Uusien asuntojen kauppa oli tammi-elokuussa kasvussa kaikissa asuntokategorioissa. Esimerkiksi kerrostaloasunnoissa kauppa kasvoi vuodentakaisesta yli 60 prosenttia. Uusien asuntojen puolella asuntotyypeistä heikoimmin eli reilu 10 prosenttia edellisvuodesta kasvoi uusien rivitaloasuntojen kauppa.

Käytettyjen asuntojen puolella kaupan tahti on ollut rauhallisempi, mutta elokuu näytti kevään lopun rauhallisemman tahdin jälkeen hyviä merkkejä. Elokuun erityinen ilonaihe olivat käytetyt omakotitalot, joiden kauppa lisääntyi vuodentakaisesta reilu 11 prosenttia. Niinikään käytettyjen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppamäärät lisääntyivät reilut 5 prosenttia edellisvuodesta.  Elokuun piristyminen vahvisti käytettyjen asuntojen kauppakertymää siten, että tammi-elokuun kertymä ylitti lähes kahdella prosentilla edellisvuoden tason.

Asuntokaupan iso kuva on tällä hetkellä kokonaisuutena kohtuullisen suotuisa. Kauppa on käynyt hyvin etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Uusien asuntojen myynti on ollut edelleen kasvussa viime vuoteen verrattuna, mutta voimakkain kaupan kasvu tasaantui hieman toisella kvartaalilla. Kolmas kvartaali on avattu lupaavasti:  uudisasuntokaupan tärkein tuote eli kerrostaloasunnot sekä omakotitalot ovat käyneet elokuussakin edelleen hyvin kaupaksi. Vaikka uusien rivitaloasuntojen kaupassa nähtiin heinäkuun jatkoksi laskua myös elokuussa, isossa kuvassa kauppa etenee kokonaisuutena vahvasti”, luonnehtii kaupan tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Vanhojen asuntojen puolella kauppatahti on rauhallisempi. Vuosi alkoi lupaavasti, mutta vanhojen asuntojen kauppatahti vaimeni jonkin verran toisella kvartaalilla. Erityisesti tämä koski rivi- ja omakotitaloasuntoja. Kerrostaloasuntojen myynti kävi alempana huhtikuussa, mutta se palautui edellisen vuoden tasolle touko-kesäkuussa ja ponnisti jälleen plussalle heinäkuussa. Elokuussa käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa on vilkastunut. Samoin myös rivi- ja omakotitalojen kauppa palasi kasvu-uralle.

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa loppuvuoden kaupankäynnille. Ilman toimintaympäristön ja talouden suuria shokkeja loppuvuoden kaupallinen kehitys näyttää tällä hetkellä kohtuullisen suotuisalta”, KVKL:n Malila toteaa.

Käytettyjen asuntojen kaupan tärkeintä yksittäistä artikkelia eli käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-elokuussa 2017 yhteensä noin 21100 kappaletta, mikä on reilu 3,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-elokuussa 2017 välitetty yhteensä lähes 8950 kappaletta, mikä on yli 2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Käytetyistä asuntotyypeistä heikoimmin on elokuussa käynyt rivitalokauppa:  sen kokonaismäärä ylsi alkuvuonna lähes 9700 kappaleeseen, mikä oli noin 1,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-elokuussa. Yhteensä käytettyjä kerros- , rivi- ja omakotitaloja välitettiin tammi-elokuussa yhteensä vajaat 39750 kappaletta.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

 

  Ylös

08.09.2017

SOME ACTUAL FACTS FOR A FOREIGN BUYER CONSIDERING COMING TO FINNISH RE-MARKET

Questions and answers of actual topics from real estate industry/Finland to foreign clients that are considering to be active in the field in Finland:

-- Is it customary for buyers and sellers to use real estate agents there in Finland? 

Sellers use real estate agents very often, buyers rather seldom. So, it is quite customary  to use real estate agents in Finland. Our estimate is that their’s share of all transactions is 70-80 per cent.

-- Is it customary for the buyer to hire a lawyer to handle the purchase transaction?

Foreign buyers, especially Russians, or domestic high-net worth clients in case of valuable property may use also lawyers. In general, lawyers are not used very often for basic housing transactions. In general you can say, that the real estate agent is in key role in the transaction-process in Finland.

-- Are there any restrictions on foreign buyers in Finland?

In theory, no. From beginning of 2000, there is no restrictions to foreigners to buy real estates in Finland.  In practice funding of the purchase may sometimes be difficult unless the buyer is intending to move to Finland.

-- Is there anything about the buying process that is particular to Helsinki (vs. Finland as a whole)?

In Helsinki, the selling times are shorter than in the rest of the Finland. In Helsinki there are some apartment-types (=so-called Hitas-apartments), that have some price-limitations. In some apartments, there is controlled income-levels: if your income is too high, you cannot get that kind of apartment.  You have to also keep in mind, that here you do not own the right to rent an apartment, like in some other countries.

-- What are the main fees involved in a purchase? How much should buyers plan to spend on fees (as a percentage of the purchase price)?

In addition to property transfer tax (not a fee), there are no fixed or other fees included. In case the buyer engages a lawyer, a cost of 500-1000 euros should be customary. Should the buyer engage a buying agent, fees could be for instance around 1-3,5 % of the purchase price.

In Housing companies transfer-tax is 2 per cent of unencumbered selling price. If byer is 18 – 39 years old and apartment is his/hers first own apartment , he/she is free from value added tax . In real estates value transfer tax is 4 per cent.  In addition in real estates buying process You must pay legal confirmation possession fee, which is  EUR 119  (without 24 % value added tax)  per real estate.

-- Can foreigners obtain a mortgage there?

Foreigner can obtain a mortgage in Finland. In practice, this depends on the bank and the securities, that are required. Without a permanent residence the obtainining of a mortgage can face sometimes some challenges.

-- Who are the foreigners buying these days in Helsinki (what countries are they from)?

In addition to Russians, mostly the buyer come probably from European Union –area and very typically near-by-Finland -countries like Estonia and Sweden.

The first larger investors and funds from Europe and USA investing to the Finnish residential rental housing marked have started to land to the bigger cities of Finland during 2016 and 2017. 

In eastern parts of Helsinki also the people, that have refugee-background, have also been starting to purchase apartments and houses during the latest years.  

The Russian people have been typically active in buying the free time homes especially near the Eastern border of Finland. 

 

  Ylös

08.09.2017

ASUNTORAHASTOJEN JA SIJOITTAJIEN AKTIIVISUUS HEIJASTUU UUSIEN ASUNTOJEN KAUPASSA

Erityisesti asuntorahastojen ja muiden sijoittajien uusien asuntojen ostot näkyvät tänä vuonna uusien asuntojen asunto-osakekaupan vilkastumisena. Tänä vuonna valmistuu 23 500 uutta osakeasuntoa. Viimeisten tilastotietojen pohjalta kasvu näyttää jatkuvan voimakkaana myös vuonna 2018, jolloin valmistuu noin 33 500 uutta osakeasuntoa. 

Uusia omakotitaloja valmistuu tänä vuonna noin 7 400, mikä on 4,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, mutta selvästi vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Yhteensä vuonna 2017 on valmistumassa noin 39 000 uutta asuntoa (näistä 23 500 osakeasuntoa, 7 400 omakotitaloa ja 8 000 Ara-vuokra-asuntoa). Tämän vuoden aloitusten perusteella vuonna 2018 valmistunee arviolta noin 50 000 asuntoa (näistä 33 500 osakeasuntoa, 7 500 omakotitaloa ja 9 000 Ara-asuntoa).

  Ylös

05.09.2017

SAKSALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT VIERAILULLA KVKL:SSA

Kiinteistönvälitysalan korkeakouluopiskelijat Saksan Bochumista vierailivat alkuviikolla KVKL:n toimitiloissa Helsingissä. Ajankohtaiskatsauksen suomalaisen kiinteistönvälitysalan nykyteemoihin vieraille järjesti KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Vierailun kautta KVKL:lle ja sen edustamille kiinteistönvälitysryhmittymille tarjoutuu entistä paremmat mahdollisuudet rakentaa ja vahvistaa suomalaisen välitysalan tarvitsemaa kansainvälistä suhdeverkostoa. 

 

  Ylös

30.08.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KASVOIVAT VUODEN ENSIMMÄISINÄ KUUKAUSINA SUOMESSA

Kiinteistönvälitysalan liikevaihdon positiivinen vire on jatkunut vuoden 2017 tammi-maaliskuussa. Alan yritysten ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden alkukuukausina kasvoi selvästi myös alan henkilöstömäärä.

Kiinteistönvälityksen toimialan liikevaihdon kehitys ylsi vuonna 2015 yhteensä 10,8 prosenttiin edellisvuodesta. Vuonna 2016 liikevaihto jatkoi kasvuaan 6,9 prosenttiin vuodentakaisesta.

Kiinteistönvälityksen toimialan henkilöstömäärä nousi vuonna 2015 2,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vuonna 2016 henkilöstömäärä kasvoi tasaisesti läpi vuoden yltäen 2,5 prosentin kasvuun. Vuoden 2017 tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä nousi tuntuvat 9,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä voimakkaasti eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli 47 prosenttia alan yrityksistä, kun vuotta aikaisemmin voimakkaasti kasvavia yrityksiä oli 40 prosenttia. Yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen oli vuoden 2017 tammi-maaliskuussa 20 prosenttia. Vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin kasvua oli ollut 25,3 prosenttia. Vastaavasti liikevaihdoltaan yli 15 prosenttia supistuneiden yritysten osuus toimialan yrityksistä oli vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 32 prosenttia, kun vuotta aiemmin kyseisiä yrityksiä oli 39 prosenttia.

Henkilöstömääriä tarkasteltaessa alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kiinteistönvälityksen toimialan yrityksistä eniten. Kyseisten yritysten lukumäärä oli vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1 134 kappaletta eli 89 prosenttia. Edellisvuoden ensimmäisellä neljänneksellä niiden osuus oli vielä 93 prosenttia. Toimialalla oli enemmän vanhoja kuin nuoria pk-yrityksiä: 77 prosenttia toimialan yrityksistä oli toiminut vähintään 5 vuotta alalla. KVKL:n tiedot alan liikevaihdon ja henkilöstömäärien muutoksista perustuvat järjestön yhteistyökumppanin, Tilastokeskuksen aineistoihin.

 

  Ylös

29.08.2017

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOULUTUS KÄYNTIIN MYÖS OULUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA - HAKU ON NYT KÄYNNISSÄ!

Myös Oulun Ammattikorkeakoulu käynnistää kuluvan syksyn aikana kiinteistöliiketoiminnan korkeakouluopetuksen avoimen ammattikorkeakoulun puolella. Haku koulutukseen on parhaillaan menossa ja paikkoja on vielä jäljellä. Tutustu mahdollisuuksiin oheisesta linkistä:

http://www.oamk.fi/fi/koulutus/avoin-amk/opetustarjonta/opintokokonaisuudet1/?okid=319

  Ylös

28.08.2017

KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ NYT KVKL:N NETTISIVUILLA

Asuntokaupan ja kiinteistönvälitystoiminnan läpinäkyvyys lisääntyy. Viestintäsisältöjään kehittävä KVKL on päättänyt julkaista jatkossa nettisivustollaan lyhennelmiä Kuluttajariitalautakunnan  päätöksistä, joissa osapuolena on välitysliike. Lyhennelmät tarjoavat välitysliikkeille osviittaa ratkaisukäytännöstä ja siitä, miten välitysliikkeen vastuuta on eri tilanteissa arvioitu. Ensimmäiset lyhennelmät on jo julkaistu ja sivustoa päivitetään säännöllisesti.

Tutustu päätöksiin tästä!

  Ylös

14.08.2017

UUDISASUNNOT JATKOIVAT VETURINA

Suomen asuntokauppaa ryyditti tammi-heinäkuussa kaksi päälinjaa: vahvasti viime aikoina kasvaneella uusien asuntojen kaupalla oli edelleen kasvua ylläpitävä johtorooli. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan polki osapuilleen edellisvuoden tammi-heinäkuun tasolla. Ilman vireää uudisasuntokauppaa Suomen asuntokauppaa leimaisi varsin tasapaksu poljento: käytettyjen asuntojen puolella alkuvuosi on edetty melko lailla edellisvuoden uomissa.

Ottajansa ovat edelleen alkuvuonna löytäneet hyvin uudet asunnot, joiden kauppa on kasvanut tammi-heinäkuussa yli 50 prosenttia vuodentakaisesta. Uusien asuntojen kauppa oli tammi-heinäkuussa kasvussa kaikissa asuntokategorioissa - eritoten kerrostaloasunnoissa. Rivi- ja omakotitalojen osalta kauppatahti on kuitenkin hieman hiljentynyt kesään mentäessä.

Käytettyjen asuntojen puolella kaupan tahti on ollut rauhallisempi: niiden kauppa pinnisti tammi-heinäkuussa vain puolisen prosenttia viime vuotta paremmaksi.

Asuntokaupan iso kuva on tällä hetkellä kokonaisuutena kohtuullisen suotuisa. Kauppa on käynyt hyvin etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Uusien asuntojen myynti on ollut edelleen kasvussa viime vuoteen verrattuna, mutta voimakkain kaupan kasvu tasaantui hieman toisella kvartaalilla. Kolmannen kvartaali avattiin lupaavasti, koska uudisasuntokaupan tärkein tuote eli kerrostaloasunnot kävivät heinäkuussakin edelleen hyvin kaupaksi. Vaikka esimerkiksi uusien rivitaloasuntojen kaupassa nähtiin heinäkuussa jopa laskua, isossa kuvassa kauppa etenee silti kokonaisuutena vahvasti. Realismin nimissä on todettava, että ilman uudisasuntokaupan vahvaa vetoa asuntokaupan toteutunut kasvutahti olisi ollut viime vuosina melko verkkainen”, luonnehtii kaupan tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Vanhojen asuntojen puolella alkuvuoden kauppakertymä oli heinäkuun loppuun mennessä vajaa puoli prosenttia viimevuotista korkeampi. ”Kauppatahti vaimeni jonkin verran toisella kvartaalilla. Erityisesti tämä koski rivi- ja omakotitaloasuntoja. Kerrostaloasuntojen myynti kävi alempana huhtikuussa, mutta se palautui edellisen vuoden tasolle touko-kesäkuussa ja ponnisti jälleen plussalle heinäkuussa.”

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa kaupankäynnin vahvistumiselle. Ilman toimintaympäristön ja talouden suuria shokkeja markkinan loppuvuoden kehitys näyttää juuri tällä hetkellä kohtuullisen suotuisalta”, KVKL:n Malila toteaa.

 

Tammi-heinäkuun lukuja

Käytettyjen asuntojen kaupan tärkeintä yksittäistä artikkelia eli käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-heinäkuussa 2017 yhteensä noin 18070 kappaletta, mikä on reilu 2,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-heinäkuussa 2017 välitetty yhteensä lähes 7520 kappaletta, mikä on noin 0,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Käytetyistä asuntotyypeistä heikoimmin on käynyt rivitalokauppa: Sen kokonaismäärä ylsi alkuvuonna reiluun 8380 kappaleeseen, mikä oli reilu 3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-heinäkuussa. Yhteensä käytettyjä kerros- , rivi- ja omakotitaloja välitettiin tammi-heinäkuussa yhteensä noin 33980 kappaletta.

 

Mitä tapahtui heinäkuussa?

Kuukausitarkastelussa heinäkuun asuntokauppa näytti kasvulukuja sekä vanhojen että uusien asuntojen osalta.

Välitettyjen käytettyjen asuntojen osalta heinäkuun 2017 kauppa ponnisti 2,5 prosenttia plussalle edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna. Kauppavolyymiltään tärkeimmän asuntotyypin eli käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa kasvoi yli 5,5 prosenttia viime vuoden heinäkuusta. Sekä rivi- että omakotitalokauppa olivat sen sijaan vajaan prosentin miinuksella. Yhteensä vanhojen kerros- , rivi- ja omakotitaloasuntojen kauppoja kirjattiin KVKL:n palveluun heinäkuun osalta yhteensä 4750 kappaletta.

