ajankohtaista


04.12.2017KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNNALTA OHJEISTUSTA RAHANPESULAIN MUKAISEN RISKIARVION TEKEMISEEN
30.11.2017KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: TAMPEREELLA ALKOI HAKU JO TOISEEN KOULUTUSRYHMÄÄN
16.11.2017SP-KOTI OY LIITTYY KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITON JÄSENEKSI
15.11.2017SYKSYN LKV-KOKEESSA JÄLLEEN SATOJA KOKELAITA
15.11.2017VÄLITYSLIIKKEIDEN RISKIARVIOIDEN OLTAVA VALMIINA VUODEN VAIHTEESEEN MENNESSÄ - AVI:LTA UUTTA OHJEISTUSTA
10.11.2017 KÄYTETTYJEN KERROS- JA RIVITALOASUNTOJEN KAUPPA PIRISTYI LOKAKUUSSA - VIREÄ MARKKINA KIRITTÄÄ HINTOJA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA
01.11.2017KVKL MUKANA - POHJOISMAINEN NEU PUREUTUI AJANKOHTAISTEEMOIHIN
30.10.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSPALVELUITA KOSKEVIEN KULUTTAJARIITA-ASIOIDEN MÄÄRÄ LASKUSSA
20.10.2017TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA JOHN D. MAYFIELD TUTUSTUI MYÖS KVKL:N AMK-YHTEISTYÖHÖN
12.10.2017UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVOI MYÖS SYYSKUUSSA
09.10.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSALA KOKOONTUU HYVÄN VÄLITYSTAVAN PÄIVÄÄN KESKIVIIKKONA 11.10.2017
05.10.2017KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KORKEAKOULUDIPLOMIKOULUTUS KÄYNTIIN JYVÄSKYLÄSSÄ JA OULUSSA
03.10.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖ KASVUSSA
29.09.20171ST WORLD SUMMIT ON THE DIGITAL BUILT ENVIRONMENT 11.-12.9.2018 HELSINKI
28.09.2017MALLILOMAKKEET PÄIVITETTY
13.09.2017ELOKUU TOI KAIVATTUA PUHTIA MYÖS KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPAAN
08.09.2017ASUNTORAHASTOJEN JA SIJOITTAJIEN AKTIIVISUUS HEIJASTUU UUSIEN ASUNTOJEN KAUPASSA
08.09.2017SOME ACTUAL FACTS FOR A FOREIGN BUYER CONSIDERING COMING TO FINNISH RE-MARKET
05.09.2017SAKSALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT VIERAILULLA KVKL:SSA
30.08.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KASVOIVAT VUODEN ENSIMMÄISINÄ KUUKAUSINA SUOMESSA
29.08.2017KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOULUTUS KÄYNTIIN MYÖS OULUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA - HAKU ON NYT KÄYNNISSÄ!
28.08.2017KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ NYT KVKL:N NETTISIVUILLA
14.08.2017UUDISASUNNOT JATKOIVAT VETURINA
01.08.2017AVI:N TIEDOTE: VÄLITYSLIIKKEIDEN VASTUUHENKILÖIDEN JA OMISTAJIEN LUOTETTAVUUS ARVIOIDAAN
11.07.2017UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVOI. KAUPAN KASVUVAUHDISSA HIDASTUMISEN MERKKEJÄ - KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPA LIKIPITÄEN EDELLISVUODEN TASOLLA.
03.07.2017UUSI RAHANPESULAKI VOIMAAN 3.7.2017
30.06.20171.7.2017 LUKIEN ENERGIATODISTUS VAADITAAN MYÖS ENNEN 1980 KÄYTTÖÖNOTETUILLE PIENTALOILLE
26.06.2017POHJOISMAISET KIINTEISTÖNVÄLITYSJÄRJESTÖT KOOLLA KESÄKUUSSA KÖÖPENHAMINASSA
20.06.2017HOLLANTILAISVÄLITTÄJÄT OPISSA HELSINGIN SEUDULLA
19.06.2017KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNTA ON LAATINUT MALLILOMAKKEET RAHANPESULAIN TUNTEMISVELVOLLISUUTEEN LIITTYEN
16.06.2017HALUATKO MUKAAN KIRA-AKATEMIAAN? TOIMI NOPEASTI JA HAE!
13.06.2017AVI:N JOUKO RIKKILÄ ELÄKKEELLE
13.06.2017UUDET ASUNNOT KÄYVÄT KAUPAKSI, KÄYTETYISSÄ ASUNNOISSA VAIN LIEVÄÄ KASVUA
09.06.2017ASUNTOKAUPPOJA EI VOI TEHDÄ AKTIA PANKISSA 30.6.-3.7
07.06.2017KIINTEISTÖALALLE 279 UUTTA LKV- /LVV -VÄLITTÄJÄÄ
31.05.2017MAANMITTAUSLAITOS TIEDOTTAA: MAAKAAREN 1.6.2017 TULEVA MUUTOS
31.05.2017KIINAN TÄRKEIN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄJÄRJESTÖ VIERAILULLA KVKL:SSA
29.05.2017MILJOONA EUROA KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN KIRA-DIGI -KOKEILUILLE
17.05.2017UUDET ASUNNOT MARKKINOILLA KUSKIN PAIKALLA - ALIARVOSTETUT KÄYTETYT RIVITALOASUNNOT HYVIÄ OSTOVAIHTOEHTOJA
11.05.2017VUOKRAVÄLITYSPALVELUT JA YHDENVERTAISUUSLAKI
09.05.2017KIRA-DIGI-KOKEILUHANKEHAKU KERÄSI YLI 7 MILJOONAN EURON EDESTÄ HAKEMUKSIA
04.05.2017KVKL:N TOIMITUSJOHTAJA LUENNOI AALTO-YLIOPISTOSSA
26.04.2017VÄLITYSLIIKKEEN TOIMINNAN KANNALTA OLENNAISIA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA
26.04.2017KULUTTAJA-ASIAMIEHELTÄ PÄIVITETTY OHJE OSTAJIEN HYVÄKSI ASETETTAVISTA VAKUUKSISTA UUDEN ASUNNON KAUPASSA
21.04.2017SUOMEN KIINTEISTÖNVÄLITYSALA KASVOI VUONNA 2016
19.04.2017KVKL:N ASUNTOKAUPPALUVUT TAMMI-MAALISKUULTA: OMAKOTITALOKAUPAN VIRIÄMINEN ILONAIHE - SUOMEN ASUNTOKAUPASSA POSITIIVINEN VIRE ALKUVUONNA
19.04.2017 KVKL:N HALLITUKSEEN MYÖS UUSIA NIMIÄ - MAX MEDER HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAKSI
11.04.2017KIINTEISTÖASIOIDEN DIGIPÄIVÄ 5.5.2017
10.04.2017HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISÄÄNTELYN MUUTOKSET TULIVAT VOIMAAN 3.4.2017
07.04.2017VÄLITYSTEKNOLOGIAN HUIPPUASIANTUNTIJA HURMASI KVKL:N VIERAANA
04.04.2017VÄLITYSTOIMINNAN ALOITUSILMOITUS ON NYT MAHDOLLISTA TEHDÄ ALUEHALLINTOVIRASTOLLE MYÖS SÄHKÖISESTI
31.03.2017KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN AMMATTILAISET 2017: RATKAISUJEN TUOTTAMINEN IHMISTEN ASUMISEN ARKEEN INSPIROI KIINTEISTÖNVÄLITYSALALLA TOIMIVIA
16.03.2017HUIPPUSUORITUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN TYÖSSÄ ? MITÄ SE ON JA MITEN SINÄ SAAT SEN AIKAAN?
15.03.2017SUOMEN ASUNTOKAUPPA JATKUI NOUSUJOHTEISENA HELMIKUUSSA
28.02.2017TUOREEN AMMATTITUTKIMUKSEN TULOKSET JULKI KVKL:N SEMINAARISSA 6. HUHTIKUUTA
28.02.2017KVKL:LLE ARVOVIERAS YHDYSVALLOISTA HUHTIKUUSSA
15.02.2017SUOMEN ASUNTOKAUPPA KÄYNNISTYI REIPPAASTI TAMMIKUUSSA
10.02.2017TOINEN KIRA-DIGI-KOKEILUHANKKEIDEN HAKU SAI JÄLLEEN DIGITALISAATION KEHITTÄJÄT LIIKKEELLE
10.02.2017SUOMEN ASUNTOKAUPAN KOKONAISARVO VUONNA 2016 LÄHES 16,5 MILJARDIA EUROA - PIENTALOSEKTORI KAIPAISI PIRISTYSRUISKETTA
08.02.2017MIKSI VÄLITYSLIIKE KYSYY MM. ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJA?
01.02.2017VÄLITYSLIIKE, MUISTA VARAUTUA UUTEEN TIETOSUOJASÄÄNTELYYN!
31.01.2017KVKL TAPASI TIETOSUOJAVIRANOMAISIA
25.01.2017KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN PALKKIO ON KORVAUS TULOKSEKKAASTA AMMATTITYÖSTÄ
20.01.2017POHJOISMAIDEN KESKUSLIITOT KOOLLA KÖÖPENHAMINASSA
03.01.2017TOINEN KIRA-DIGI-KOKEILUHANKEHAKU ON NYT KÄYNNISSÄ
03.01.2017VÄLITYSLIIKKEIDEN REKISTERÖINTIIN LIITTYVÄT ALUEHALLINTOVIRASTON MAKSUT VUONNA 2017
30.12.2016MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ON ANTANUT UUDEN ASETUKSEN MAANMITTAUSLAITOKSEN MAKSUISTA SEKÄ KAUPANVAHVISTUKSESTA PERITTÄVISTÄ MAKSUISTA JA KORVAUKSISTA
28.12.2016KIINTEISTÖALALLE 350 UUTTA LAILLISTETTUA VÄLITTÄJÄÄ
20.12.2016KVKL:N HALLITUKSEEN UUSIA HENKILÖITÄ
18.12.2016SUOMEN ASUNTOKAUPPA VAHVISTUI MARRASKUUSSA
15.12.2016KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN DIGITALISAATIOTA KIRITTÄVILLE KOKEILUHANKKEILLE 148 000 EUROA
30.11.2016LKV-PÄTEVYYSVAATIMUSTEN KIRISTYMINEN TIIVISTÄNYT KIINTEISTÖNVÄLITYSALAA
30.11.2016ETELÄ-SUOMEN AVI: VÄLITYSLIIKKEILLÄ VIELÄ PARANNETTAVAA RAHANPESULAIN NOUDATTAMISESSA
28.11.2016VARAA PAIKKASI RAKENNUSVALVONNAN AJANKOHTAISSEMINAARIIN 12.12.
28.11.2016KIRA-DIGI-KOKELUHANKEHAKU SAI LÄHES 50 INNOVAATTORIA LIIKKKEELLE
23.11.2016KIRA-FOORUMI 2016: KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALA MURROKSESSA? Peter Vesterbackan visioista potkua alalle
17.11.2016UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA VAHVISTI EDELLEEN SUOMEN ASUNTOMARKKINAA LOKAKUUSSA
08.11.2016KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE - NYT KÄYNNISTYMÄSSÄ TAMPERE
04.11.2016KULUTTAJA-AKATEMIA KOOLLA HELSINGISSÄ
24.10.2016KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KORKEAKOULUDIPLOMI KÄYNTIIN JYVÄSKYLÄSSÄ
14.10.2016SUOMEN ASUNTOKAUPPA JATKOI KASVUAAN TAMMI-SYYSKUUSSA - MYÖS KÄYTETYT KERROSTALOASUNNOT KIINNOSTAVAT
07.10.2016KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖ HYVÄSSÄ KASVUSSA ALKUVUONNA
04.10.2016KVKL:N HYVÄN VÄLITYSTAVAN OHJEEN TUOREIN VERSIO JULKI KESKIVIIKKONA
16.09.2016SUOMEN ASUNTOKAUPPA JATKOI KASVUAAN TAMMI-ELOKUUSSA
08.09.2016TÄMÄ ESITYS TARJOLLA VAIN  KVKL:N HYVÄN VÄLITYSTAVAN PÄIVÄSSÄ 2016: PAKO JUMILOMPOLOSTA - KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN MATKA HUIPULLE!
29.08.2016KIRA-DIGI SAA VAUHTIA: TEEMU LEHTINEN ALOITTAA DIGIPÄÄLLIKKÖNÄ SYYSKUUSSA
16.08.2016RUOTSISSA ENNÄTYSMÄÄRÄ REKISTERÖITYJÄ KIINTEISTÖNVÄLITTÄJIÄ
12.08.2016UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA MARKKINOIDEN ILONAIHE
12.07.2016VANHOJEN ASUNTOJEN KAUPPA HYVÄSSÄ VIREESSÄ MYÖS ALKUKESÄLLÄ
01.07.2016VÄLITETTYJEN KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPAN TAMMI-TOUKOKUUN LUVUT TARKENTUIVAT YLÖSPÄIN

04.12.2017

KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNNALTA OHJEISTUSTA RAHANPESULAIN MUKAISEN RISKIARVION TEKEMISEEN

Rahanpesulaki edellyttää, että jokainen välitysliike laatii omasta toiminnastaan kirjallisen riskiarvion. Riskiarvion on oltava valmis 31.12.2017 mennessä.