Uusien kerrostaloasuntojen puolella heinäkuun kauppatahti oli reilun neljänneksen parempi kuin vuoden 2016 heinäkuussa. Myös uusien omakotitalojen kaupassa kirjattiin selvä kauppamäärän kasvu. Sen sijaan uusien rivitaloasuntojen kaupassa nähtiin heinäkuussa miinusmerkkistä kehitystä: uusien rivitaloasuntojen kauppa laski yhteensä lähes 8 prosenttia edellisvuoden heinäkuuhun nähden.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

01.08.2017

AVI:N TIEDOTE: VÄLITYSLIIKKEIDEN VASTUUHENKILÖIDEN JA OMISTAJIEN LUOTETTAVUUS ARVIOIDAAN

Uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä tuli voimaan 3.7.2017. Samalla uudistettiin myös kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettua lakia (jäljempänä välitysliikelaki). Luotettavuuden arviointi tehdään nykyisin vastaavan hoitajan lisäksi myös yhtiön vastuuhenkilöistä ja yli 25 % omistus- tai määräämisvaltaa yhtiössä käyttävistä henkilöistä. Tietojen tarkistus perustuu välitysliikelain uuteen 5 a §:ään.

Rekisteröinti-ilmoituksen tekijän luotettavuutta arvioidaan rikos- ja sakkorekisteritietojen sekä lakisääteisten maksuvelvoitteiden noudattamisen ja ulosottorekisterin tietojen pohjalta. Ilmoituksen tekijää ei pidetä luotettavana muun muassa silloin, jos yhtiö, sen vastuuhenkilö tai yli 25 %:n omistus- ja määräämisvaltaa käyttävä henkilö on kolmen arvioita edeltävän vuoden aikana toistuvasti ja huomattavassa määrin laiminlyönyt lakisääteisiin maksuihin liittyvien rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksuvelvollisuuksien hoitamisen taikka jos jokin näistä on ulosmittauksen tai muun selvityksen mukaan kykenemätön vastaamaan veloistaan. Aluehallintovirasto selvittää nämä rekisteröinnin edellytykset hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Välitysliikkeen luotettavuus ja sen tarkistaminen

Aluehallintovirasto (AVI) pitää rekisteriä kiinteistövälitysliikkeistä ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeistä. Välitysliikkeen on ennen toimintansa aloittamista rekisteröidyttävä siihen AVIin, jonka alueella liikkeen hallintoa on tarkoitus pääasiallisesti hoitaa.

Välitysliikkeiden tulee toimittaa aluehallintovirastolle tieto niistä henkilöistä, joiden luotettavuus AVIn on arvioitava rekisteröinnin yhteydessä. Välitysliike, jonka tiedot ovat olleet välitysliikerekisterissä 3.7.2017, tulee ilmoittaa yrityksen vastuuhenkilöiden ja omistajien tiedot 3.7.2018 mennessä. Tiedot tulee toimittaa siihen AVIin, jonka välitysliikerekisteriin liike on rekisteröitynyt. Uusien välitysliikkeiden on ilmoitettava tiedot rekisteröitymisen yhteydessä.

Vastaavan hoitajan, yrityksen vastuuhenkilöiden ja omistajien tietojen ilmoittamista varten otetaan käyttöön sähköinen muutosilmoituslomake vuoden 2017 aikana. Lomakkeen käyttöönotosta ilmoitetaan rekisteröityneille välitysliikkeille. Aluehallintovirasto veloittaa välitysliikkeitä rekisteritietojen päivittämisestä aiheutuvista kuluista.

Aluehallintoviraston tiedotteeseen

  Ylös

11.07.2017

UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVOI. KAUPAN KASVUVAUHDISSA HIDASTUMISEN MERKKEJÄ - KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPA LIKIPITÄEN EDELLISVUODEN TASOLLA.

Suomen asuntokauppaa ryyditti tammi-kesäkuussa kaksi päälinjaa: vahvasti viime aikoina kasvaneella uusien asuntojen kaupalla oli edelleen kasvua ylläpitävän veturin rooli. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan polki osapuilleen edellisvuoden tammi-kesäkuun tasolla.

Hyvin ottajansa ovat alkuvuonna löytäneet uudet kerrostaloasunnot, joiden kauppa kasvoi kesäkuussakin vajaat 20 prosenttia edellisvuodesta.  Käytettyjen asuntojen puolella kaupan tahti on ollut rauhallisempi; käytettyjen asuntojen kauppa ylsi tammi-kesäkuussa kokonaisuutena lähes viime vuoden alkuvuosipuoliskon yhteismäärään.

Asuntokaupan iso kuva on tällä hetkellä kokonaisuutena kohtuullisen suotuisa. Erityisesti kuluttajien luottamuksen viimeaikainen vahvistuminen ja asuntosijoittamisen suosio ovat olleet omiaan tukemaan Suomen asuntomarkkinoita. Asuntokauppa on käynyt hyvin etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Uusien asuntojen myynti on ollut edelleen kasvussa viime vuoteen verrattuna, mutta voimakkain kaupan kasvu näyttäisi olevan rauhoittumaan päin.  Uudisasuntokaupan tärkein tuote eli kerrostaloasunnot kävivät kesäkuussa edelleen hyvin kaupaksi. Hyvää kasvua nähtiin myös uusien omakotitalojen kaupassa. Sen sijaan uusien rivitaloasuntojen kaupassa nähtiin kesäkuussa jopa miinusmerkkistä kehitystä”, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Vanhojen asuntojen puolella alkuvuoden kauppakertymä oli kesäkuun loppuun mennessä osapuilleen viime vuoden tasolla. Kehitys jakautui kahteen: vuoden 2017 ensimmäinen kvartaali toi käytettyjen asuntojen kauppamäärään kasvua, mutta toisen kvartaalin osalta mentiin miinukselle.

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa kaupankäynnin vahvistumiselle, mutta vuoden toinen puolisko lopulta näyttää, mille tasolle markkina tänä vuonna konkreettisesti asettuu”, Malila toteaa.

Käytettyjen asuntojen kaupan tärkeintä yksittäistä artikkelia eli käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-kesäkuussa 2017 yhteensä 15505 kappaletta, mikä on 1,3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-kesäkuussa 2017 välitetty yhteensä 6350 kappaletta, mikä on 0,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Käytetyistä asuntotyypeistä heikoimmin on käynyt rivitalokauppa: rivitalokauppojen kokonaismäärä nousi 7150 kappaleeseen, mikä oli reilu 4,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Yhteensä käytettyjä kerros- , rivi- ja omakotitaloja välitettiin tammi-kesäkuussa yhteensä  noin 29000 kappaletta, mikä oli reilut 0,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuukausitarkastelussa välitettyjen käytettyjen asuntojen osalta kesäkuun 2017 kauppamäärissä kirjattiin historiaan miinusmerkkinen kuukausi edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna. Esimerkiksi kauppavolyymiltään tärkeimmän asuntotyypin eli käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa supistui reilu 4 prosenttia viime vuoden kesäkuusta.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika oli kesäkuussa Helsingissä keskimäärin 52 vuorokautta ja käytettyjen omakotitalojen 146 vuorokautta.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

03.07.2017

UUSI RAHANPESULAKI VOIMAAN 3.7.2017

Uusi neljänteen rahanpesudirektiiviin perustuva laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä astui voimaan 3.7.2017. Samalla muuttui myös välitysliikelaki. KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta listasi välitysliikkeiden kannalta merkittävimmät muutokset.

- PEP. PEP:llä (politically exposed person) tarkoitetaan henkilöä, joka toimii tai on viimeisen vuoden aikana toiminut poliittisesti vaikutusvaltaisessa tehtävässä. PEP-määritelmä laajeni ja koskee jatkossa myös kotimaisia poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä kuten ministerit.

- Satunnaisten liiketoimien euromääräinen raja laskee. Rahanpesulaissa säädetyt toimet koskevat kaikkia välitysliikkeen vakituisia asiakkaita sekä satunnaisia asiakkaita silloin, kun suoritettavan liiketoimen suuruus tai toisiinsa kytkeytyvien toimenpiteiden suuruus yhteensä on vähintään 10.000 euroa. Raja oli aiemmassa laissa 15.000 euroa.

- Riskiperusteisen arvion merkitystä korostetaan. Asiakkaan tuntemiseen liittyvien toimenpiteiden laajuus perustuu jatkossa välitysliikkeen omaan kirjalliseen riskiarvioon. Uuden lain myötä jokaisella välitysliikkeellä on velvollisuus laatia omasta toiminnastaan kirjallinen riskiarvio. Arvio on laadittava 31.12.2017 mennessä. Apuna arvion laatimisessa voi käyttää kansallista riskiarviota sekä aluehallintoviraston todennäköisesti syksyn aikana julkaistavaa valvojakohtaista riskiarviota. Riskiarviossa huomioidaan muun muassa ne riskitekijät, jotka liittyvät välitysliikkeen asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisiin alueisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin tai jakelukanaviin. Arvio on pidettävä ajan tasalla ja toimitettava valvovalle viranomaiselle eli Etelä-Suomen aluehallintovirastolle pyynnöstä.

- Velvollisuus ilmoittaa tosiasialliset edunsaajat kaupparekisteriin. Olennainen muutos on kansallinen keskitetty rekisteri, johon yritysten ja yhteisöjen eli myös välitysliikkeiden on ilmoitettava omistajansa ja tosiasialliset edunsaajansa. Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä eli ihmistä, joka viime kädessä käyttää määräysvaltaa oikeushenkilössä. Tällaisia ovat muun muassa yli 25 % omistusosuuden tai äänimäärän omistavat tahot. Tiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin ensisijassa YTJ:n sähköisen asiointipalvelun kautta. Ilmoitus on tehtävä 1.7.2020 mennessä. Välitysliikkeet voivat käyttää rekisteritietoja myös apunaan rahanpesulain tuntemisvelvoitteen hoitamisessa. 

- Velvollisuus ilmoittaa luotettavuutta koskevat tiedot Aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriin. Uutta on myös AVI:n ylläpitämä valvontarekisteri, jonka tarkoituksena on yrityksen omistajien ja johdon luotettavuuden arviointi. Myös välitysliikelakia on muutettu lisäämällä uusi 5 luvun 5 a pykälä. Kun välitysliike ilmoitetaan välitysliikerekisteriin, ilmoituksen tekijän on täytettävä ko. pykälän mukaiset luotettavuudelle asetetut edellytykset. Kaikkien välitysliikkeiden, jotka on merkitty välitysliikerekisteriin lain voimaantulessa, on rekisteristä poistamisen uhalla ilmoitettava luotettavuutta koskevat tiedot aluehallintovirastolle vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

- Sanktiot kovenevat. Valvova viranomainen voi jatkossa määrätä välitysliikkeelle hallinnollisia seuraamuksia rahanpesulain velvoitteiden rikkomisesta. Seuraamuksia ovat: rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu.

Rikemaksu voidaan määrätä sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo esimerkiksi asiakkaan tuntemis- ja tunnistamisvelvoitteen, epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen tekemisen rahanpesun selvittelykeskukselle, työntekijöiden koulutuksen tai aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriin rekisteröitymisen. Oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 5 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu olisi vähintään 500 euroa ja enintään 10 000 euroa.

Julkinen varoitus voidaan määrätään, jos välitysliike tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee muiden rahanpesulain säännösten tai niiden nojalla annettujen määräysten kuin rikemaksua ja seuraamusmaksua koskevien säännösten vastaisesti.

Seuraamusmaksu määrätään vastaavien säännösten rikkomisesta kuin rikemaksu lukuun ottamatta rekisteröitymistä aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriin. Tunnusmerkistön täyttymisen kynnys on kuitenkin asetettu huomattavasti korkeammalle. Edellytyksenä on, että välitysliike on tahallaan tai huolimattomuudesta vakavasti, toistuvasti tai järjestelmällisesti rikkonut säännöksiä. Maksu saa olla enintään joko kaksi kertaa niin suuri kuin teolla tai laiminlyönnillä saavutettu hyöty, jos se on määritettävissä, tai miljoona euroa, sen mukaan kumpi on korkeampi. Maksun määrä perustuu kokonaisarviointiin.

- Välitysliikkeen sisäinen ilmiantojärjestelmä (Whistleblowing): Uuden lain myötä jokaisella ilmoitusvelvollisella tulee olla sisäinen vihje- tai ilmiantojärjestelmä. Kyseessä on riippumaton ja nimetön kanava, jonka kautta työntekijät voivat ilmoittaa lain mukaisten velvoitteiden rikkomisesta. Ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilötiedot ovat salassa pidettäviä. Aluehallintovirasto voi vapauttaa järjestelmän pitämisestä sellaiset välitysliikkeet, joissa työskentelee alle viisi henkilö.

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta tulee päivittämään rahanpesulakia koskevaa kiinteistönvälitysalan yleisohjetta. Katso myös tiedote rahanpesuun liittyvistä mallilomakkeista täältä.

  Ylös

30.06.2017

1.7.2017 LUKIEN ENERGIATODISTUS VAADITAAN MYÖS ENNEN 1980 KÄYTTÖÖNOTETUILLE PIENTALOILLE

Heinäkuun alusta alkaen energiatodistus tulee esittää myynnin ja vuokrauksen yhteydessä myös vanhoille, ennen vuotta 1980 käyttöönotetuille pientaloille. Pientaloksi katsotaan asuinrakennus, jossa on enintään kaksi asuntoa. Todistus laaditaan aina koko rakennukselle, vaikka kohteena olisi esimerkiksi vain paritalon toinen asunto. Energiatodistusta ei vaadita muun muassa alle 50 neliömetrin suuruisten asuinrakennusten osalta tai sellaisten loma-asumiseen tarkoitettujen rakennusten osalta, joita ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen.

Rakennuksen omistaja on vastuussa todistuksen hankkimisesta. Jos myytävästä tai vuokrattavasta kohteesta vaaditaan energiatodistus, todistus on pyydettävä toimeksiantajalta. Mikäli energiatodistusta ei ole laadittu, välitysliikkeen tulee kehottaa toimeksiantajaa hankkimaan sellainen. Mikäli toimeksiantaja ei hanki todistusta kehotuksesta huolimatta, tulee välitysliikkeen kertoa, että rakennuksen omistaja voidaan viranomaisen toimesta velvoittaa hankkimaan sellainen jälkikäteen.

Aina silloin kun kohteesta vaaditaan energiatodistus, energiatehokkuutta kuvaava tunnus on ilmoitettava myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Lisäksi energiatodistus on oltava nähtävillä esittelyssä sekä annettava joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle ja vuokralaiselle.

Lisätietoa energiatodistuksista http://energiatodistus.motiva.fi/

  Ylös

26.06.2017

POHJOISMAISET KIINTEISTÖNVÄLITYSJÄRJESTÖT KOOLLA KESÄKUUSSA KÖÖPENHAMINASSA

Pohjoismaisten kiinteistönvälitysliittojen edustajat kokoontuivat juhannusviikolla kevätkauden viimeiseen NEU-kokoukseen Kööpenhaminaan. Käsittelyssä olivat tällä kertaa alan nykyiset toimintakäytännöt, alan tulevaisuuskysymykset, kiinteistönvälitysalan toimijoiden rooli sekä viestinnän muutos. Erityisinä teemoina päivän mittaan sivuttiin muun muassa digitalisaation ja robotiikan vaikutuksia kiinteistöalaan. KVKL:n edustajina kokouksessa olivat toimitusjohtaja Jukka Malila ja hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Heikkinen.

  Ylös

20.06.2017

HOLLANTILAISVÄLITTÄJÄT OPISSA HELSINGIN SEUDULLA

Hollannin kiinteistönvälittäjien järjestön NVM:n 35-henkinen ryhmä vieraili kesäkuussa koulutus- ja opintomatkalla Helsingissä. 

Pääasiallisesti ryhmä koostui kokeneista välitysalan yrittäjistä ja yritysten vetäjistä. Mukana oli myös NVM:n johtohenkilöitä. 

Maanantaina 19.6. hollantilaiset kuulivat KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malilan presentaation Suomen välitysalan ja sen toimintaympäristön tilanteesta ja näkymistä. Esityksen jälkeen ryhmä jalkautui tutustumismatkalle Helsinkiin ja Espooseen. Aluerakenteen kehitystä Helsingissä ja sen länsipuolella vieraille avasi Espoon rakennuslautakunnan puheenjohtaja Janne Tähtikunnas. Iltapäivän kohokohta oli vierailu Päivälehden museossa Helsingin Ludviginkadulla. Katsauksen mediamurroksen vaikutuksesta asuntomarkkinointiin antoivat Oikotien johtaja Mikko Ristimäki ja tiiminvetäjä Tommi Kivisaari.

NVM:n välittäjien useampipäiväinen koulutusvierailu on vuotuinen perinne. 

  Ylös

19.06.2017

KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNTA ON LAATINUT MALLILOMAKKEET RAHANPESULAIN TUNTEMISVELVOLLISUUTEEN LIITTYEN

Rahanpesulaki uudistuu kesäkuun loppupuolella 2017. KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta muistuttaa, että uusi laki velvoittaa nykyisen lain tapaan välitysliikkeitä tuntemaan asiakkaansa. Välitysliikkeen on tehtävä riskiperusteinen arviointi, jonka perusteella määritetään tuntemistoimien laajuus. Riskin suuruudesta riippumatta asiakas on aina ennen asiakassuhteen aloittamista tunnistettava ja tämän henkilöllisyys todennettava (esim. ajokortista tai passista). Tämä tapahtuu lähes automaattisesti käyttämällä laki- ja lausuntovaliokunnan laatimia mallilomakkeita. Lisäksi asiakkaan liiketoimia pitää aina seurata poikkeuksellisten tai epätavallisten toimien havaitsemiseksi. Muiden tuntemistoimien laajuus riippuu riskiperusteisen arvioinnin tuloksesta.

Asiakkaan tuntemiseen liittyen laki- ja lausuntovaliokunta on laatinut KVKL:n jäsenten toiminnan tueksi kolme mallilomaketta: Asiakkaan henkilöllisyyden todentaminen ja PEP-lomake, selvitys tosiasiallisesta edunsaajasta sekä selvitys varojen alkuperästä. Osa lomakkeista sisältää myös tarkempaa ohjeistusta.

Asiakkaan henkilöllisyyden todentaminen ja PEP-lomake: PEP:llä (politically exposed person) tarkoitetaan henkilöä, joka toimii tai on viimeisen vuoden aikana toiminut poliittisesti vaikutusvaltaisessa tehtävässä. PEP-määritelmä laajenee uuden lain myötä ja koskee jatkossa myös kotimaisia poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä kuten ministerit. Välitysliikkeen on aina tiedusteltava asiakkaaltaan, onko asiakas tai joku hänen lähipiiriinsä kuuluva (kuten puoliso tai lapsi) tai hänen yhtiökumppaninsa poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Mikäli näin on, tulee välitysliikkeen noudattaa tehostettua asiakkaan tuntemista, joka tarkoittaa normaalia yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tuntemista. Asiakkaasta ja asiakassuhteen laadusta tulee hankkia mahdollisimman paljon tietoa jo ennen asiakassuhteen aloittamista esim. hankkimalla tietoa liiketoimien taustoista ja tarkoituksesta sekä varojen alkuperästä. Lisäksi asiakkaaksi ottamisesta tulee tehdä päätös normaalia ylemmällä organisaatiotasolla (esim. myyntijohtaja tai toimitusjohtaja).

Muutoksia on tullut myös toimeksiantosopimus- ja ostotarjouslomakkeisiin siten, että ennen näissä lomakkeissa ollut osio asiakkaan henkilöllisyyden todentamisesta on siirretty erilliseen lomakkeeseen. Tämän vuoksi välitysliikkeen on aina käytettävä myös tätä laki- ja lausuntovaliokunnan laatimaa erillistä lomaketta.

Selvitys varojen alkuperästä-lomake: Välitysliikkeelle syntyy tietyissä tilanteissa selonottovelvollisuus varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta. Selvitettävien tietojen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Ainakin silloin, kun liiketoimi vaikuttaa epäilyttävältä, välitysliikkeen on pyrittävä selvittämään varojen alkuperä ja käyttötarkoitus. Tämä tapahtuu käyttämällä laki- ja lausuntovaliokunnan laatimaa mallilomaketta.

Välitysliikkeen kannalta rahanpesulain tarkoittamia liiketoimia ovat ennen kaikkea asunto- ja kiinteistökaupat. Kauppa voi olla epäilyttävä esimerkiksi:

1) jos kauppa tehdään erittäin huomattavaan yli- tai alihintaan,
2) ostaja ei ole kiinnostunut näkemään ostettavaa kohdetta tai saamaan siitä tietoa,
3) ensiasunnon ostaja on hankkimassa huomattavan arvokasta kohdetta eikä hän tarvitse kauppahinnan maksamiseen luottoa,
4) muutoin on itsestäänselvästi havaittavissa, että välityskohteen hankintahinta on täydellisessä epäsuhteessa ostajan varallisuusoloihin (Ostajan varallisuustilanteen selvittäminen on käytännössä hyvin haasteellista eikä välitysliikkeellä pääsäännön mukaan ole aihetta epäillä liiketoimea pelkästään sen vuoksi, että välityskohteen myyntihinta vaikuttaa ylimitoitetulta suhteessa ostajan oletettuun varallisuusasemaan tai tulotasoon),
5) ostaja pyrkii suorittamaan kauppahinnan kokonaan tai huomattavilta osin käteisellä tai muuten kuin Suomessa toimivan luottolaitoksen tililtä,
6) kauppahinnan maksaa kokonaan tai osittain joku muu kuin asunnon ostaja tai kauppahinta maksetaan toisen henkilön kuin ostajan tililtä,
7) normaalisti vähemmän kiinnostavaan kohteeseen investoidaan merkittävästi tai
8) kohde myydään ilman ymmärrettävää perustetta.

Pyydettävästä selvityksestä tulee käydä ilmi:

1) mistä liike- tai muusta oikeustoimesta rahat ovat peräisin,
2) mikä on varojen käyttötarkoitus,
3) liiketoimen osapuolten nimet ja yhteystiedot ja
4) asiakkaan toiminnan laatu (mistä toiminnasta varat ovat peräisin)

Jos asiakkaan antama selvitys on riittävä, ei lisäselvityksiä tarvita. Mikäli saadun selvityksen jälkeen liiketoimi ei vaikuta epäilyttävältä, välitysliikkeelle ei synny ilmoitusvelvollisuutta rahanpesun selvittelykeskukselle.

Selvitys tosiasiallisesta edunsaajasta-lomake: Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan ensinnäkin luonnollista henkilöä eli ihmistä, jonka hyväksi liiketoimi toteutetaan. Jos asiakas on oikeushenkilö, tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan sitä luonnollista henkilöä, joka viime kädessä omistaa oikeushenkilön tai jonka määräysvallassa asiakkaana oleva oikeushenkilö on. Käytännössä välitysliikkeen on selvitettävä tosiasiallinen edunsaaja mm. valtuutus-tilanteissa tai kun kaupan osapuolena on yritys tai yhteisö.

Uuden lain myötä varmistetaan, että mahdollisimman laaja kirjo oikeushenkilöitä kuuluu tosiasiallisten edunsaajien määritelmän soveltamisalaan.  Lakiin lisätään erilliset lainkohdat mm. yritysten, yhdistysten, säätiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden tosiasiallisista edunsaajista. Mallilomakkeen ohje on muutettu vastaamaan uuden lain määritelmiä.

Laki- ja lausuntovaliokunta korostaa, että epäilyttävissä tilanteissa välitysliikkeellä on velvollisuus tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle http://www.poliisi.fi/keskusrikospoliisi/rahanpesun_torjunta/rahanpesuilmoituksen_tekeminen . Välitysliikkeen ei tarvitse itse selvittää, onko kyse rahanpesusta tai terrorismin rahoittamisesta, vaan pelkkä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta riittää.

Laki- ja lausuntovaliokunta ja Aluehallintovirasto tulevat päivittämään ohjeitaan. Päivityksistä tiedotetaan erikseen.

  Ylös

16.06.2017

HALUATKO MUKAAN KIRA-AKATEMIAAN? TOIMI NOPEASTI JA HAE!

Kira-Akatemian ensi syksyn kierroksen haku on jälleen auki. Mukaan otetaan kiinteistö- ja rakentamisalan nuoria ammattilaisia, joilla on alle 10 vuotta työkokemusta ja tavoitteet ammatissaan korkealla.  

Hakumahdollisuus on auki vielä 20.6. klo 16 saakka osoitteessa www.kiraakatemia.fi

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL valitsee hakeneiden joukosta 2 kiinteistönvälitysalan edustajaa mukaan ryhmään.


  Ylös

13.06.2017

AVI:N JOUKO RIKKILÄ ELÄKKEELLE

Etelä-Suomen Aluehallintoviraston välitysliikevalvonnan yksikön vastaavana ylitarkastajana toimiva Jouko Rikkilä siirtyy kuluvalla viikolla ansaituille eläkepäiville.  

Merkkitapauksen huomioi myös välitysalan edunvalvontajärjestö, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ja sen toimitusjohtaja Jukka Malila  luovuttamalla jo 90-luvun puolivälistä alan kanssa hyvässä yhteistyössä toimineelle Rikkilälle tiistaina asianmukaisen huomionosoituksen. 

"Sekä KVKL että AVI pyrkivät omissa rooleissaan viemään kiinteistönvälitysalaa ja sen toiminnan laadukkuutta eteenpäin. Tavoitteet ovat monessa tapauksessa yhteiset. AVI:n ja Joukon kanssa on ollut vuosien varrella mutkatonta toimia", Jukka Malila kiitteli.

"Vuodet ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia. Nyt on hyvä hetki luovuttaa viestikapula eteenpäin nuoremmalle polvelle", Jouko Rikkilä puolestaan arvioi. 

  Ylös

13.06.2017

UUDET ASUNNOT KÄYVÄT KAUPAKSI, KÄYTETYISSÄ ASUNNOISSA VAIN LIEVÄÄ KASVUA

Suomen asuntokauppaa leimasi tammi-toukokuussa kaksi todellisuutta: vahvasti kasvavalla uusien asuntojen kaupalla oli veturin rooli. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan kasvoi vain lievästi edellisvuoden tammi-toukokuuhun verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Viime vuosien tapaan uudisasuntokauppa on ollut tammi-toukokuussa vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa ovat löytäneet uudet kerrostaloasunnot. Käytettyjen asuntojen puolella tahti on rauhallisempi.

”Vahvasti kasvava uudisasuntokauppa on tällä hetkellä asuntokaupan moottori.  Sen sijaan käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi tammi-toukokuussa yhteensä vain lievästi, osapuilleen viimevuotiseen tahtiin”, kiteyttää alkuvuoden tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kuluttajien luottamuksen vahvistuminen on vahvistanut Suomen asuntomarkkinoita. Malilan mukaan kaupankäynti on nopeutunut viime kuukausina koko maassa. Esimerkiksi omakotitalojen ja suurten perheasuntojen kauppa on nopeutunut ja myyntiajat lyhentyneet kesää kohden koko maassa.

Uusien asuntojen kaupan vahva vire toteutui myös toukokuussa. Uusien asuntojen kauppa löi edellisvuoden tason useilla kymmenillä prosenteilla myös KVKL:n kauppatilastoinnissa.  

Käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-toukokuussa 2017 yhteensä 12840 kappaletta, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-toukokuussa 2017 välitetty yhteensä 5080 kappaletta, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntotyypeistä heikoimmin on käynyt rivitalokauppa. Rivitalokauppojen kokonaismäärä nousi 5875 kappaleeseen, mikä oli 185 kappaletta eli reilu 3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-toukokuussa.

Kuukausitarkastelussa välitettyjen käytettyjen asuntojen puolella toukokuun 2017 kauppamäärissä kirjattiin historiaan vaihteeksi miinusmerkkinen kuukausi edellisvuoden toukokuuhun verrattuna. Käytettyjä kerros- , rivi- ja omakotitaloja välitettiin toukokuussa yhteensä 5155 kappaletta, mikä oli noin 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin miinusta aiheuttava asuntotyyppi olivat rivitaloasunnot. Sen sijaan kerros- ja omakotitaloasunnot tekivät kauppansa likipitäen viimevuoden toukokuun tahtiin.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot voivat jonkin verran tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

09.06.2017

ASUNTOKAUPPOJA EI VOI TEHDÄ AKTIA PANKISSA 30.6.-3.7

TIEDOKSI AKTIA PANKIN TIEDOTE

"Asuntokauppoja ei voi tehdä Aktia Pankissa eikä asiakkaillemme 30.6.-3.7. välisenä aikana.

Aktia kehittää palvelujaan ja päivittää tietojärjestelmiään voidakseen paremmin vastata asiakkaiden tarpeisiin. Joitakin päivityksiä tehdään pidemmän huoltokatkon aikana heinäkuun viimeisenä viikonloppuna, ja ne vaikuttavat valitettavasti myös asiakaspalveluumme ja verkko- ja korttipalveluihimme.
 
Järjestelmämuutoksista johtuen Aktia Pankin asiakkaille ei voi tehdä asuntokauppoja Aktia Pankissa eikä muissa pankeissa 30.6.-3.7. välisenä aikana.
 
Pyydämme kiinteistönvälittäjiä huomioimaan yllä mainitut rajoitukset asuntokauppojen osalta ja suunnittelemaan kaupanteot rajoitusten puitteissa. Välittäkää tarvittaessa tämä tieto eteenpäin organisaatiossanne loma-aika huomioiden."

  Ylös

07.06.2017

KIINTEISTÖALALLE 279 UUTTA LKV- /LVV -VÄLITTÄJÄÄ

Keväällä 2017 järjestetyistä välittäjäkokeista saatiin 252 uutta kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 27 vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV). Keskuskauppakamarin järjestämän kokeen suosio jatkuu korkeana, sillä nykyinen laki edellyttää vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä kokeen osoittamaa ammatillista pätevyyttä. Katso hyväksyttyjen nimet tästä.

Yhteensä tämän kevään koekierrokseen osallistui 598 kokelasta, joista 563 teki LKV-kokeen ja 35 LVV-kokeen. Läpipääsyprosentit olivat hieman yli pitkän aikavälin keskiarvojen: LKV-kokeessa 45 prosenttia ja LVV-kokeessa 77 prosenttia.

Keskuskauppakamarin lakimies Jaana Tikkusen mukaan ammattipätevyyden merkitys kiinteistöalalla on korostunut vuoden 2016 alussa voimaan astuneen lakimuutoksen myötä, joka edellyttää LKV- tai LVV-pätevyyttä vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä. Ennen lakimuutosta pätevyys vaadittiin vain liikkeen vastaavalta hoitajalta. Lakimuutos toteutettiin aikoinaan Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton aloitteesta.

“Tiukentuneilla vaatimuksilla halutaan parantaa välityspalveluiden luotettavuutta ja asiantuntevuutta. Välittäjäkokeen läpäiseminen osoittaa, että välittäjä tuntee toiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen lainsäädännön ja hyvän välitystavan sekä hallitsee välitystoimeksiannon hoitamisen edellyttämät käytännöt”, Tikkunen sanoo.

Aluehallintovirastot valvovat LKV-pätevyysvaatimusten toteutumista käytännössä. Vaatimuksen laiminlyönti voi johtaa varoitukseen tai jopa määräaikaiseen toimintakieltoon.

Välittäjäkokeet järjestetään valtakunnallisesti kolmella koepaikalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Seuraava koe järjestetään 11.11.2017.

5.6.2017 | K3 VIESTINTÄ

Onnistu virallisessa LKV-kokeessa, ilmoittaudu KVKL:n valmennuskurssille

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL järjestää suosittuja ja tehokkaita LKV-valmennuskursseja ja myös kuluvan kevään valmennuskurssilaisista kokeen läpäisi ilahduttavan moni kurssitettu.