Uudessa rahanpesulaissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan keskeiseksi elementiksi on nostettu riskiperusteisuus. Välitysliikkeiden toiminnassa riskiperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että välitysliikkeet tunnistavat, arvioivat ja ymmärtävät ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joille ne omassa toiminnassaan altistuvat. Välitysliikkeiden tulee mitoittaa rahanpesulain edellyttämät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan estämistoimenpiteet tunnistamiensa riskien mukaan. Riskiperusteisen toiminnan perustana on välitysliikkeen laatima, sen omaa toimintaa koskeva riskiarvio.

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta on laatinut tarkentavaa ohjeistusta riskiarvion tekemiseen. Kyseessä on tärkeä, mutta samalla haastava asia. Valiokunta tunnistaa kentän tarpeet saada konkreettista ohjeistusta riskiarvion laadintaan. Rahanpesulaki tai asiasta saatavat valvovan viranomaisen ohjeet eivät kuitenkaan anna kovin tarkkaa kuvaa siitä, millainen välitysliikkeiden riskiarvion tulisi olla. Laki- ja lausuntovaliokunnassa päädyttiin pohdinnan perusteella ainakin tässä vaiheessa siihen, että alla olevat seikat voisivat olla riskiarvioinnissa huomioitavia. Nyt julkaistava ohjeistus on osa laki- ja lausuntovaliokunnan laatimaa kiinteistönvälitysalan yleisohjetta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Ohje julkistetaan kokonaisuudessaan ensi vuoden puolella päivityksen valmistuttua.

Kyseessä on malli eikä ohjetta tule kopioida sellaisenaan. Olennaista on, että välitysliikkeessä pohditaan omaan toimintaan liittyviä riskejä ja niiden hallintakeinoja. Valiokunnan laatimaa ohjetta voi pitää eräänlaisena runkona omaa riskiarviota laadittaessa.

Riskiarvion laajuus ja kattavuus riippuvat välitysliikkeen toiminnan luonteesta, koosta ja laajuudesta. Arvion laatimisessa tulee huomioida kansallinen riskiarvio sekä aluehallintoviraston valvojakohtaisen riskiarvio (https://www.avi.fi/web/avi/riskiarvio). Kansallisesta riskiarviosta ei ole vielä julkaistu uutta versiota.

Riskiarvio on päivitettävä säännöllisesti. Päivittämisen yhteydessä huomioitava myös mahdolliset kansalliseen ja aluehallintoviraston riskiarvioon tehdyt päivitykset. Riskiarviota ei tarvitse lähettää aluehallintovirastolle, ellei AVI sitä nimenomaisesti pyydä.
 

Riskiarvion laatimisen viisi vaihetta ovat:

1. Tunnista omaan toimintaan liittyvät uhkatekijät ja haavoittuvuudet

Prosessi on hyvä aloittaa listaamalla niitä uhkatekijöitä ja haavoittuvuuksia, jotka on havaittu suoraan omassa toiminnassa tai jotka on nostettu esille valvovan viranomaisen riskiarviossa tai kansallisessa riskiarviossa.

Välitystoimintaan liittyviä riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi:

- Toimiala ja palvelut (kuten sijoitusasuntojen, toimitilojen tai pienten kiinteistömuotoisten uudiskohteiden välitys, kiinteistökehitys, poikkeukselliset rahoitus- tai omistusjärjestelyt)

- Asiakkaat (ulkomaiset asiakkaat, yritykset, asiakkaana PEP)

- Maantieteelliset riskitekijät (toimistossa hoidetaan ETA-alueeseen kuulumattomien valtioiden kansalaisten tai yritysten toimeksiantoja)

- Uudet teknologiat (sähköinen kaupankäynti, sähköiset allekirjoitukset, etätunnistaminen)

Huomiotavia haavoittuvuuksia voivat olla esimerkiksi:

- Resurssit (kuten henkilöstön vaihtuvuus, riittämätön koulutus, väärät asenteet)

- Toimintamallit/-tavat (kuten itsenäinen toimintatapa, asiakasvaratili)

- Järjestelmät (tietojärjestelmien jäykkyys ja riittämättömyys, tiedonkulun puutteet)

- Valvonta (riittämätön koulutus, asenteet, jälkikäteisyys)

 

2. Suunnittele ja toteuta hallintakeinot

Kartoita ne keinot, joilla riskejä pyritään hallitsemaan tai riskien toteutumisesta seuraavia vaikutuksia pienentämään.

Hallintakeinoja kartoitettaessa on syytä huomioida esimerkiksi seuraaviin prosesseihin liittyvät tekijät:

- Asiakkaan tunteminen

- Tuntemis- ja selvitystietojen tallentaminen

- Asiakassuhteiden jatkuva seuranta (vakituiset asiakkaat)

- Sisäiset toimintaohjeet ja ohjeistus

- Sisäinen valvonta

- Henkilökunnan koulutus

 

3. Arvioi jäännösriski

Riskiarvion lopputuloksena saadaan niin sanottu jäännösriski. Jäännösriski on se rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski, joka on olemassa edellä mainituista hallintakeinoista huolimatta. Riskiarviossa on syytä kuvata päättelyketju uhkatekijöistä ja haavoittuvuuksista hallintakeinojen kautta jäännösriskiin. Riskiarvioon on hyvä merkitä selkeästi johtopäätökset eli arvio jäännösriskin suuruudesta sekä perustelut.

Uhkatekijät ja haavoittuvuudet – hallintakeinot - jäännösriski

Esimerkiksi:

- Toimeksiantajat ovat pääosin Suomessa pidempään vakituisesti asuneita kuluttajia, jotka antavat myyntiin omassa käytössä olleen asunnon tai kiinteistön. Vastaavasti ostajina ovat samassa asemassa olevat henkilöt, jotka hankkivat kohteen omaan käyttöön. Rahaliikenne tapahtuu aina kotimaisten rahalaitosten kautta. Lähtökohtaisesti toimintatapoihin ei kuulu, että ostajat maksavat käsirahan asiakasvaratilille. Tällaisissa tilanteissa rahanpesun riski on matala. Suoritamme asiakkaan tuntemisen poikkeuksetta ja huolellisesti annettujen ohjeiden mukaisesti. Jäännösriski on olematon.

- Asiakkaina on toistuvasti ETA alueen ulkopuolelta tulevia ostajia. Kaupan kohteena on esimerkiksi lomakeskuksia tai rakentamiskäyttöön tarkoitettuja isoja maa-alueita. Tällaisessa tilanteissa riski korkea. Varat liikkuvat suomalaisen rahalaitoksen kautta ja varoista on pyydetty alkuperän selvitys. Suoritamme asiakkaan tuntemisen poikkeuksetta ja huolellisesti annettujen ohjeiden mukaisesti. Jäännösriski on kohtalainen.

 

4. Riskiarvion hyväksyminen

Yrityksen ylimmän johdon on hyväksyttävä riskiarvio. Ylimmällä johdolla tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen hallitusta.

 

5. Huolehdi päivittämisestä

Riskiarviota tulee päivittää esimerkiksi vuosittain. Päivityksestä ja sen ajankohdasta tulee tehdä merkintä. Uhkatekijöitä ja haavoittuvuuksissa voi tapahtua muutoksia esimerkiksi silloin, kun liiketoiminta laajenee uusille maantieteellisille alueille tai uusille liiketoiminta-alueille. Päivitystiheyteen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi havainnot uudesta rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyvästä toiminnasta, merkittävät muutokset välitysliikkeen palveluihin tai muista eri lähteistä saatu tieto uusista riskeistä rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyen.

 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ohje riskiarvion laatimiseen löytyy https://www.avi.fi/web/avi/riskiarvio

  Ylös

30.11.2017

KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: TAMPEREELLA ALKOI HAKU JO TOISEEN KOULUTUSRYHMÄÄN

Haluatko kehittää osaamistasi ja ammattitaitoasi kiinteistöalalla ja saada valmiuksia
myös LKV-kokeen suorittamiseen?  Vastauksen tarpeeseesi voi tuoda Tampereen ammattikorkeakoulun Kiinteistönvälityksen osaaja –koulutus, joka starttaa jälleen 1.2.2018.

TAMK:n ensimmäisestä vastaavasta koulutuksesta on saatu positiivinen palaute. Tämä rohkaisee jatkamaan valitulla, hyvällä tiellä. 

Ilmoittaudu mukaan 19.1. mennessä: tamk.fi/avoinamk

Tutustu esitteeseen.

Tampereen koulutus palvelee osaltaan hyvin Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton KVKL:n ammattikorkeakoulustrategiaa. KVKL on halunnut laajentaa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa tarjottavan kiinteistönvälitysalan koulutuksen valtakunnalliseksi. Järjestö on esitellyt Turun Ammattikorkeakoulussa jokunen vuosi sitten aloitetun pilottikoulutuksen ideaa käynnistettäväksi toimintamalliksi ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea.

Tuloksia asiasta on syntynyt. AMK:n suojissa tarjotaan koulutusta tällä hetkellä Tampereen lisäksi Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä. Kuopiossa koulutus käynnistyy syksyllä 2018.

Pääkaupunkiseudun kiinteistönvälitysalan koulutus on leivottu kolmen AMK:n yhteiseen, vuoden 2018 alussa käynnistyvään Kiinteistöpolku–opintokokonaisuuteen.

  Ylös

16.11.2017

SP-KOTI OY LIITTYY KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITON JÄSENEKSI

Merkittävä valtakunnallinen kiinteistönvälitysketju, Sp-Koti Oy liittyy Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) jäseneksi vuoden 2018 alusta. Ryhmittymän hyväksymisestä jäseneksi päätti KVKL:n hallitus äskettäin pitämässään kokouksessa.

Sp-Koti Oy on vuonna 2010 perustettu Säästöpankkiryhmään kuuluva kasvava suomalainen kiinteistönvälitysketju. Yhtiön omistajia ovat 23 ryhmään kuuluvaa Säästöpankkia. Franchising-periaatteella toimivan ketjun toimipaikkojen määrä on tällä hetkellä noin 60 ja henkilöstön määrä noin 160.

”Sp-Koti Oy haluaa olla varteenotettava toimija kiinteistönvälityksessä Suomessa. Haluamme vahvasti tukea erinomaisia aatteita ja hyödyntää käyttökelpoisia välineitä, joilla KVKL ja sen jäsenryhmittymät vievät yhdessä suomalaista kiinteistönvälitysalaa eteenpäin. Haluamme kehittää omaa, kasvavaa verkostoamme, sekä samalla koko kiinteistönvälitysalaa. Olemalla mukana KVKL:ssa olemme mukana niissä päätöspöydissä, joissa pystymme oikeasti vaikuttamaan alaan ja yhteiskuntaan”, kiteyttää tilanteen Sp-Koti Oy:n toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

”Mikäli yritys aikoo olla varteenotettava toimija kiinteistönvälitysalalla Suomessa, on luonnollista, että se kuuluu alan keskusliittoon. Sp-Koti Oy viestittää jäsenyydellään, että se haluaa olla kiinteistönvälityksessä varteenotettava toimija ja kehittää alaa yhdessä muiden jäsenten kanssa. Sp-Koti Oy:n tulo järjestöön on luonteva vahvistus KVKL:n jäsenryhmittymien kokonaisuuteen”, arvioi tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kiinteistönvälitysala elää vahvasti mukana yhteiskunnan kehityksessä. Jatkossa kiinteistönvälitysalaan kohdistuu entistä suurempia haasteita toimintaympäristön monimutkaistumisen ja digitalisoitumisen myötä. ”KVKL:ssa on aina ymmärretty, että järjestön jäsenet käyvät tiukkaa kilpailua markkinoilla keskenään. Tätä emme jatkossakaan tule millään tavoilla rajoittamaan. Tästä huolimatta on olemassa asioita, joilla välitysalan yleisiä toimintaedellytyksiä voidaan Suomessa kehittää. Alan kannalta on tärkeää, että kehittämisnäkemykset saadaan koottua yhteen, jotta asuntokaupan asiakkaan saaman välityspalvelun laatu, asuntokaupan turvallisuus ja hyvä asiakaskokemus voidaan jatkossakin varmistaa. Uusia ratkaisuita on löydettävissä konkreettisesti esimerkiksi alan juridisen kehikon, yleisen edunvalvonnan, koulutuksen, tutkimustoiminnan ja tilastoinnin kehittämisessä”, KVKL:n toimitusjohtaja kiteyttää.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto on perustettu vuonna 2008. Järjestön muut jäsenet ovat Aktia Kiinteistönvälitys Oy, Kiinteistömaailma Oy, OP-ryhmä, Realia Group Oy (Huom!, Huoneistokeskus ja SKV), Re/Max Suomi sekä Suomen Kiinteistönvälittäjät ry (entinen Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry).
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto on kiinteistönvälitysalan yritysten ja järjestöjen valtakunnallinen etu- ja kattojärjestö, joka toimii alan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja edunvalvojana yhteisten päämäärien toteuttamiseksi. KVKL toimii tässä roolissaan jäsenryhmittymiensä antamalla mandaatilla alan ainoana valtakunnallisena edustajana Suomessa.