Tässä muutama palaute kursseistamme:

”Täällä onnellinen tuore LKV-välittäjä haluaa kiittää Teitä loistavasta valmennuksesta.
Käytännönläheiset luennot oleellisista lainkohdista auttoivat ainakin minua valmistautumaan ja läpäisemään kokeen. Tästä on hyvä jatkaa.”


”Haluaisin kiittää teitä Tampereella maaliskuussa 2017 järjestetystä kurssista. Olen aloittanut alalla vasta. Työni takia en ehtinyt juurikaan valmistautua kokeeseen, mutta asiantuntevien luentojen avulla pystyin keskittymään olennaiseen ja muutama päivä intensiivistä lukemista riitti minulle tutkinnon läpivientiin. Tein toki ennakko- ja jälkitehtävät ja luin heidän kommentit vastauksiini. Kuuntelin myös luentoja pari päivää ennen koetta, jotka hyvin palauttivat muistiini luennoilla kerrotut asiat. Ilman kurssia en olisi voinut saada LKV-tutkintoa näin vähällä lukemisella. Suosittelen kaikille kurssia. Se on joka sentin arvoinen.


KVKL toivottaa kaikki valmentautumisesta kiinnostuneet tutustumaan syksyn kurssitarjontaamme. Kurssien pitopaikkoina ovat Helsinki ja Tampere.

Tutustu KVKL:n valmennuskursseihin: http://kvkl.fi/lkv-valmennus.html

Tilastotietoa LKV- ja LVV-kokeista:

LKV-koe

16.5.2015 osallistujia 535 hyväksyttyjä 227 (42%)
5.9.2015 osallistujia 368 hyväksyttyjä 99 (27 %)
21.11.2015 osallistujia 680 hyväksyttyjä 243 (36 %)
23.4.2016 osallistujia 599 hyväksyttyjä 369 (62%)
12.11.2016 osallistujia 602 hyväksyttyjä 312 (57%)
22.4.2016 osallistujia 563 hyväksyttyjä 252 (45%)

Keskimääräinen läpäisyprosentti vuodesta 2001 lähtien on ollut 38 %.

LVV-koe:

16.5.2015 osallistujia 54 hyväksyttyjä 44 (80%)
5.9.2015 osallistujia 10 hyväksyttyjä 6 (60%)
23.4.2016 osallistujia 28 hyväksyttyjä 23 (82%)
12.11.2016 osallistujia 45 hyväksyttyjä 38 (88%)
22.4.2016 osallistujia 35 hyväksyttyjä 27 (77%)

Keskimääräinen läpäisyprosentti vuodesta 2001 lähtien on ollut 71 %.

  Ylös

31.05.2017

MAANMITTAUSLAITOS TIEDOTTAA: MAAKAAREN 1.6.2017 TULEVA MUUTOS

Maakaaren 1.6.2017 tuleva muutos

Maakaaren säädös sähköisistä panttikirjoista (16:5 §) muuttuu 1.6.2017 lukien. Ajankohdan jälkeen haetuista kiinnityksistä saa vain sähköisiä panttikirjoja. Myös kiinnitysten muutosasioissa annetaan vain sähköinen panttikirja. Maakaaren 18 luvun 7 a §:n poikkeussäännöksen mukaan pankkien ei kuitenkaan tarvitse toimittaa alkuperäistä panttikirjaa mikäli se on riittävällä tavalla yksilöity hakemuksessa ja pankki ilmoittaa hävittävänsä panttikirjan. Panttikirjan sähköiseen muotoon muuttamisesta ei peritä erillistä maksua kun hakemus sisältää muutakin kiinnityksen muuttamista.

Mikäli kiinnitystä tai sen muutosta on haettu ennen 1.6.2017, voidaan niistä vielä antaa kirjallinen panttikirja.


Sähköinen panttikirja

Sähköinen panttikirja on merkintä kiinnityksestä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä, eikä siitä anneta kirjallista panttikirjaa. Päätös toimitetaan hakijalle tai hakijan asiamiehelle sähköpostitse. Panttikirjan saajalle tieto sähköisestä kiinnityksestä toimitetaan myös sähköpostitse.


Kiinnitysten automaatioratkaisut

Kiinteistövaihdannan palvelun (KVP) kautta tehdyt kiinnityshakemukset voidaan 1.6.2017 lähtien ratkaista järjestelmän toimesta, jos lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tiedoissa ei ole estettä ratkaisun tekemiseen.  Automaatioratkaisusta toimitetaan hakemuksessa oleviin sähköposteihin tieto kiinnityshakemuksen ratkaisusta. Ilmoitus korvaa nykyisin toimitettavan päätösasiakirjan.  Jos kiinnityksen automaatioratkaisu ei ole mahdollinen, siirtyy hakemus kirjaamisprosessin normaalin manuaaliseen käsittelyyn.


Kiinnityshakemuksen allekirjoittaminen ennakkoon

Pankit voivat 1.6.2017 lähtien toimittaa kiinnityshakemukset Kiinteistövaihdannan palveluun (KVP) asiakkaansa allekirjoitettavaksi jo ennen kuin kauppa tai muu luovutus tehdään. Asiakas voi käydä allekirjoittamassa hakemuksen ennakkoon. Tämä selkeyttää asiakkaan rahoituksen järjestelyä ennen luovutusta. Kiinnitys tulee vireille kun lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin on kiinnityksen hakijalle tullut lainhuuto vireille. Kiinnitys ei kuitenkaan tule vireille, jos lainhuutohakemus toimitetaan sähköpostitse tai postitse.
 

Yksityisasiakkaan verkkolaskupalvelu

Yksityisasiakkaalla on mahdollista saada kirjaamisasioista IBAN -muotoisen verkkolaskun 1.6.2017 lähtien. Tämä edellyttää sitä, että asiakas on valinnut pankkipalvelussa Maanmittauslaitoksen laskun lähettäjäksi.

  Ylös

31.05.2017

KIINAN TÄRKEIN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄJÄRJESTÖ VIERAILULLA KVKL:SSA

Kiinan kiinteistönvälittäjien ja kiinteistöarvioitsijoiden järjestön CIREA:n delegaatio vieraili toukokuun lopussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimistolla Helsingin Unioninkadulla. Järjestön vierailu KVKL:ssa toteutui samalla, kun delegaation edustajat osallistuivat Helsingissä maanmittausalan kansainväliselle FIG-viikolle.

CIREA:n nelihenkinen delegaatio liikkui Suomessa kiinteistöalan VIP-henkilönä Kiinassa tunnetun puheenjohtaja Du Juanin ja järjestön kansainvälisten asioiden johtajan Li Juanin johdolla. 

CIREA on lyhenne sanoista China Institute of Real Estate Appraisers and Agents. Vuonna 1994 perustettu järjestö toimii tiiviissä yhteistyössä sikäläisen asuntoministeriön sekä aluekehittämisen ministeriön kanssa.

Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi järjestö tekee tutkimusta, viestintää, koulutusta ja pr-työtä sekä ylläpitää kansainvälisiä suhteita. Erityisen tärkeää heille on alan itsesääntelyyn liittyvien välineiden kehittäminen. Järjestö tähtää myös välityspalvelun standardien ja laadun kehittämiseen. Järjestö on jäsenenä oleellisimmissa alan järjestöissä mukaanluettuna partnerisopimukset Pohjois-Amerikan kiinteistönvälittäjien järjestön, NAR:n kanssa. Myös KVKL:lla on voimassa NAR:n kanssa vastaava partneriyhteistyösopimus.

Järjestöön voivat kuulua sekä yksittäiset henkilöt että yritykset. Järjestöllä on tällä hetkellä noin 39.000 henkilöjäsentä ja 350 yritysjäsentä. 

Keskusteluissa KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malilan ja lakimies Heli Järven kanssa esille nousivat erityisesti suomalaisen kiinteistönvälitysalan juridiikka, itsesäätely, reunaehdot sekä alan koulutusjärjestelmät.  Keskusteluissa kävi ilmi, että sekä KVKL:oon että CIREA:aan järjestäytyneet välittäjät ja yritykset edustavat omissa maissaan ammattilaisten parhaimmistoa. Vieraat arvioivat, että kaiken kaikkiaan Kiinassa lasketaan toimivan välitysalaan liittyvissä työtehtävissä yhteensä jopa miljoona ihmistä.  

Kiinalaisvieraat kommentoivat Suomea monessa mielessä kiinnostavaksi mahdollisuuksien maaksi. Järjestön edustajat eivät sulje jatkossa pois yhteisiä pohdintoja, joiden kautta mahdollistettaisiin myös kiinalaisten välittäjien asiakkaiden tulo Suomen kiinteistö- ja asuntomarkkinoille. 

"Suomella on Kiinan suuntaan monenlaisia mahdollisuuksia. Meillä ei ole öljyä, ja siksi meidän resurssimme löytyvät korvien välistä. Finnairin kaukoidän strategia tuottaa jatkuvasti suomalaisille hyviä paalupaikkoja kertoa oman maan mahdollisuuksista ja tietous Suomesta kiinnostavana matkailumaana ja korkean tietotaidon kotimaana vahvistuu päivä päivältä. Tämäkin vierailu vahvisti, että myös meillä kiinteistöalalla on toiminnassamme kiinnostavia aihioita ja konsepteja, joista voidaan kehittää ulkolaisia kiinnostavia koulutusvientituotteita", arvioi tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Kiinan tärkeimmän kiinteistönvälittäjien yhdistyksen CIREA:n delegaatio vieraili Suomessa. Tiistaina oli vuorossa vierailu KVKL:n toimitiloissa Helsingin Unioninkadulla.

Kiinan tärkeimmän kiinteistönvälittäjien yhdistyksen CIREA:n delegaatio vieraili Suomessa. Tiistaina oli vuorossa vierailu KVKL:n toimitiloissa Helsingin Unioninkadulla.

 

  Ylös

29.05.2017

MILJOONA EUROA KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN KIRA-DIGI -KOKEILUILLE

KIRA-digi-hanke on myöntänyt kolmannella kokeiluhakukierroksella runsaat miljoona euroa 23 kokeilulle, jotka vauhdittavat kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota. Tuen saajista 19 on yrityksiä, kaksi kaupunkeja ja kaksi korkeakouluja. Suurimmat summat saivat Järvenpään kaupunki, Helsingin kaupunki ja Skanska Oy. Niiden kokeiluissa selvitetään tietomallipohjaista rakennuslupaa asuinkerrostalohankkeessa, asemakaavoja yhteisenä tietovarantoja ja tietomalleja kiinteistöjen ylläpidossa ja huollossa.

KIRA-digi-hankkeessa kiinteistö- ja rakentamisala uudistaa yhdessä toimintaansa digitalisaation avulla. Kokeiluilla halutaan muun muassa uudistaa alan toimintatapoja, luoda ja testata uusia digitaalisia ratkaisuja sekä parantaa niiden yhteentoimivuutta.

Hankkeissa on mukana yhteensä yli 70 organisaatiota, ja toimialan oma rahoitus on yli 1,5 miljoonaa euroa.

”Kolmannen kierroksen miljoona euroa houkutteli selvästi aiempaa enemmän hakemuksia ja hakemusten laatu oli  todella korkea. Moni hankkeista keskittyi toimintamallien uudistamiseen eikä vain teknisiin pilotteihin, mikä oli ilahduttavaa nähdä. Paljon oli myös jatko- tai liitännäishankkeita aiempiin kokeiluihin tai vakiointityöhön, mikä viittaa siihen, että KIRA-digi -yhteisö ja -ekosysteemi alkavat toden teolla toimia”, hanketta koordinoiva digipäällikkö Teemu Lehtinen sanoo.

>>> KIRA-digi -kokeiluhaku 3. Rahoitetut hankkeet ja rahoituksen määrä (pdf)
>>> KIRA-digi kokeiluhankkeiden kuvaukset (pdf)

Kolmanteen kokeiluhakuun saapui 58 hakemusta. Hakemusten suunniteltu kokonaisrahoitus oli yhteensä noin 6,8 miljoonaa, josta alan oma rahoitus oli 4,5 miljoonaa ja haetun tuen summa oli 2,3 miljoonaa euroa.

Hakemukset arvioitiin kaksivaiheisesti. Ensin hakemukset arvioitiin sähköisesti ja sen jälkeen 40 parhaat pisteet saanutta hakijaa kutsuttiin lyhyisiin virtuaalisiin esittelytilaisuuksiin, jotka mahdollistivat pisteytyksen tarkentamisen ja arvioijien keskinäisen vuoropuhelun.

Hankkeet esittäytyvät 8.6.

Valitut hankkeet esittäytyvät kokeiluhankkeiden kick-offissa 8.6. Helsingissä. Tilaisuutta voi seurata suorana klo 12-16 tai myöhemmin tallenteena kiradigi.fi -verkkosivuilla. Kaikkia käynnissä olevia kokeiluhankkeita voi myös seurata hankkeen sivuilla.

Hakukierroksia järjestetään vielä kolme vuosina 2017-2018. Seuraava haku avautuu heinäkuun lopussa. Vuosina 2016-2018 kokeiluja rahoitetaan yhteensä enintään 4,4 miljoonalla eurolla. Kokeiluhankkeita tuetaan KIRA-digi -tukiohjelman puitteissa valtionavustuksena.

Lisätietoja:

Digipäällikkö Teemu Lehtinen, p. 040 456 6108, teemu.lehtineiradigi.fi
Projektipäällikkö Virve Hokkanen, p. 0295 250 087, virve.hokkanem.fi

  Ylös

17.05.2017

UUDET ASUNNOT MARKKINOILLA KUSKIN PAIKALLA - ALIARVOSTETUT KÄYTETYT RIVITALOASUNNOT HYVIÄ OSTOVAIHTOEHTOJA

Uusien asuntojen kauppa toimi Suomen asuntokaupan veturina myös huhtikuussa. Käytettyjen asuntojen kaupassa otettiin huhtikuussa happea, kun tänä vuonna huhtikuulle osunut pääsiäisen tienoo rauhoitti osaltaan kaupankäyntiä edellisvuoteen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Erityisesti uudisasuntokauppa on ollut tammi-huhtikuussa vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa ovat löytäneet uudet kerrostaloasunnot. ”Uudisasuntokauppa on asuntokaupassa tällä hetkellä tukevasti kuskin paikalla”, kiteyttää tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Uusien asuntojen kauppa on käynyt nousujohteisena alkuvuonna 2017. Asetelma oli sama myös huhtikuussa. Uusien asuntojen kauppa on lyönyt edellisvuoden tason useilla kymmenillä prosenteilla myös KVKL:n kauppatilastoissa. Välitettyjen käytettyjen asuntojen puolella huhtikuun 2017 kauppamäärissä kirjattiin historiaan vaihteeksi selvästi miinusmerkkinen kuukausi edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna.

Käytettyjä kerrostaloasuntoja on välitetty tammi-huhtikuussa 2017 yhteensä yli 10100 kappaletta, mikä oli reilut 2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-huhtikuussa 2017 välitetty yhteensä 3800 kappaletta, mikä on 0,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntotyypeistä heikoimmin on käynyt rivitalokauppa. Rivitalokauppojen kokonaismäärä nousi 4533 kappaleeseen, mutta rivitaloasuntoja välitettiin 110 kappaletta eli 2,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. ”Kun etenkin pieniä kerrostaloasuntoja kysytään tällä hetkellä vahvasti on rivitaloasuminen jäänyt hieman katveeseen. Se on tällä hetkellä aliarvostettu asumismuoto. Tämä näkyy myös asuntotyypin yleisessä hintatasossa. Aliarvostuksen takia rivitaloasunnoista on mahdollista tehdä hyviä kauppoja”, KVKL:n Malila arvioi.