KVKL:n tavoitteena on edistää ja kehittää kiinteistönvälitysalan tutkimusta ja koulutusta sekä alan eettistä ja juridista sääntelyä sekä asioita ja hankkeita, joilla varmistetaan alan ammattilaisten parempi osaaminen, alan yritysten tarjoamien asiantuntijapalveluiden laadun nostaminen, hyvän välitystavan noudattaminen ja sitä kautta entistä turvallisempi asuntokauppa Suomessa.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jukka Malila, KVKL, p. 050-5112100; jukka.malilvkl.fi
Toimitusjohtaja Jukka Rantanen, Sp-Koti Oy, p. 050-3411391; jukka.rantanepkoti.fi

  Ylös

15.11.2017

SYKSYN LKV-KOKEESSA JÄLLEEN SATOJA KOKELAITA

11.11.2017 järjestetty LKV-koe keräsi jälleen suuren joukon osallistujia. Keskuskauppakamarin mukaan kokeeseen ilmoittautuneita oli yhteensä 592.

Eräs osallistuja kommentoi tuntojaan kokeen jälkeen seuraavasti:
”Osallistuin kokeeseen myös viime keväänä ja läpipääsy jäi harmittavan pienestä kiinni. Syksyn koe tuntui vaikeammalta verrattuna kevään kokeeseen.”

Tämän ja aiempien kierrosten koekysymykset löytyvät Keskuskauppakamarin sivustolta https://kauppakamari.fi/koulutus-tutkinnot-kokeet/lkv-ja-lvv-koe/valittajakokeiden-kysymykset-ja-arvosteluperusteet/

Tulokset julkaistaan 1-2 kuukauden kuluttua eli viimeistään tammikuussa.

Seuraava koe järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella 14.4.2018. KVKL järjestää tulevaan kokeeseen valmentavia suosittuja valmennuskurssejaan taas kevään aikana.
 

  Ylös

15.11.2017

VÄLITYSLIIKKEIDEN RISKIARVIOIDEN OLTAVA VALMIINA VUODEN VAIHTEESEEN MENNESSÄ - AVI:LTA UUTTA OHJEISTUSTA

Heinäkuussa voimaan astuneen uuden rahanpesulain perusteella välitysliikkeiden on laadittava 31.12.2017 mennessä riskiarvio omaan toimintaansa liittyvistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä. Riskiarvio on tarkoitettu välitysliikkeen omaan käyttöön. Sen tehtävänä on saada välitysliikkeet pohtimaan toimintaansa liittyviä riskejä sekä sitä, miten riskien toteutumista voi omassa toiminnassa estää.

Rahanpesulain noudattamista valtakunnallisesti valvova Etelä-Suomen aluehallintovirasto on laatinut valvomiensa ilmoitusvelvollisten eli myös välitysliikkeiden käyttöön ohjeistuksen siitä, miten ne voivat arvioida omaan toimintaansa liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä. Samalla on julkaistu aluehallintoviraston yhteenveto niistä riskitekijöistä, joihin ilmoitusvelvollisten on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Aluehallintoviraston ohjeistus on tarkoitettu välitysliikkeen riskiarvion laadinnan tueksi eikä kyse ole mallipohjasta. Riskiarviota ei tarvitse lähettää aluehallintovirastolle, mutta sillä on oikeus saada se pyynnöstä nähtäväkseen.

Aluehallintoviraston ohje riskiarvion laatimiseen löytyy tämän linkin takaa
https://www.avi.fi/documents/10191/2370358/Riskiarvio-ohje_FI/0a9566c5-9a48-420d-896c-fd00c136f99a

ja aluehallintoviraston riskiarvion yhteenveto täältä
https://www.avi.fi/documents/10191/2370358/Riskiarvioyhteenveto_FI/1a32a8ed-c202-4919-b87f-d2507feea472

Lue Etelä-Suomen Aluehallintoviraston tiedote kokonaisuudessaan
https://www.avi.fi/web/avi/-/miten-rahanpesun-riskeja-voi-arvioida-#.Wgv1KORrxPY
 

  Ylös

10.11.2017

KÄYTETTYJEN KERROS- JA RIVITALOASUNTOJEN KAUPPA PIRISTYI LOKAKUUSSA - VIREÄ MARKKINA KIRITTÄÄ HINTOJA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA

Vanhojen asuntojen kauppa kävi pirteästi lokakuussa. Vuodentakaisesta käytettyjen rivitalojen kauppa kasvoi 10,5 ja vanhojen kerrostalojen kauppa 7,5 prosenttia.  Myös uusien asuntojen kysyntä jatkui vahvana. Uusista asunnoista parhaiten myytiin kerrostaloasuntoja, joiden kauppa kasvoi lokakuussa vuodentakaisesta 5,5 prosenttia. 

Tammi-lokakuussa uusien asuntojen kauppa on kasvanut yhteensä noin 47 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vanhojen asuntojen kauppojen määrä on noussut tammi-lokakuussa edellisvuodesta vajaat 2 prosenttia.

Asuntokaupan vilkkaus kulkee käsi kädessä asuntojen hintojen nousun kanssa. Suomen 13 suurimmassa kaupungissa kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet reilu 3 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna.

 

Tammi-lokakuussa koko maassa välitettiin yhteensä yli 50450 vanhaa asuntoa.

Lokakuussa koko maassa myytiin kiinteistönvälittäjien kautta yhteensä runsaat 5470 käytettyä asuntoa. Lokakuussa 2017 kiinteistönvälittäjän välityksellä vaihtoi omistajaa lähes 2900 vanhaa kerrostaloasuntoa. Vanhoja rivitaloasuntoja myytiin yli 1380 kappaletta. Vanhoista omakotitaloista tehtiin yli 1190 kauppaa.

Lokakuussa vanhojen asuntojen kauppamäärä nousi kaikkiaan lähes 6,5 prosenttia viime vuoden lokakuuhun nähden. Vanhojen asuntojen puolella vilkkain kaupankäynti kohdistui lokakuussa rivitaloihin, joissa kauppaa tehtiin noin 10,5 prosenttia edellisvuotta paremmin. Kerrostalojen kauppa lisääntyi 7,5 prosenttia, mutta omakotitalojen kauppa otti takapakkia puolisen prosenttia.

 

Kauppa etenee

Asuntokaupan yleistilanne on tällä hetkellä suotuisa. Kauppa on käynyt etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Kauppa etenee uudisasuntokaupan ryydittämänä myönteisesti. Lokakuussa vauhtia on saatu myös käytettyjen asuntojen puolelle. Aktiivisimpia ovat suuret kaupungit Helsingin ja Turun johdolla. Tämä on näkynyt myös hintatason nousuna. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla tilanne on rauhallisempi ja hintakehityskin maltillisempi”, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa kaupankäynnille jatkossa. Loppuvuoteen katsotaan luottavaisin mielin”, Malila arvioi ja huomauttaa, että Suomen asuntomarkkinoiden viime vuosien melko maltillinen hintakehitys ja vilkas rakentaminen ovat esimerkkejä positiivisista pohjatekijöistä, jotka luovat osaltaan vakautta nykyiseen markkinakehitykseen.

 

Vanhoja kerros- ja omakotitaloasuntoja myyty aiempaa enemmän – rivitaloissa staattisempaa

Vuoden alusta lokakuun loppuun mennessä on tänä vuonna välitetty yli 26610 vanhaa kerrostaloasuntoa. Se on noin 2,7 prosenttia enemmän kuin tammi-lokakuussa 2016. Myös omakotitalojen myynti on ylittänyt viimevuotisen. Niitä tarkastelujaksolla myytiin runsaat 11460 kappaletta, mikä on reilut  2,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 lokakuun loppuun mennessä. Käytettyjä rivitaloasuntoja on myyty käytännössä saman verran kuin vuosi sitten, yhteensä noin 12380 kappaletta.

Uusien asuntojen puolella vilkkainta on ollut totuttuun tapaan kerrostalojen kaupassa, joka on kasvanut tammi-lokakuun aikana 57 prosenttia viimevuoden vastaavan ajan kauppamäärästä. Myös uusien omakotitalojen kauppamäärä kasvoi tammi-lokakuussa vahvasti. Asuntotyypeistä heikointa kauppamäärän kasvu on ollut rivitaloissa, joiden kauppamäärän kasvu ylsi 9,5 prosenttiin.

”Syyskuussa vanhojen asuntojen kauppa hieman hiipui, mutta lokakuu on tuonut jälleen mukavan kasvun sekä kerros- että rivitaloihin. Kvartaaleittain tarkasteltuna vuoden ensimmäinen kvartaali oli vahva, toinen mentiin miinuksella ja kolmas edettiin plussalla heikohkosta syyskuusta huolimatta. Kauppamäärän kertymänä tammi-lokakuussa saavutettu parin prosentin kasvu on toki maltillinen uusien asuntojen kaupan kasvutahtiin verrattuna”, luonnehtii KVKL:n Malila.

Uusien asuntojen kauppa jatkaa edelleen viime vuotta vilkkaampana.  Uusia kerrostaloasuntoja myytiin lokakuussa reilut 5,5 prosenttia enemmän kuin lokakuussa 2016. Myönteisesti kauppa kehittyi myös uusien omakotitalojen osalta. Sen sijaan uusien rivitaloasuntojen myynti vähentyi lievästi lokakuussa edellisvuoden tasosta.

Valtakunnallisesti uudisasuntokaupan voimakkain kasvu on ajoittunut vuoden 2017 alkupuolelle. ”Viime vuonna uusien asuntojen kauppa on kasvanut voimakkaasti loppuvuotta kohden. Se on yksi tekijä, jonka takia vuoden 2017 loppuvuoden kasvuluvut ovat olleet alkuvuotta 2017 pienemmät”, KVKL:n Malila tarkentaa.

Uudistuotannon myyntihuippu markkinoiden tärkeimmän tuotteen eli kerrostalojen osalta oli koko maassa toukokuussa 2017. Helsingin uudistuotannon osalta myyntihuippu nähtiin maaliskuussa 2017 ja nyt ollaan palattu viime vuoden puolivälin tasolle.  

 

Asuntojen hintakehitys kulkee eri tahtia maan eri osissa

KVKL on aloittanut äskettäin erillisen hintaseurannan, jossa kohteena ovat Suomen 13 suurimman kaupungin toteutuneet käytettyjen asuntojen hinnat. Mukana tarkastelussa ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa.

Seurannan mukaan pääkaupunkiseudulla (=Helsinki, Espoo, Vantaa) käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat lokakuussa 1,1 prosenttia syyskuuhun 2017 verrattuna. Vuodentakaiseen lokakuuhun  verrattuna pääkaupunkiseudun hinnat kallistuivat 5,3 prosenttia. Kiivainta hintojen nousu oli Helsingissä, jonka hintojen vuotuinen nousu ylitti edellämainitun pääkaupunkiseudun nousuprosentin.

Pääkaupunkiseudun käytettyjen kerrostaloasuntojen mediaanihinta (=myytyjen asuntojen keskimmäinen hinta) oli lokakuussa 4308 euroa neliöltä. Helsingissä käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppojen mediaanihinta oli 5114 euroa, Espoossa 3537 euroa ja Vantaalla 2487 euroa neliöltä.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen eli ns. muun Suomen 10 suurimmassa kaupungissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat pysyivät lokakuussa samana kuin syyskuussa. Muun Suomen suurimmissa kaupungeissa hinnat nousivat 1,9 prosenttia, kun niitä vertasi vuodentakaiseen lokakuuhun. Kauppojen lokakuun 2017 mediaanihinta oli 2105 euroa neliöltä. 

Yhteisessä tarkastelussa Suomen 13 suurimmassa kaupungissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat pysyivät lokakuussa käytännössä samalla tasolla kuin syyskuussa. Vuodentakaiseen lokakuuhun verrattuna nousua kirjattiin 3,1 prosenttia. Kauppojen mediaanihinta oli 2892 euroa neliöltä. 