Asuntojen myyntiajat olivat huhtikuussa pääkaupunkiseudulla lyhentymään päin: pääkaupunkiseudulla ne lyhentyivät vuodentakaisen huhtikuun 64 vuorokaudesta 56 vuorokauteen. Koko valtakunnan tasolla asuntojen keskimääräinen myyntiaika sen sijaan pysyi huhtikuussa 76 vuorokaudessa, joka oli sama kuin vuotta aiemmin.

”Asuntokaupan isossa kuvassa asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet vuodesta 2010 suurimmissa kaupungeissa. Asunnon ostajien harkinta ja selvitettävien asioiden määrä asuntokaupassa on ollut 2010-luvulla lisääntymään päin. Asunnon kaupaksi saaminen vie tilastojen mukaan keskimäärin entistä pidempään, vaikka markkinoilla on toki myös todella nopeasti myytäviä kohteita”, luonnehti myyntiaikojen tilannetta KVKL:n Jukka Malila.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot voivat jonkin verran tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

11.05.2017

VUOKRAVÄLITYSPALVELUT JA YHDENVERTAISUUSLAKI

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on lähestynyt Kiinteistönvälitysalan Keskusliittoa liittyen yhdenvertaisuuslain noudattamiseen vuokrahuoneistojen välityksessä. Valtuutetun keskeinen viesti on se, että vuokra-asunnon hakijaa ei saa syrjiä muun muassa henkilön vammaisuuden, iän, seksuaalisen suuntautumisen, kansalaisuuden ja alkuperän perusteella. Vuokralaista ei siten voi valita syrjivin perustein. Vuokranantaja voi luonnollisesti edellyttää vuokralaiselta maksukykyä ja muiden vuokrasuhteesta johtuvien velvoitteiden täyttämistä, mutta vuokralaisen valintaa ei voi perustaa yksinomaan esimerkiksi henkilön alkuperään tai seksuaaliseen suuntautumiseen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kirje on kokonaisuudessaan luettavissa tästä.

  Ylös

09.05.2017

KIRA-DIGI-KOKEILUHANKEHAKU KERÄSI YLI 7 MILJOONAN EURON EDESTÄ HAKEMUKSIA

KIRA-digi-hankkeen kokeiluhankerahoitusta tavoittelee 58 hakijaa kolmannella kierroksella. Hankkeiden suunniteltu kokonaisrahoitus on noin 7,1 miljoonaa euroa, josta alan oma rahoitus on noin 4,7 miljoonaa euroa. Haettu KIRA-digi-rahoitus on noin 2,4 miljoonaa euroa.

Tälle kierrokselle osallistuvat hakemukset pyrkivät erityisesti vauhdittamaan alan toimintatapojen muutosta. Hakemuksista noin kaksi kolmasosaa oli kokonaisbudjetiltaan alle 100 000 euroa.

Suurin osa päähakijoista on yrityksiä, joista pieniä yrityksiä on 27, keskisuuria 10 ja suuria 15. Lisäksi rahoitusta on hakenut kolme kaupunkia, kaksi säätiöpohjaista yliopistoa ja yksi maakuntamuseo. Hakemuksissa on lisäksi mukana noin 40 yhteistyöorganisaatiota.

Vuosina 2016-2018 kokeiluja rahoitetaan yhteensä enintään noin 4 miljoonalla eurolla. Tämän hakukierroksen päätökset julkaistaan 29.5. Seuraava hakukierros järjestetään 31.7.-31.8.

Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiosta edistävä KIRA-digi on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Tavoitteena on avata rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto kaikkien helposti käytettäväksi, kehittää sujuvasti yhteen toimivia järjestelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä kehittää lainsäädäntöä alan digitalisaatiota tukevaksi. KIRA-digissä kiinteistö- ja rakentamisalan yritykset, viranomaiset ja muut yhteisöt kehittävät yhdessä toimialan digitalisaatiota visionaan avoin ja yhteen toimiva rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi.

Lisätietoja:

Digipäällikkö Teemu Lehtinen, p. 040 456 6108, teemu.lehtinen(at)kiradigi.fi

Projektipäällikkö Virve Hokkanen, p. 0295 250 087, virve.hokkanen(at)ym.fi

Alkuperäinen tiedote ympäristöministeriön sivuilla.

www.kiradigi.fi

KIRA-digi-hanke (2016-2018) on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta ja tukee myös Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta.

Hankkeen vastuuministeriö on ympäristöministeriö. Hankkeessa ovat mukana KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry sekä ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, Espoon kaupunki, Suomen Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus ja Museovirasto.

  Ylös

26.04.2017

VÄLITYSLIIKKEEN TOIMINNAN KANNALTA OLENNAISIA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA

  • Hajajätevesiasetus: muutokset astuivat voimaan huhtikuun alussa. Lisätietoa on saatavilla KVKL:n tiedotteesta http://www.kvkl.fi/ajankohtaista.html#ajankohtaista_id_31620
     
  • Maakaari: maakaaren muutos koskien sähköisiä panttikirjoja astuu voimaan 1.6.2017. Pankkien kanssa toteutettava panttikirjojen massamuunto alkaa heti tämän jälkeen. Muutoksen jälkeen kiinteistöille myönnetään vain sähköisiä panttikirjoja. Perinteinen panttikirja voidaan myös vaihtaa sähköiseksi. Vanhoja kirjallisia panttikirjoja voidaan pantata 1.1.2020 asti. Tavoitteena on, että vuonna 2022 kaikki kiinteistönkaupat tehdään sähköisesti. Sähköisen kaupan tekeminen on mahdollista maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelussa (KVP) http://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/kiinteistovaihdannan-palvelu

Myös sähköinen asunto-osakerekisterihanke (ASREK) etenee. Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos on valmis tammikuussa 2018 ja lopullinen hallituksen esitys syksyllä 2018.

  • Rahanpesulaki: uusi laki astuu voimaan pian, viimeistään 26.6.2017. Lakimuutos tuo mukanaan mm. välitysliikkeiden luotettavuuden selvittämisen, rekisterin tosiasiallisista edunsaajista, laajennuksen poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden määritelmään (jatkossa myös kotimaiset PEP:t) sekä uusia seuraamuksia. Sekä KVKL että aluehallintovirasto tulevat päivittämään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevia ohjeitaan.
     
  • Energiatodistuslaki: Siirtymäsäännöksen mukaan ennen vuotta 1980 rakennettuihin pientaloihin (enintään 2 asuinhuoneistoa) lakia aletaan soveltamaan 1.7.2017 alkaen. Tästä eteenpäin energiatodistus siis tarvitaan myös mm. ennen 1980 rakennetun omakotitalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Velvollisuus todistuksen hankkimiseen on rakennuksen omistajalla.
     
  • EU:n tietosuoja-asetus. Siirtymäaika on käynnissä. Asetus astuu voimaan 25.5.2018. Muutoksen vuoksi myös välitysliikkeiden pitää tarkastella tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimintatapojaan ja toteuttaa tarvittavat päivitykset tai muutokset.

 

  Ylös

26.04.2017

KULUTTAJA-ASIAMIEHELTÄ PÄIVITETTY OHJE OSTAJIEN HYVÄKSI ASETETTAVISTA VAKUUKSISTA UUDEN ASUNNON KAUPASSA

Asunto-osakkeen kauppaa sääntelevä asuntokauppalaki sisältää säännöksiä ostajan oikeudellisen ja taloudellisen aseman suojaamisesta asunnon rakentamisvaiheessa. Laissa säädetään mm. asunto-osakeyhtiön ja osakkeenostajien asemaa turvaavista vakuuksista, jotka perustajaosakas (esim. rakennusliike) on velvollinen asettamaan. Kuluttaja-asiamiehen laatiman ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki ne rakennusliikkeet ja rakennuttajat, jotka rakentamisvaiheen aikana tai sen jälkeen aikovat myydä uusia asuntoja kuluttajille, saavat ennen rakennustyön aloittamista riittävät tiedot ja ohjeet asuntokauppalaissa säädetyistä, asunto-osakeyhtiön ja asunnon ostajien hyväksi asetettavista vakuuksista. Lisäksi linjauksessa selvennetään kuluttaja-asiamiehen ja rakennusvalvonnan keskinäistä roolia suorituskyvyttömyysvakuuden valvonnassa. Se on samalla asuntokauppalain (AsKL) 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu ohje.

Ohje löytyy suomeksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilta osoitteesta https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/toimialakohtaiset/asunnonostajan-hyvaksi-asetettavat-vakuudet/ ja ruotsiksi osoitteesta https://www.kkv.fi/sv/beslut-och-publikationer/publikationer/konsumentrombudsmannens-riktlinjer/enligt-bransch/byggherrar-och-stallande-av-sakerheter/

  Ylös

21.04.2017

SUOMEN KIINTEISTÖNVÄLITYSALA KASVOI VUONNA 2016

Kiinteistönvälitysalan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuonna 2016 yhteensä 572 miljoonaan euroon. Vuodesta 2015 kiinteistönvälitysala kasvoi yhteensä 7,3 prosenttia. Myös alan henkilöstömäärä oli vuonna 2016 lievässä kasvussa edellisvuoteen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Kiinteistönvälitysalan kehittyminen kulkee käsi kädessä asuntokaupan kanssa. Asuntokaupan tahti oli vuonna 2016 selvästi edellisvuotta vilkkaampi uusissa asunnoissa ja jonkin verran parempi käytetyissä asunnoissa. Välittäjien rooli on vahva erityisesti käytettyjen asuntojen kaupassa: välitettyjen käytettyjen kerros- , rivi-  ja omakotitalojen kauppoja kirjattiin KVKL:n tilastoihin vuonna 2016 yhteensä 58400 kappaletta.

Vuodesta 2016 muodostui parempi asuntokauppavuosi kuin vuodet 2014 ja 2015 ovat olleet. ”Aiempaa paremmat talousnäkymät ja työllisyystilanteen kohentuminen vahvistivat suomalaisten luottamusta omaan ja maan talouteen. Kun asuntorahoituksen saatavuus oli vielä hyvä ja mieluisia ostokohteita löytyi, henki tilanne positiivisesti myös asuntokauppaan ja sitä kautta kiinteistönvälitysalaan. Kaupan vuoden 2014 jälkeen tapahtunut vilkastuminen on kasvattanut välitysalan liikevaihtoa ja rohkaissut yrityksiä rekrytointeihin”, kuvaa tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.


Välittäjää halutaan käyttää

Vuosi 2016 alkoi kiinteistönvälitysalan liikevaihdon vahvalla kasvulla. Ensimmäinen neljännes ylsi 12,5 prosentin ja toinen neljännes 10,1 prosentin kasvuun edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Kolmannella neljänneksellä kasvu oli maltillisempaa, mutta ylsi kuitenkin 2 prosentin kasvuun. Vuoden neljännellä neljänneksellä kasvu oli 5,7 prosenttia, mikä tarkoitti sitä, että koko vuoden liikevaihto oli 7,3 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Vuonna 2014 kiinteistönvälitysalan liikevaihdossa nähtiin pohjakosketus: silloin liikevaihtoa kertyi yhteensä noin 480 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 liikevaihdon määrä ylitti jo reilut 530 miljoonaa ja vuonna 2016 alan liikevaihdoksi kirjattiin 572 miljoonaa euroa, joka on 2010-luvun paras lukema.

”Kasvu on osoitus siitä, että halu käyttää asiantuntevaa ammattilaista asuntokaupan ratkaisuiden tuottajana on kuluttajille edelleen kiinnostava vaihtoehto”,  KVKL:n Malila päättelee.

 

Henkilöstömääräkin lievässä kasvussa

2010-luvun alkuvuosikymmenet olivat kiinteistönvälitysalan henkilöstömäärän kehittymisessä pääosin miinusmerkkisiä. Laskusuuntaus jatkui vuoteen 2014 saakka. Vuonna 2015 henkilöstömäärä kääntyi vajaan 3 prosentin kasvuun edellisvuodesta. Vuonna 2016 Tilastokeskus kertoi henkilöstömäärän kasvaneen noin vajaan prosentin. Viime aikoina erityisen kysyttyjä ovat olleet LKV-pätevyyden omaavat ammattilaiset. Yksi tärkeä syy kysynnän taustalla on LKV-pätevyysvaatimuksen kiristyminen vuoden 2016 alusta: vuoden 2016 alusta kaikkien välitystoimistojen ammattihenkilöstöstä vähintään puolella tuli olla LKV-pätevyys.

 

Kasvavien välitysyritysten määrä suurempi kuin supistuneiden

Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä voimakkaasti eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneita kiinteistönvälitysalan yrityksiä oli 43 prosenttia alan yrityksistä, kun vuotta aikaisemmin vastaavia yrityksiä oli 39 prosenttia. Yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen oli vuoden 2016 loka-joulukuulla vajaa 19 prosenttia.

Voimakkaasti eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden välitysyritysten lukumäärä oli vuoden 2016 loka-joulukuussa 545 kappaletta ja vastaavasti voimakkaasti liikevaihdoltaan supistuneiden yritysten lukumäärä oli 457 kappaletta. ”Kasvaneiden ja kuihtuvien yritysten määrät ovat nyt oikeassa suhteessa: suhde tukee sitä, että ala kasvaa.”

Kiinteistönvälitysalan yrityksistä alle 10 henkilöä työllistävät yritykset muodostavat välitysalalla enemmistön: kyseisten yritysten lukumäärä oli vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä 1 381 kappaletta eli lähes 89 prosenttia koko toimialan yrityksistä. Kiinteistönvälityksen toimialalla oli enemmän vanhoja kuin nuoria pk-yrityksiä. 74 prosenttia toimialan yrityksistä oli toiminut alalla vähintään 5 vuotta.

-------

Tässä tiedotteessa esitetyt tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asiakaskohtaisesta suhdannepalvelusta saatuihin tietoihin. Annetut tiedot täydentyvät laskennan täydentyessä jonkin verran myöhemmin, mikä voi vähäisessä määrin muuttaa edellä kerrottuja tietoja.

 

  Ylös

19.04.2017

KVKL:N ASUNTOKAUPPALUVUT TAMMI-MAALISKUULTA: OMAKOTITALOKAUPAN VIRIÄMINEN ILONAIHE - SUOMEN ASUNTOKAUPASSA POSITIIVINEN VIRE ALKUVUONNA

Vanhojen ja uusien asuntojen kauppa on käynyt nousujohteisesti alkuvuonna 2017, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.  

Tammi-maaliskuun ilonaihe on ollut hieman yllättäen omakotitalojen kauppa.

”Omakotitalot ovat käyneet kaupaksi yllättävän hyvin. Alkuvuonna talokauppojen suhteellinen kasvutahti on ollut jopa kerrostalo- ja rivitaloasuntoja nopeampaa”, kiittelee KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Alkuvuonna asuntokauppa on kasvanut edellisvuoteen verrattuna niin vanhoissa kuin uusissa asunnoissa.

Käytettyjen välitettyjen asuntojen kauppa kasvoi yli 6,5 prosenttia vuodentakaiseen tammi-maaliskuuhun verrattuna. Alkuvuoden erityinen ilonaihe olivat käytetyt omakotitalot, joiden kauppa nousi mukavat 8,2 prosenttia vuoden 2016 tammi-maaliskuusta. Hyvin liikkuivat myös vanhat kerrostalot, joiden kauppa lisääntyi noin 7,4 prosenttia.  Asuntotyypeistä heikoimmaksi jäivät alkuvuonna rivitalot, mutta niidenkin kauppa lisääntyi vuodentakaisesta tammi-maaliskuusta noin 3,4 prosenttia.

Käytettyjä välitettyjä kerrostaloasuntoja rekisteröityi KVKL:n kauppatilastoihin tammi-maaliskuussa noin 7770, rivitaloasuntoja vajaa 3400 ja omakotitaloja noin 2820 kappaletta.

Myös uudisasuntokauppa oli tammi-maaliskuussa vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa löysivät uudet kerrostaloasunnot.

Tuoreimman tarkastelukuukauden, maaliskuun osalta käytettyjen asuntojen kauppa jatkoi alkuvuoden yleistrendiä: omakotitalokauppa kasvoi maaliskuussa 7,2 prosenttia edellisvuoden maaliskuusta ja kerrostalokaupatkin kasvoivat lähes 5 prosenttia. Maaliskuussa yllättävää oli rivitaloasuntokaupan selkeästi muita asuntotyyppejä heikompi kauppatahti.

”Kuluttajien luottamus omaan talouteen ja työllisyystilanteen myönteiseen kehittymiseen on  vahvistunut ja tämä heijastuu tällä hetkellä positiivisesti niin uusien kuin käytettyjen asuntojen kauppaan. Kuluttajien usko tulevaisuuteen, edelleen alhaisena pysyvä korkotaso ja vahvistuneet talouden näkymät tuovat myös lähikuukausina nostetta kaupankäyntiin”, KVKL:n Malila ennakoi.

Alkuvuoden osalta KVKL:n toimitusjohtajaa ilahduttaa erityisesti omakotitalokaupan nyt nähty nousuvire. Hän muistuttaa, että omakotitalokauppa on hiipunut Suomessa pidempään: vuositasolla niiden kauppa on vähentynyt vuoden 2007:n yli 15.000 kappaleen tasolta viime vuosien noin 12.000 kappaleen tasolle. ”Talokaupan elpymistä on kovasti odotettu. Kun kauppa lähti vuoden 2014 aallonpohjan jälkeen vähitellen kasvamaan, oli omakotitalokauppa muihin asuntotyyppeihin verrattuna se heikoin lenkki. Nyt näyttäisi siltä, että oikeansuuntainen vire olisi vähitellen löytymässä myös omakotitalojen kaupan puolella. Toivotaan, että tämä suunta myös jatkuu.”

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot voivat jonkin verran tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

19.04.2017

KVKL:N HALLITUKSEEN MYÖS UUSIA NIMIÄ - MAX MEDER HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAKSI

Helsingissä 18.4.2017 pidetyssä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) sääntömääräisessä vuosikokouksessa keskusliiton hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:

Max Meder (OP-ryhmä/OPKK)

Erkki Heikkinen (Kiinteistömaailma)

Timo Kaisla (Realia Group/SKV)

Pasi Aalto (Remax)

Jussi Mannerberg (SKVL)  ja 

Katriina Remahl (Aktia Kiinteistönvälitys).

Max Meder valittiin keskusliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. 

Max Mederin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Päivi Jääskeläinen, Erkki Heikkisen varajäseneksi Marina Salenius,  Timo Kaislan varajäseneksi Maija Jussila, Pasi Aallon varajäseneksi Petri Aalto, Jussi Mannerbergin varajäseneksi Tero Tahkola ja Katriina Remahlin varajäseneksi Jockum Andersin.

Välittömästi kokouksen jälkeen järjestetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Heikkinen.

KVKL:n toimitusjohtajana jatkaa YTM Jukka Malila.

  Ylös

11.04.2017

KIINTEISTÖASIOIDEN DIGIPÄIVÄ 5.5.2017

Kiinteistöasioiden digipäivä on Digifoorumin ja Maanmittauslaitoksen järjestämä sähköisen kiinteistöasioinnin asiakastapahtuma. Seuraava tapahtuma järjestetään toukokuussa Pasilassa.

Aika: pe 5.5.2017, klo 8:30 - 12:00

Paikka: Pasilan virastokeskuksen kokouskeskus, iso auditorio, Opastinsilta 12 B, 2.krs, Helsinki

Lue lisää: http://www.maanmittauslaitos.fi/digipaiva

 

  Ylös

10.04.2017

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISÄÄNTELYN MUUTOKSET TULIVAT VOIMAAN 3.4.2017

Haja-asutuksen jätevesisääntelyä koskeva asetus tuli voimaan 3.4.2017 samanaikaisesti hajajätevesiä koskevan ympäristönsuojelulain muutoksen kanssa. Muutoksen myötä haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskeva sääntely muuttui kohtuullisemmaksi ja selkeämmäksi. Asetuksen keskeinen muutos on sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopuminen.

Voimaan tulleella ympäristönsuojelulain muutoksella ei ole vaikutusta uudisrakennuksiin. Niillä on edelleen oltava lain puhdistusvaatimukset täyttävä jätevesienkäsittely. Merkittäviä liennytyksiä tuli ennen 2004 rakennetuille kiinteistöille. Asetettu määräaika kunnostaa jätevesijärjestelmä jäi voimaan ainoastaan vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella sijaitseville kiinteistöille. Muilla alueilla tulee kiinteistöjen jätevesijärjestelmä kunnostaa vasta tiettyjen remonttien yhteydessä.

Lakimuutoksen kanssa samaan aikaan voimaan astunut asetus sisältää täsmennyksiä talousjätevesijärjestelmien käytön ja ylläpidon apuvälineisiin eli suunnitteluun ja suunnitelmaan, selvitykseen sekä käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Ajantasaisista, puolueetonta ja luotettavaa tietoa jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä sekä niillä saavutettavista tuloksista on yhä saatavissa kattavasti suunnittelun ja toteuttamisen tueksi.

Ei uusimisvelvoitetta

Kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ei tarvitse alkaa suunnitella jätevesijärjestelmänsä uusimista. Tällainen tilanne on niillä kiinteistöillä, joilla on vain kantovesi ja kuivakäymälä (huussi), jos tästä ei aiheudu pilaantumisen vaaraa. Samoin kunnostusta ei tarvita, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai kiinteistöllä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä. 

Ikävapautus, joka säädettiin edellisessä lainmuutoksessa, on edelleen voimassa. Näin ollen järjestelmää ei tarvitse uusia, jos kyse on 9. maaliskuuta 2011 olemassa olleesta käyttökuntoisesta jätevesijärjestelmästä ja vakituisesti asuva kiinteistön haltija tai haltijat ovat viimeistään mainittuna päivänä täyttäneet 68 vuotta.

Kuivanmaan kiinteistöillä jätevesien käsittelyjärjestelmät kuntoon muun remontin yhteydessä

Ennen vuotta 2004 myönnettyyn lupaan perustuvan jätevesijärjestelmän perustason puhdistusvaatimuksen mukaiseksi kunnostamista edellyttäviä remontteja ovat muun muassa vesikäymälän rakentaminen, talousjätevesijärjestelmän uusiminen tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö. Jätevesiremontin ajankohta määräytyisi näissä tilanteissa kiinteistökohtaisesti.

Ranta- ja pohjavesialueilla runsas kolme vuotta aikaa laittaa järjestelmät kuntoon

Perustason puhdistusvaatimuksen täyttämisen määräaikaa, joka siis nyt koskee vain enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä sijaitsevilla sekä vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella olevia kiinteistöjä, jatkettiin 31. lokakuuta 2019 asti.

Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää edelleen kiinteistökohtaisen poikkeuksen määräajan noudattamisesta, jos jätevesien määrä on huomattavan vähäinen tai kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi.

Kunta voi asettaa ankarampia puhdistusvaatimuksia

Kunta voi ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja niiden niin välttämättä edellyttäessä, antaa ankarampia määräyksiä. Noin 200 kunnalla on tällaisia paikallisiin ympäristöoloihin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Silloin kun lain vaatima puhdistusvaatimus tulee täyttää, on kiinteistön omistajan otettava huomioon myös kunnan ankarammat puhdistustasovaatimukset ja saattaa järjestelmä vastaamaan kunnan määräyksiä.

Vaikutukset kiinteistönvälitysliikkeen työhön

Lainsäädäntömuutos ei vaikuta välitysliikkeen velvollisuuksiin. Hyvän välitystavan ohjeen mukaisesti, jos kiinteistö ei kuulu vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston piiriin, tulee toimeksiantajan kanssa käydä läpi, miten kiinteistön jätevesihuolto on järjestetty. Välitysliikkeen on hankittava toimeksiantajalta jätevesijärjestelmän selvitys, suunnitelma sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Mikäli näitä ei ole, tulee välitysliikkeen kertoa ympäristönsuojelulain ja ns. hajajätevesiasetuksen vaatimista toimenpiteistä ja asiakirjojen merkityksestä. Välitysliikkeen tulee ottaa huomioon myös mahdolliset ikäperusteiset poikkeamat. Välitysliikkeen on tarkistettava saostuskaivon ja imeytyskentän sijainti sekä se, että ne sijaitsevat myytävän kiinteistön alueella.

 

  Ylös

04.04.2017

VÄLITYSTOIMINNAN ALOITUSILMOITUS ON NYT MAHDOLLISTA TEHDÄ ALUEHALLINTOVIRASTOLLE MYÖS SÄHKÖISESTI

Aluehallintovirasto pitää välitysliikkeistä rekisteriä (välitysliikerekisteri). Ennen toiminnan aloittamista kiinteistön- ja vuokravälitystoimintaa harjoittavan liikkeen on tehtävä rekisteröintiä varten ilmoitus sille aluehallintovirastolle, jonka alueella liikkeen hallintoa on tarkoitus pääasiallisesti hoitaa. Ilmoitus on nyt mahdollista tehdä myös sähköisesti. Tämä nopeuttaa asian käsittelyä. Lomake ohjeineen löytyy tämän linkin takaa

https://anon.ahtp.fi/_layouts/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Vasa.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi

  Ylös

31.03.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN AMMATTILAISET 2017: RATKAISUJEN TUOTTAMINEN IHMISTEN ASUMISEN ARKEEN INSPIROI KIINTEISTÖNVÄLITYSALALLA TOIMIVIA

Ratkaisujen tuottaminen ihmisten asumisen arkeen antaa voimaa ja motivoi suomalaista kiinteistönvälittäjää. 

Kiinteistönvälitysala on säilyttänyt asemansa tekijöitään kiinnostavana, monipuolisena työkenttänä.

Toteutunut koulutusvaatimusten kiristyminen ja alalle tulokynnyksen nousu ovat tehneet alalle hyvää: välitysammattilaiset kokevat toimivansa mielekkäässä työssä, jonka arjen sisältö inspiroi, ja antaa tekijälleen paljon muutakin kuin rahaa.

Näihin lauseisiin kiteyttää kiinteistönvälitysammattilaisuuden nykytilanteen Kiinteistönvälitysalan Ammattilaiset 2017 –tutkimuksen tuoreiden tulosten perusteella Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton, KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.Kiinteistönvälitysammattilaisuuden ytimistä puhuttiin perjantaina Kiinteistönvälitysalan Ammattilaiset 2017 –tutkimuksen julkistuksessa Helsingissä.

Jo neljättä kertaa toteutetussa tutkimuksesta kävi ilmi, että suomalaisten kiinteistönvälittäjien työ on vaativaa ja kiireistä – mutta samalla entistä mielekkäämpää.

”Oli ilo havaita, että alan ammattilaisten työ on kehittynyt mielekkäämpään suuntaan vuodesta 2014. Myös työyhteisön ja sen johdon toiminta on kohentunut”, KVKL:n Malila analysoi.

Onnistumisen tuoma ilo ja mahdollisuudet vaikuttaa itseä koskeviin asioihin kannustavat välitysammattilaista. ”Raha ei ole suinkaan ainut kiinteistönvälittäjää motivoiva tekijä. Toiminta ihmisten arjen auttajana ja ratkaisuiden löytäminen yhdessä asiakkaan kanssa ovat välitysammattilaisille tärkeitä motivaation lähteitä.”

Tärkeimpinä tekijöinä alan arvostuksen ja houkuttelevuuden lisäämisessä nähtiin olevan alan ammattilaisten osaamisen lisääminen ja alan ammattilaisten julkisuusmielikuvan kehittämisen.

Kiinteistövälitysalan ammattilaiset –kyselytutkimus tehtiin ensimmäisen kerran 2008. Tutkimushankkeen rahoittajana on toiminut Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinko, joka toteutti tutkimuksen yhteistyössä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ja sen jäsenryhmittymien kanssa.

Välitystyön sisällön vahvuuksia ovat erityisesti työn itsenäisyys, haastavuus ja mielenkiintoisuus. Myönteistä on myös se, että vastaajista yli 70 prosentin mielestä heidän työpanostaan arvostetaan työpaikalla. Tulos on suoraan verrallinen siihen osuuteen, joka kokee työpaikallaan vallitsevan ilmapiirin hyväksi (76 %).

Varjopuolena joka kolmas vastaaja (35 %) kokee työnsä stressaavaksi eikä vapaa-aika tahdo riittää kaikkien kohdalla työstä palautumiseen.

Kiinteistönvälittäjän keskimääräinen viikoittainen työaika on 41 – 50 tuntia viikossa.

Kyselyyn vastanneiden palkkasuhteisten henkilöiden keskimääräiset tulot olivat hieman vajaa 50 000 euroa ja vastausten mediaani hieman yli 43 000 euroa vuodessa. Ansiotaso on säilynyt pitkälti samalla tasolla kuin vuonna 2014.

Tyytyväisyys omiin ansiotuloihin oli edelliseen tutkimuskertaan verrattuna hieman laskenut.

”Keskimääräistä palkkatasoa eikä varsinkaan työtunteihin suhteutettua tuntipalkkaa voi pitää mitenkään korkeana. Tyytyväisyyden laskua selittää esimerkiksi se, että asuntojen keskimääräisten myyntiaikojen kasvaessa viime vuosina kiinteistönvälittäjien työmäärä toimeksiantoa kohden on kasvanut”, KVKL:n Malila arvioi.

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tietotekniikan ja sosiaalisen median hallinnan merkitys lisääntyy. Digiosaamisen kehittämiselle nähtiin olevan selkeää tarvetta.  Suosituin sosiaalisen median kanava on Facebook, jota hyödynsi yli 80 prosenttia vastanneista. Eniten sosiaalisen median kanavia käytetään myyntiin ja markkinointiin. Aktiivisimpia somen käyttäjiä olivat naiset sekä 45-55-vuotiaiden vastaajien ryhmä.

”Uusi teknologia tulee nähdä kiinteistönvälittäjän kumppanina, jonka kanssa on opittava toimimaan. Ammattimaisesti toimivaa inhimillisten kohtaamisten ammattilaista tarvitaan myös tulevaisuudessa. Itsestäänselvyys aseman säilyminen ei ole: menestyvä välittäjä tarvitsee vankan koulutuksellisen ponnistuspohjan ja sen lisäksi jatkuvaa huolenpitoa niin omasta jaksamisesta kuin ammattitaidon ylläpitämisestä.”

Kiinteistönvälitysalan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa on viime vuosina yltänyt noin 550 miljoonan euron tasolle. Välitysammattilaiset vaikuttavat vuosittain monien miljardien suuruisiin taloudellisiin arvoihin. Välitysammattilaisten lisäksi ala työllistää myös merkittävän joukon alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita.

Tutkimuksen tuloksia esitellään tarkemmin 6.4.2017 pidettävässä KVKL:n Kiinteistönvälitys Vuonna 2017 -seminaarissa

 

  Ylös

16.03.2017

HUIPPUSUORITUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN TYÖSSÄ ? MITÄ SE ON JA MITEN SINÄ SAAT SEN AIKAAN?

Otsikon teemoja KVKL:n seminaarissa 6. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa avaa valmentaja, kehitysjohtaja Pekka Pohjakallio Hintsa Performance Oy:stä.

Pekka Pohjakallio tietää mistä puhuu. Pohjakallion mielestä varmin tie huippusuorituskykyyn on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ihmisen tulee olla sinut itsensä kanssa, tietää tavoitteensa ja johtaa energiaansa voidakseen suoriutua paremmin.

Pekan ensirakkaus työelämässä olivat tekstiviestit. Ennen kuin kukaan tunsi niitä. Ne sytyttivät palon luoda uutta, mikä on ohjannut Pekan uraa 1990-luvun alusta tähän päivään. Matkalle on mahtunut onnistumisia ja harharetkiä. Nokialla Pekka vastasi tekstiviestien lisäksi WAPista ja multimediaviesteistä, johti Nokian ensimmäisten musiikkipuhelinten syntymistä sekä musiikkipalvelua. Myöhemmin Pekka vastasi Nokian palvelumarkkinoinnista ja oli Nokian Brand Boardin jäsen. Viimeisenä tehtävänään Pekka yhdisti Nokian muotoilua, innovaatioita sekä tuotekehitystä toisiinsa.