 

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Siihen listataan kaikkien järjestön jäsenyritysten sekä muiden KVKL:n kauppahintapalvelua käyttävien välitysliikkeiden välittämät kaupat sekä palvelun asiakkaina olevien rakennusliikkeiden toimittamat kaupat. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

01.11.2017

KVKL MUKANA - POHJOISMAINEN NEU PUREUTUI AJANKOHTAISTEEMOIHIN

Pohjoismaiden kiinteistönvälitysjärjestöjen yhteinen unioni NEU kokosi alan johtavien liittojen edustajat koolle Islannin Reykjavikiin. Suomea kokouksessa edustivat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) toimitusjohtaja Jukka Malila sekä KVKL:n varapuheenjohtaja, Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. Paikalla olivat myös Tanskan ja Norjan edustajat.

Päivän aikana luotiin perusteellinen katsaus mm. välitysalan valvontaan, kuluttajavalitusten määrään ja laatuun, asuntojen markkinointitapoihin, energiatodistusasioihin sekä sähköautojen yleistymisen mukanaan tuomaan valmistautumistarpeeseen.

Kokous niinikään kaivoi lähtökuopat yhteiselle tapahtumasuunnittelulle, jonka tähtäimessä on käynnistää projektityö, jonka tuloksena aikaansaadaan Pohjoismaiden yhteinen kiinteistönvälittäjäkongressi vuodelle 2019.  Tapahtuman menestyksen ratkaisee tasokas asia-anti, jonka ympärille muu ohjelma ja yhdessäolo rakentuu.  Kiinteistönvälittäjät ovat kaikissa Pohjoismaissa ammattilaisia, jotka haluavat verkostoitua ja oppia uutta.  Päivän aikana muistutettiin, että alan toimijoilla on myös laaja kansainvälinen verkosto, jonka mahdollisuuksia rikastaa tapahtuman antia tulee selvittää. Perustettu järjestelyryhmä kokoontuu ensimmäiseen kokoukseen vielä kuluvan vuoden aikana.

  Ylös

30.10.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSPALVELUITA KOSKEVIEN KULUTTAJARIITA-ASIOIDEN MÄÄRÄ LASKUSSA

Kiinteistönvälityspalveluita koskevien kuluttajariita-asioiden määrä on laskussa. Vielä vuonna 2012 Kuluttajariitalautakunta kirjasi tilastoihinsa yhteensä 158 kiinteistönvälityspalveluita koskevaa asiaa. Kehityssuunta on ollut sen jälkeen laskeva ja vuonna 2016 vastaavia asioita kirjattiin enää 63 kappaletta. Tänä vuonna tapausten määrä on ollut edellisvuoteen verrattuna hieman nousussa, mutta toteutuvassa määrässä pysyttäneen tänäkin vuonna selvästi alle 100 kappaleen.

”Kehitykseen vaikuttaa jonkin verran kauppamäärien yleinen kehitys. Alan ammattilaisten koulutustason nousulla ja sitä kautta entistä laadukkaammalla välitystoiminnalla on niinikään yhteys suotuisaan kehitykseen”, arvioi tilannetta Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL)  toimitusjohtaja Jukka Malila.

Ammattivälittäjät hoitavat Suomessa vuodesta riippuen noin 60-70.000 käytetyn asunnon kauppaa. Suomessa toimi lokakuussa 2017 yhteensä 1792 aluehallintoviraston rekisteröimää kiinteistön- ja vuokravälitysliikettä

  Ylös

20.10.2017

TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA JOHN D. MAYFIELD TUTUSTUI MYÖS KVKL:N AMK-YHTEISTYÖHÖN

Maailmanlaajuisesti tunnettu kiinteistöalan teknologiaekspertti, valmentaja, puhuja ja kirjailija yhdysvaltalainen John D. Mayfield tutustui Suomen vierailunsa yhteydessä lokakuun loppupuolella myös KVKL:n ammattikorkeakouluyhteistyöhön. KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila, Oulun ammattikorkeakoulun kiinteistönvälityksestä vastaava lehtori Ulla Virranniemi sekä tutkintovastaava, lehtori Eija Rajakangas selostivat muutama viikko sitten liikkeelle saatua Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomi -koulutusta ja käynnistysvaiheesta saatuja kokemuksia. Yhteistyö kiinnosti amerikkalaisvierasta vahvasti.  Viimeisimpänä koulutustarjontaan liittyvänä operaationaan Mayfield on itsekin käynnistänyt vajaa vuosi sitten oman, verkossa toimivan koulutustarjonnan.

John D. Mayfield on kiinteistöalan vaikuttaja, joka toimii myös maailmanlaajuisen kiinteistöalan järjestön FIABCI:n kiinteistönvälityssektorin ykköspaikalla (=President of the Council of Brokers). 

Kuvassa vasemmalta: Jukka Malila, Eija Rajakangas, John D. Mayfield ja Ulla Virranniemi. 

  Ylös

12.10.2017

UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVOI MYÖS SYYSKUUSSA

Uusien kerrostaloasuntojen ja omakotitalojen kysyntä jatkui syyskuussa edelleen vahvana. Sen sijaan vanhojen kerrostalo- ja rivitaloasuntojen kauppa hiljeni hivenen. Vanhojen omakotitalojen kauppamäärässä kirjattiin pientä kasvua.

Tammi-syyskuussa uusien asuntojen kauppa on noussut noin 48 prosenttia. Samaan aikaan vanhojen asuntojen kauppojen määrä on hivuttautunut ylöspäin parisen prosenttia.

Tammi-syyskuussa koko maassa välitettiin yhteensä yli 45 200 vanhaa asuntoa.

Syyskuussa koko maassa myytiin kiinteistönvälittäjien kautta yhteensä runsaat 5340 käytettyä asuntoa. Syyskuussa vanhojen asuntojen myyntimäärät laskivat 1,6 prosenttia.

Uudet asunnot löysivät ottajansa myös syyskuussa, jolloin niitä myytiin yli 22 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Kaupan näkymät suotuisat edelleen

Asuntokaupan yleistilanne on tällä hetkellä suotuisa. Kauppa on käynyt etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Isossa kuvassa kauppa etenee uudisasuntokaupan ryydittämänä myönteisesti. Aktiivisimpia alueita ovat suuret kaupungit vetureinaan Helsinki ja Turku. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla tilanne on rauhallisempi ja markkinoiden tempo varsin erilainen kuin pääkaupunkiseudulla tai kasvukeskuksissa”, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa loppuvuoden kaupankäynnille. Ilman toimintaympäristön ja talouden suuria shokkeja loppuvuoden kaupallinen kehitys näyttää tällä hetkellä suotuisalta”, Malila arvioi.