Lähes 20 vuoden high-tech ura ja viimeisten vuosien työ suomalaisten yritysten kautta ovat luoneet sekä tarinoita että dataa siitä, miten ideat syntyvät, miten ihmiset loistavat ja miten ideat kaupallistetaan. Sekä suuryritysten että start-upien näkökulmasta.

Hintsa Performance on valmentanut huippu-urheilijoita mm. kymmeneen  F1-maailmanmestaruuteen ja lukuisiin olympia- ja MM-mitaleihin sekä auttanut huippujohtajia. Siinä missä F1-mestari on jo lähes suorituskykynsä huipulla, me muut emme edes oivalla, kuinka paljon käyttämätöntä kapasiteettia meissä on.

Kysymällä ensin itseltä kuka on, mitä haluaa, kuka kontrolloi elämää ja sen jälkeen alkamalla tehdä aktiivisia päätöksiä elämän muuttamiseksi. Ja piilossa oleva huippusuoritus löytyy! Huippusuorituksiin ei ole oikotietä.

 Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

  Ylös

15.03.2017

SUOMEN ASUNTOKAUPPA JATKUI NOUSUJOHTEISENA HELMIKUUSSA

Suomen asuntokaupan positiivinen kehitys jatkui helmikuussa. Kauppa kasvoi vuodentakaiseen helmikuuhun verrattuna niin uusissa kuin vanhoissa asunnoissa. Asuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet etenkin pääkaupunkiseudulla vuodentakaiseen verrattuna. Asuntokaupan odotukset ovat myönteisiä myös lähikuukausille, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi helmikuussa lähes 6 prosenttia vuodentakaiseen helmikuuhun verrattuna. Käytettyjä kerrrostaloasuntoja välitettiin helmikuussa reilu 7 ja rivitaloasuntoja noin 5,7 prosenttia vuodentakaista enemmän. Asuntotyypeistä heikoimmaksi jäivät  tällä kertaa omakotitalot, mutta niidenkin kauppa lisääntyi vuodentakaisesta helmikuusta reilut 2,7 prosenttia.

Käytettyjä osakeasuntoja välitettiin helmikuussa noin 2640, rivitaloasuntoja reilu 1200  ja omakotitaloja yli 950 kappaletta.

”Alkuvuosi on käynnistynyt lupaavasti. Helmikuun tuoreet luvut tarkoittavat sitä, että tammi-helmikuun vanhojen asuntojen kauppakertymä on noin 7,5 prosenttia korkeampi kuin tammi-helmikuussa 2016. Uudisasuntokauppa oli tammi-helmikuussa erittäin vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa löysivät uudet kerrostaloasunnot”, tiivistää tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Käytettyjen kaksioiden hinnoissa saavutettiin tammikuussa ennätyksiä esimerkiksi Helsingissä. Korkealla oltiin myös helmikuussa, vaikka keskihinta hivenen esimerkiksi Helsingissä laskikin. Helsingissä käytetyn kerrostalokaksion sai helmikuussa keskimäärin 4660 euron neliöhinnalla.

”Uskon, että kuluttajien usko tulevaisuuteen ja vahvistuneet talouden näkymät pitävät myös lähikuukausina yllä positiivista virettä niin uusien kuin käytettyjen asuntojen kaupassa”, KVKL:n Malila ennakoi.

Asuntokaupan tilannetta tukee myös se, että asuntorahoituksen saatavuus on hyvä, korkotaso kohtuullinen ja mieluisia ostokohteita löytyy. ”Maan talouden kehittymisen kannalta on erityisen tärkeää, että asuntokauppa kehittyisi jatkossakin myönteisesti: niin suuret ovat asuntokaupan positiiviset talousvaikutukset eri puolille yhteiskuntaa. Pääkaupunkiseutu joutuu valitettavasti kärsimään korkeista asumisen hinnoista, joita toki voidaan helpottaa kaavoittamalla ja rakentamalla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja alueelle, jonne suurin muuttopaine edelleenkin kohdistuu.”

Asuntokaupan tahdin parantumisesta henkii osaltaan se, että pääkaupunkiseudulla asuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet kaikissa kolmessa vanhojen asuntojen pääasuntotyypissä vuodentakaiseen tammi-helmikuuhun verrattuna.  Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa ovat kerrostalojen myyntiajat keskimäärin lyhentyneet, mutta rivitalo- ja omakotitaloasuntojen myyntiajat ovat sen sijaan hieman pidentyneet.

Pääkaupunkiseudulla kerrostalojen keskimääräinen myyntiaika oli tammi-helmikuussa keskimäärin 63 vuorokautta, kun pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa se oli samaan aikaan 85 vuorokautta. Käytetyn omakotitalon myynti kesti alkuvuonna pääkaupunkiseudulla keskimäärin 119 vuorokautta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella myynti vei tammi-helmikuussa keskimäärin 140 vuorokautta.

-------

Tässä tiedotteessa esitetyt tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen kauppahintaseurantapalveluun. Annetut tiedot täydentyvät laskennan täydentyessä jonkin verran myöhemmin, mikä voi vähäisessä määrin muuttaa edellä kerrottuja tietoja.

 

 

 

 

  Ylös

28.02.2017

TUOREEN AMMATTITUTKIMUKSEN TULOKSET JULKI KVKL:N SEMINAARISSA 6. HUHTIKUUTA

Kiinteistönvälitysalan Ammattitutkimus on jälleen saatu valmiiksi. Tule ottamaan hyöty tuoreista tuloksista KVKL:n seminaariin, joka järjestetään 6.4.2017 Helsingin Messukeskuksessa. 

Tutkimuksen esittelee KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Tuoreita tuloksia pohdiskelevat välitysalan tuntijat, aluejohtaja Saara Murtovaara ja kouluttaja-kirjailija Terhi Loikkanen.  

Välittäjän työn tuloksellisuuden ytimiin esityksessään porautuu valmentaja, kehitysjohtaja Pekka Pohjakallio Hintsa Performance Oy:stä. Pohjakallion asiantuntijaluennon teemana on "Huippusuoritus kiinteistönvälittäjän työssä - mitä se on ja miten saat sen aikaan?" 

Osanottajien virittämisestä oikealle aaltopituudelle huolehtii Oikotie Asuntojen johtaja Mikko Ristimäki kuvaamalla kiinteistönvälittäjän kohtaaman mediaympäristön muutosta. 

Seminaarin osanottajat saavat myös ilmaisen mahdollisuuden osallistua samaan aikaan Messukeskuksessa järjestettäviin Kevätmessuihin. 

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: http://kvkl.fi/kiinteistonvalitys-vuonna-2017.html

  Ylös

15.02.2017

SUOMEN ASUNTOKAUPPA KÄYNNISTYI REIPPAASTI TAMMIKUUSSA

Tammikuu käynnisti vilkkaasti Suomen asuntokauppavuoden. Kauppa kävi hyvin niin uusissa kuin vanhoissa asunnoissa.

Käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi yli 8 prosenttia vuodentakaiseen tammikuuhun verrattuna. Tammikuun erityinen ilonaihe olivat käytetyt omakotitalot, joiden kauppa nousi mukavat 12 prosenttia vuoden 2016 tammikuusta. Hyvin liikkuivat myös vanhat kerrostalot, joiden kauppa lisääntyi reilut 9 prosenttia.  Asuntotyypeistä heikoimmaksi jäivät  tällä kertaa rivitalot, mutta niiidenkin kauppa lisääntyi vuodentakaisesta tammikuusta reilut 2,5 prosenttia.

Käytettyjä osakeasuntoja välitettiin tammikuussa noin 2160, rivitaloasuntoja vajaa 900 ja omakotitaloja reilu 750 kappaletta.

Myös uudisasuntokauppa oli tammikuussa vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa löysivät uudet kerrostaloasunnot.

”Kuluttajien luottamus omaan talouteen ja työllisyystilanteen myönteiseen kehittymiseen on  vahvistunut ja tämä heijastuu positiivisesti niin uusien kuin käytettyjen asuntojen kauppaan. Kuluttajien usko tulevaisuuteen ja vahvistuneet talouden näkymät tuovat myös lähikuukausina nostetta kaupankäyntiin”, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila ennakoi.

Tammikuun osalta KVKL:n toimitusjohtajaa ilahduttaa erityisesti omakotitalokaupan hyvä vire. ”Omakotitalokauppa on hiipunut Suomessa vuosikausia: vuositasolla niiden kauppa on vähentynyt vuoden 2007:n  yli 15.000 kappaleen tasolta viime vuosien noin 12.000 kappaleen tasolle.  Pieni piristyminen on oikeansuuntainen asia, mutta kirittävää silti riittää”, Malila toteaa.

Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppahintatietopalveluun.

  Ylös

10.02.2017

TOINEN KIRA-DIGI-KOKEILUHANKKEIDEN HAKU SAI JÄLLEEN DIGITALISAATION KEHITTÄJÄT LIIKKEELLE

KIRA-digi-kokeiluiden toinen hakukierros keräsi 43 hakemusta, joissa päähakijoina on 39 eri organisaatiota. Alustavan tiedon mukaan hankkeiden suunniteltu kokonaisvolyymi on noin 5,2 miljoonaa euroa, josta alan oma rahoitus on noin 3,3 miljoonaa euroa ja haettu KIRA-digi-rahoitus noin 1,9 miljoonaa euroa. Toisen hakukierroksen rahoituksen saajat julkistetaan 13.3.2017.


Hakijoiden joukossa oli
- 28 yritystä
- 3 kuntaa ja 3 kuntayhtymää
- 2 säätiötä, 1 tutkimuslaitos, 1 yhdistys ja 1 kiinteistöyhtymä


Hakemuksissa on nimeltä mainittuja yhteistyöorganisaatioita ja rahoittajia yhteensä n. 45. Lisäksi hankkeissa voi olla muita vielä täsmentymättömiä yhteistyötahoja ja osapuolia, jotka on mainittu vain organisaatiotyypin, toimialan tai osallistumisen luonteen tarkkuudella.

Kokeiluhankerahoitusta hakeneet yritykset ovat pääosin pk-yrityksiä, joita 28 hakijasta oli 19. Keskisuuria tai suuryrityksiä oli seitsemän. Yhden yrityksen osalta tieto puuttuu.

Digitalisaatiokokeiluja rahoitetaan yhteensä 4,4 miljoonalla eurolla

Ensimmäisellä hakukierroksella haettujen avustusten kokonaissumma oli lähes 2,2 miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 5,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnettiin kuudelle kokeiluhankkeelle yhteensä noin 150 000 euroa.

Tänä vuonna KIRA-digi-kokeiluhankeisiin myönnetään yhteensä 2 miljoonaa euroa. Keväällä 2017 järjestetään vielä yksi haku. Hakukierroksia on yhteensä kuusi vuosina 2016-2018, minä aikana kokeiluja rahoitetaan 4,4 miljoonalla eurolla. Kokeiluhankkeiden teemat voivat liittyä esimerkiksi kiinteistö- ja rakentamisalan tietoon, palveluihin tai toimintamalleihin.

Hanketta toteuttavat yhdessä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi, kunnat ja ministeriöt. Hakujulistus, yksityiskohtainen tukiohjelma sekä hakulomakkeet löytyvät sivulta kiradigi.fi.

Lisätietoja:
www.kiradigi.fi Digipäällikkö, KIRA-digi-hanke, Teemu Lehtinen, p. 040 456 6108, etunimi.sukunimiradigi.fi Projektipäällikkö Virve Hokkanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 087, etunimi.sukunimm.fi

KIRA-digi-hanke
Kesällä 2016 alkanut KIRA-digi-hanke on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta ja tukee myös Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta. KIRA-digi hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Kiinteistö- ja rakentamisala on ensimmäinen toimiala, jolla alan toimijat ja keskeiset viranomaiset kirittävät yhdessä koko toimialan digitalisaatiota. Hankkeessa ovat mukana ministeriöt, kunnat ja KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS sr, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry.

  Ylös

10.02.2017

SUOMEN ASUNTOKAUPAN KOKONAISARVO VUONNA 2016 LÄHES 16,5 MILJARDIA EUROA - PIENTALOSEKTORI KAIPAISI PIRISTYSRUISKETTA

Suomen asuntokaupan kokonaisarvo ylsi vuonna 2016 lähes 16,5 miljardiin euroon,  arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Vanhojen asuntojen kaupan arvo oli kokonaisuudessa reilu 11,2 miljardia ja uusien asuntojen arvo  yhteensä yli 5,2 miljardia euroa. 

Tähänastisen kauppahistorian paras vuosi on ollut vuosi 2007, jolloin asuntokaupan arvo Suomessa kipusi peräti 19,6 miljardiin euroon. Vahvoja vuosia asuntokaupan arvonmuodostuksen näkökulmasta ovat olleet myös vuodet 2006, 2008, 2012 ja 2013, jolloin asuntokaupan arvossa on päästy vähintään 17 miljardiin euroon. 

Pientalosektori huolestuttaa 

Asuntokaupan ja rakentamisen isossa kuvassa KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malilaa huolettaa yhtenä asiana omakotitalosektorin tilanne.

”Käytettyjen omakotitalojen kauppa on vähentynyt Suomessa vuoden 2007 yli 15.000 kappaleen tasolta viime vuosien noin 12.000 kappaleen tasolle. Sama näivettyminen näkyy uusien omakotitalojen rakentamisessa: vuonna 2007 niitä rakennettiin vielä yli 16.000 kappaletta, kun vuonna 2016 rakennettiin enää arviolta noin 7200 uutta omakotitaloa”.

Tilanne on huolestuttava paitsi asuntokaupan myös alan teollisuuden puolesta. Tilanteessa on ristiriita, koska omakotiasuminen on Suomessa perinteinen ja haluttu asumismuoto. Viimeaikainen kuluttajien luottamuksen yleinen vahvistuminen on tuonut hieman positiivisempia näkymiä myös pientalopuolelle. Tammikuussa piristymistä on havaittavissa myös vanhojen omakotitalojen kaupassa. 

KVKL:n Malila toivoo maan päättäjiltä vauhtia suunnitelmiin laskea asuntokauppaa hidastavaa varainsiirtoveroa. Kiinteistökaupan korkeampi varainsiirtovero on epäreilu talokauppaa kohtaan ja voitelee tällä hetkellä muiden asuntotyyppien kauppaa suhteessa omakotitalokauppaan.

”Varainsiirtovero on jäänne, joka ruokkii tehottomuutta ja luo kustannuksia. Se estää muuttoja ja vaikuttaa negatiivisesti yhteiskunnan toimivuuteen.  Ihmisten mahdollisuus muuttaa, vaihtaa mieleiseen asuntoon ja työpaikkaan heikentyy, kun asunnonvaihto on kalliimpaa. Tämän takia myös yritysten työvoimansaanti vaikeutuu”,  KVKL:n toimitusjohtaja painottaa.

Asuntokauppojen toteutumista kannattaa yleisestikin edistää, koska asuntokaupalla on suuret välilliset seurausvaikutukset muun yhteiskunnan toimintaan.   

Tässä tiedotteessa esitettyyn asuntokaupan kokonaisarvoon lasketaan mukaan niin ammattivälittäjien kuin yksityisten kaupat sekä vuoden 2016 aikana valmistuneet, mutta ei välttämättä myydyt uudet omistusasunnot. Uustuotannon lukumäärät on saatu Tilastokeskuksen asuntotuotantotilastosta. Määrät ovat suuntaa-antavia ja täydentyvät laskennan edetessä. 

Lähteet: Tilastokeskus, KVKL

 

  Ylös

08.02.2017

MIKSI VÄLITYSLIIKE KYSYY MM. ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJA?


Asiakkaan tunteminen – miksi välitysliike kysyy?

Kiinteistönvälitysliikkeet ovat rahanpesulain tarkoittamia toimijoita aivan kuten esimerkiksi pankit. Sen vuoksi välitysliikkeet ovat velvollisia selvittämään lain edellyttämiä asioita asiakkailtaan. Välitysliikkeen asiakkaita ovat sekä toimeksiantaja (yleensä myyjä tai vuokranantaja) että toimeksiantajan vastapuoli (yleensä ostaja tai vuokralainen). Mikäli välitysliike laiminlyö lain mukaiset velvoitteensa, voi tästä seurata rikosoikeudellinen vastuu.

Kaikkia asiakkaan välitysliikkeelle antamia tietoja ja asiakirjoja käsitellään luottamuksellisesti.
 

Miksi välitysliike tarkistaa henkilöllisyyden?

Suomen lainsäädännön mukaan välitysliikkeen tulee tuntea asiakkaansa. Osana tuntemista on asiakkaan luotettava tunnistaminen henkilöllisyystodistuksesta. Välitysliike hyväksyy henkilöllisyyden todentamiseksi seuraavat suomalaisen viranomaisen myöntämät, voimassa olevat henkilöllisyystodistukset:

1) ajokortti
2) poliisiviranomaisen antama henkilökortti (myös ulkomaalaiselle myönnetty henkilökortti)
3) passi
4) kuvallinen KELA-kortti
5) muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja

Ulkomaisista asiakirjoista henkilöllisyyden todentamiseksi hyväksytään voimassa oleva passi tai matkustusasiakirjaksi hyväksyttävä henkilökortti.

Asiakas tulee olla tunnistettavissa henkilöllisyystodistuksen kuvasta ja kuvattomat asiakirjat eivät kelpaa henkilöllisyyden todentamiseen. Ulkomaista ajokorttia ei hyväksytä henkilöllisyystodistuksena.

Välitysliikkeen tulee kerätä henkilöllisyystodistuksesta tiettyjä tietoja. Tämä tapahtuu useimmiten kopioimalla henkilöllisyystodistus.


Poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt (PEP)

Suomen lainsäädäntö edellyttää, että asiakkaan tuntemiseksi välitysliikkeen tulee myös tietää, onko asiakas poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai tällaisen henkilön perheenjäsen tai yhtiökumppani.


Yritysasiakkaat

Välitysliikkeen tulee tunnistaa yritysasiakkaansa luotettavasta riippumattomasta lähteestä peräisin olevista asiakirjoista, esim. kaupparekisteriotteesta. Lisäksi välitysliikkeen tulee saada tietoja yrityksen toimialasta ja rakenteesta sekä omistajista. Näiden tietojen tueksi välitysliikkeellä on oikeus pyytää yritysasiakkaalta tilinpäätöstietoja, yhtiöjärjestys sekä muita tarpeelliseksi katsomiaan dokumentteja.

Ulkomaisen yrityksen osalta tunnistamisasiakirjoina voidaan vaatia rekisteriote ko. maan yritysrekisteristä, yhtiöjärjestys sekä tilinpäätös. Vaadittavat asiakirjat saattavat vaihdella tapauskohtaisesti riippuen mm. yrityksen rakenteesta ja kotimaasta.

Myös yrityksen edustajat on tunnistettava ja heidän henkilöllisyytensä on todennettava. Välitysliikkeen tulee myös tunnistaa yrityksen tosiasialliset edunsaajat sekä tarvittaessa todentaa heidän henkilöllisyytensä. Tosiallisia edunsaajia ovat useimmiten yrityksen omistajat.


Valtuutustilanteet

Silloin kun asiakkaalla on asiamies, pitää välitysliikkeen tuntea sekä asiamies että valtuuttaja.


Selvitys varojen alkuperästä

Jos kauppa poikkeaa tavanomaisesta, välitysliike on velvollinen tiedustelemaan kaupan tarkoitusta ja varojen alkuperää asiakkaalta. Välitysliikkeen saattaa olla tarpeellista saada myös nähtäväkseen asiaan liittyviä sopimuksia tai muuta dokumentaatiota, joiden avulla varojen alkuperä tai vastaavasti käyttötarkoitus voidaan varmentaa.


Sopimuksesta kieltäytyminen

Välitysliikkeen tulee pyytää riittävästi tietoja voidakseen varmentua asiakkaan henkilöllisyydestä ja oikeustoimen luonteesta. Tarvittavien tietojen laajuus, esimerkiksi pyydettävät selvitykset ja dokumentit, on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti välitysliikkeen harkinnassa. Jos välitysliike ei saa kaikkia tarvittavia tietoja toimeksiannon solmimisen tai esim. kaupan suorittamisen tueksi, tulee sen kieltäytyä asiakassuhteesta tai kaupasta.


Lisätietoja

Lisätietoja asiakkaan tuntemisesta välitysliikkeissä on saatavilla alla olevista lähteistä:

www.avi.fi

www.kvkl.fi

www.rahanpesu.fi

                                                                                                                     

Löydät ohjeen PDF-muodossa tästä linkistä 
ja nettisivuiltamme: http://kvkl.fi/rahanpesun-estaminen.html

  Ylös

01.02.2017

VÄLITYSLIIKE, MUISTA VARAUTUA UUTEEN TIETOSUOJASÄÄNTELYYN!

EU:n yleinen tietosuoja-asetus hyväksyttiin keväällä 2016. Sen soveltaminen alkaa 25.5.2018. Tietosuoja-asetus korvaa pääosin kansallisen henkilötietolainsäädäntömme ja henkilötietodirektiiviin pohjautuva henkilötietolaki kumotaan. Asetus asettaa yrityksille uusia velvoitteita. Se patistaa myös välitysliikkeet tarkistamaan tietosuojakäytäntöjensä lainmukaisuuden eli tekemään arvion tietosuojan ja henkilötietojen käsittelyn nykytilasta sekä analysoimaan, vastaavatko nykyiset käytännöt uusia vaatimuksia. Mikäli välitysliikkeessä ei ole vielä aloitettu valmistautumaan asetuksen voimaantuloon, on se syytä aloittaa viimeistään nyt.

Välitysliikkeiden tulee jo tällä hetkellä noudattaa voimassa olevaa henkilötietolakia. Uuden tietosuoja-asetuksen määrittelemät rekisteröityjen oikeudet ovat osin nykyistä henkilötietolakia vastaavia, mutta se tuo mukanaan myös merkittäviä uusia velvoitteita ja sanktioita yrityksille. Esimerkiksi rekisteröityjen oikeuksia selkiytetään ja rekisteröidyille tulee aiempaa yksiselitteisempi oikeus vaatia itseään koskevien tietojen poistamista (”oikeus tulla unohdetuksi”) sekä oikeus rajoittaa itseään koskevien henkilötietojen käyttöä. Lisäksi yritykselle asetetaan velvollisuus ilmoittaa viranomaisille tietoturvaloukkauksista ja nimittää tietyissä tilanteissa erityinen tietosuojavastaava. Velvoitteet tulee ottaa huomioon niin asiakkaiden, organisaation henkilöstön kuin esim. yhteistyökumppaneiden henkilötietojen hallinnassa.

Täysin uutena asetus tuo mukanaan huomattavan isot sanktiot. Sakon määräämisessä otetaan huomioon kunkin yksittäistapauksen olosuhteet. Sakon enimmäismäärä on 20 miljoonaa euroa tai 4 % yrityksen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta, kumpi vain on suurempi. Tiettyjen laiminlyöntien osalta valvontaviranomainen voi määrätä muita varoittavia seuraamuksia kuten kieltää henkilötietojen käsittelyn, kunnes tarvittavat velvollisuudet on täytetty.

Jatkossa ei riitä, että välitysliike noudattaa asetusta, vaan sen on lisäksi pystyttävä osoittamaan, että tietosuojasäännöksiä noudatetaan toiminnassa. Tämän vuoksi on tärkeää, että dokumentaatio aiheeseen liittyen on ajan tasalla.

Uudistus selkeyttää ja yhdenmukaistaa sovellettavia sääntöjä sekä palauttaa kuluttajien luottamusta

Tietosuojauudistuksen tarkoitus on edistää talouskasvua vähentämällä kustannuksia ja byrokratiaa myös pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä (pk-yritykset).

Tietosuoja-asetuksen lähtökohtana on riskilähtöisyys. Rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä ovat velvollisia arvioimaan henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä ja valitsemaan arvioidun riskitason mukaan tarvittavat hallintatoimenpiteet. Uudesta sääntelystä huolimatta välitysliikkeen kaikkia henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyviä toimintamalleja ei välttämättä tarvitse miettiä kokonaan uusiksi alusta lähtien, vaan kyse voi tilanteesta riippuen olla myös vanhojen toimintamallien ja prosessien päivityksestä.

Uudistuksen hyötynä voidaan nähdä mm. se, että asetus selkeyttää ja yhdenmukaistaa sovellettavia sääntöjä. Nykyinen henkilötietosääntely on osin vanhentunutta ja hajanaista. Asetuksen myötä koko EU:n alueella noudatetaan yhtenäistä, modernia sääntelyä. Asetuksen tavoitteena on myös palauttaa kuluttajien luottamusta. Lisäksi uudistuksen tarkoituksena on edistää talouskasvua vähentämällä yritysten kustannuksia ja byrokratiaa.

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta tulee laatimaan alalle uuden asetuksen mukaiset käytännesäännöt henkilötietojen käsittelystä ennen asetuksen voimaantuloa.

Lisätietoa aiheesta on jo saatavilla esimerkiksi tietosuojavaltuutetun internetsivuilla:

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Tietosuoja-asetuksen suomenkielinen versio löytyy täältä http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0679&from=EN

  Ylös

25.01.2017

KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN PALKKIO ON KORVAUS TULOKSEKKAASTA AMMATTITYÖSTÄ

Välityspalkkioiden suuruus sekä kysymys siitä, kannattaisiko asunto myydä itse vai käyttää kiinteistönvälittäjää herättävät säännöllistä keskustelua. Argumentteja välittäjän käyttämisen puolesta ja vastaan löytyy monenlaisia. Keskustelun keskiössä on usein välityspalkkion suuruus ja myyjälle koituva säästö, mikäli myyjä ei käytä välittäjää.

”Toisinaan tuntuu unohtuvan, että välittäjälle maksettava palkkio on korvaus tehdystä työpanoksesta. Yrittämisessä tai työn tekemisessä ei ole mieltä, jos toiminnasta syntyisi tappiota. Hyvin tehdystä ammattityöstä kuuluu maksaa asianmukainen korvaus”, painottaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila.

Välityspalkkiota vastaan asunnon myyjä saa tarkkaan mietityn palvelu- ja myyntikonseptin, joka tuo asuntokauppaan toivottua helppoutta, asiantuntemusta ja turvaa.

Asiakkaalle välittäjän työ saattaa joskus vaikuttaa kohteesta riippuen helpolta eikä asiakas havaitse saavansa erityistä lisäarvoa kotinsa myyntiin välittäjää käyttämällä.  ”Suomi on vapaa maa ja asunnon myyntiprosessin hoitaminen on mahdollista myös omatoimisesti, jos vaihtoehto tuntuu mieluisalta ja aikaa ja uskoa asian hoitamiseen riittää.  Monet itsemyyntiä yrittäneet kääntyvät silti lopulta ammattivälittäjän puoleen.”

Malila korostaa, että välityspalkkio on monen tekijän summa ja monet näistä osa-alueista eivät välttämättä tule lainkaan näkyviin toimeksiantajalle. Toimeksiantaja näkee myyntiprosessista yleensä vain kohokohdat, jotka ovat kuitenkin jäävuoren huippu: arviokäynnin, toimeksiantosopimuksen tekemisen, asuntoesittelyiden ja kauppatapahtuman lisäksi välitysyritys tekee myös paljon muuta.

Välittäjän näkökulmasta prosessiin liittyvä toimenpiteiden lista muodostuu pitkäksi: arviokäynti, toimeksiannon tekeminen, asiakirjojen tilaus ja niihin tutustuminen, pohjakuvan tekeminen, asunnon kuvauksen järjestäminen, esitteen teko, tietojen tarkastaminen, ilmoituksen tekeminen, asiakastapaamiset ja asiakkaiden yhteydenottoihin vastaaminen, esittelyt, ostotarjousneuvottelut ja tarjousten käsittely, kaupan järjestäminen (mm. yhteydenpito pankkiin ja osakekirjojen tilaamiset, kauppakirjan laatiminen ja muut toimet), kaupantekotilaisuus sekä jälkitoimet ovat esimerkkejä välittäjän hoitamista tehtävistä.

Lisäksi välittäjän on pidettävä huolta myös muun muassa oman osaamisensa ylläpitämisestä sekä tehtävä asiakashankintaa.

Kiinteistönvälittäjät ovat tutkitusti ahkeraa väkeä. Viimeisimmän, vuonna 2014 välitysalalla toteutetun ammattitutkimuksen mukaan 43 prosenttia välittäjistä työskentelee viikoittain keskimäärin 41-50 tuntia, 25 prosenttia 51-60 tuntia ja 8 prosenttia jopa yli 60 tuntia. Alle neljännes vastaajista työskentelee keskimäärin korkeintaan 40 tuntia viikossa. Uusi tutkimus julkaistaan keväällä 2017.

Alalla on yleisesti käytössä tulospalkkaus ja sen lisäksi oman auton käytöstä maksetaan kilometrikorvaukset. ”Monesti on sovittu, että mikäli kohdetta ei saada myytyä, välittäjä ei saa lainkaan korvausta tehdystä työstä tai toimeksiantaja korvaa ainoastaan osan syntyneistä kuluista, esimerkiksi asiakirjakulut. Alalle leimallista onkin tulon epäsäännöllisyys ja jatkuva epävarmuus seuraavasta tilipäivästä. Työn epävarmasta luonteesta huolimatta alalla pidempään olleet korostavat kuitenkin työn hyviä puolia, kuten mahdollisuutta määrätä omista työajoistaan ja -tavoistaan”, Malila selventää. 

Välittäjän työ ei ole jatkuvaa ruusuilla tanssimista eikä rahaa ansaita helposti.  Jokaisen kohteen eteen on tehtävä töitä ja jokaiseen myyntiin liittyvät perustoimenpiteet. ”Tilanteen perusselvitys on tehtävä, asiakirjat on hankittava, markkinointi hoidettava jne.  Jos asunto myydään heti ensiesittelyssä, se on asiakkaan kannalta tietysti hyvä asia. Tämä viestii osaltaan siitä, että myyntiprosessi on hoidettu oikein.”

 

  Ylös

20.01.2017

POHJOISMAIDEN KESKUSLIITOT KOOLLA KÖÖPENHAMINASSA

Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin keskeisten kiinteistönvälitysalan järjestöjen johto oli torstaina koolla Pohjoismaiden kiinteistönvälittäjien unionin, NEU:n (Nordiska Egendomsmäklareunion) kokouksessa Kööpenhaminassa. Suomea kokouksessa edusti Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL edustajanaan hallituksen puheenjohtaja Erkki Heikkinen ja toimitusjohtaja Jukka Malila. Kokouksessa puhuttivat tällä kertaa muunmuassa välitysalan tulevaisuus, ammattilaisen roolin muuttuminen, toimintaympäristön tilanne eri maissa, tutkimushankkeet, markkinoiden trendit, lainsäädäntö sekä yhteinen agenda kansainvälisessä vaikuttamistyössä. 

  Ylös

03.01.2017

VÄLITYSLIIKKEIDEN REKISTERÖINTIIN LIITTYVÄT ALUEHALLINTOVIRASTON MAKSUT VUONNA 2017

Välitysliikkeiden rekisteröintiin liittyvät aluehallintoviraston maksut vuonna 2017 ovat muuttumattomat (Valtioneuvoston asetus 1353/2016).
Uuden toimipaikan rekisteröinnistä ei enää peritä maksua.

Maksut ovat edelleen seuraavat:

Kiinteistönvälitysliikkeen ja vuokrahuoneiston välitysliikkeen rekisteröinti 325 €.

Kiinteistönvälitysliikkeen ja vuokrahuoneiston välitysliikkeen rekisteritietojen muutos, jossa on kyse vastaavan hoitajan muutoksesta tai vastuuvakuutuksen olennaisesta muutoksesta 215 €.

  Ylös