Syyskuussa 2017 kiinteistönvälittäjän välityksellä vaihtoi omistajaa yli 2800 vanhaa kerrostaloasuntoa. Vanhoja rivitaloasuntoja myytiin 1265 kappaletta. Vanhoista omakotitaloista tehtiin 1250 kauppaa.

Uusia kerrostaloasuntoja myytiin syyskuussa 31 prosenttia enemmän kuin syyskuussa 2016. Myönteisesti kauppa kehittyi myös uusien omakotitalojen osalta. Sen sijaan uusien rivitaloasuntojen myynti laski syyskuussa edellisvuoden tasosta.

Vanhoja kerrostaloasuntoja myyty hieman aiempaa enemmän

Vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä on välitetty noin 24 000 vanhaa kerrostaloasuntoa. Se on noin 3,3 prosenttia enemmän kuin tammi-syyskuussa 2016. Myös omakotitalojen myynti on ylittänyt viimevuotisen. Niitä tarkastelujaksolla myytiin runsaat 10 200 kappaletta, mikä on reilut  2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 kolmella vuosineljänneksellä. Sen sijaan rivitaloasuntoja on myyty runsaan prosentin aiempaa vähemmän, käytännössä vajaat 11 000 kappaletta.

Uusien asuntojen puolella vilkkainta on ollut totuttuun tapaan kerrostalojen kaupassa. Uusien kerrostaloasuntojen kauppa on vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana ylittänyt lähes 60 prosentilla viimevuoden vastaavan ajan myyntimäärän.

Myös uusien omakotitalojen myyntimäärä nousi tammi-syyskuussa vahvasti. Tammi-syyskuun aikana myös uusien rivitaloasuntojen kauppa on ylittänyt viime vuoden luvut.

Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Siihen listataan kaikkien järjestön jäsenyritysten sekä muiden KVKL:n kauppahintapalvelua käyttävien välitysliikkeiden välittämät kaupat. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

09.10.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSALA KOKOONTUU HYVÄN VÄLITYSTAVAN PÄIVÄÄN KESKIVIIKKONA 11.10.2017

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) ja suomalainen kiinteistönvälitysala juhlivat keskiviikkona 11.10.2017 hyvän välitystavan aatetta. Alan ajankohtaisteemoja käsittelevä Hyvän Välitystavan Päivä -seminaari järjestetään Helsingissä hotelli Scandic Parkissa. Paikalle odotetaan vajaat 300 vierasta. 

Tänä vuonna seminaarissa esitellään KVKL:n Hyvän Välitystavan ohjeen tuore päivitys. Päivässä käsitellään myös muita kiinteistönvälitysalaa puhuttavia asioita. Esille nousevat alan tulevaisuus, alaan vaikuttavat uudet toimintatavat, digitalisaatio, tekoälyn hyödyntäminen kiinteistönvälityksessä, kiinteistönvälittäjien työssä jaksaminen, kiinteistönvälityksen toimintaan vaikuttavat liittyvät juridiset muutokset sekä monet muut ajankohtaiset asiat. 

Tutustu seminaarin ohjelmaan tästä.

 

  Ylös

05.10.2017

KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE: KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KORKEAKOULUDIPLOMIKOULUTUS KÄYNTIIN JYVÄSKYLÄSSÄ JA OULUSSA

Uusi Kiinteistöliiketoiminnan Korkeakouludiplomikoulutus käynnistyi kuluvalla viikolla yhteisellä starttitilaisuudessa sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) että Oulun ammattikorkeakoulussa (OAMK).  Oppilaitokset aloittivat koulutuksen juhlallisesti yhtä aikaa. Yhteisen käynnistystilaisuuden avainosiot videoitiin myös Ouluun.

Tällä hetkellä Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL tekee konkreettista ammattikorkeakouluyhteistyötä Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun ammattikorkeakoulujen kanssa. Näissä kaikissa oppilaitoksissa on onnistuttu aikaansaamaan kiinteistönvälitysalan koulutustarjontaa ja kursseja.  Vanhin yhteistyömalli KVKL:lla on Turun Ammattikorkeakoulun kanssa.

”Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomi on osa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tavoitetta aikaansaada kiinteistönvälityksen koulutussisältöjä ammattikorkeakouluihin eri puolelle Suomea. KVKL pyrkii kannustamaan myös muita suomalaisia ammattikorkeakouluja keskusteluihin, jotta tarjonta kehittyisi. Uskon, että tuloksiin päästään myös muualla Suomessa”, kertoi Jyväskylässä starttitilaisuuden avausluennon pitänyt KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Kiinnostus suomalaista kiinteistönvälitystä kohtaan on nousussa. Jyväskylässä korkeakouludiplomikoulutus on lajissaan jo toinen. Ensimmäinen toteutus lähti käyntiin viime vuoden lokakuussa.  Kysyntä koulutuksen pariin on jatkunut vuodesta 2016 hyvänä, eivätkä uudetkaan koulutukset ole näin ollen poissuljettuja jatkossa, JAMK:n edustajat arvioivat.

Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomi tuottaa opiskelijalla 61 opintopistettä. Opintokokonaisuuden toteutuksessa hyödynnetään vahvasti myös verkkoympäristöä. Korkeakouludiplomin suorittaneet voivat hakea esimerkiksi JAMKin liiketalouden tutkinto-opiskelijaksi. Suoritetut opinnot käyvät osaksi tradenomin tutkintoa.

 

Lisätietoa Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomi –koulutuksesta löydät esimerkiksi osoitteesta: https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Avoin-AMK/korkeakouludiplomi/kiinteistoliiketoiminta/

 

  Ylös

03.10.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖ KASVUSSA

Kiinteistönvälityksen liikevaihto jatkoi kasvu-uralla alkuvuonna 2017. Jo tammi-maaliskuussa liikevaihto nousi kolme prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Huhti-kesäkuussa liikevaihto kehittyi hieman edellistä neljännestä paremmin ja ylsi 3,5 prosenttiin.  Myös kiinteistönvälitysalan henkilöstömäärä on kasvanut vuonna 2017 edellisvuodesta.

Vuoden 2016 osalta Tilastokeskus tarkensi aiemmin ilmoittamiaan kiinteistönvälityksen toimialan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityslukemia: nyt alan liikevaihdon kasvuluvuksi vuodelle 2016 kirjataan 7,1 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2016 ensimmäinen puolivuotiskausi (+11,5 %) kasvatti liikevaihtoa selvästi jälkimmäistä puolivuotiskautta (+3,2 %) rivakammin.

Henkilöstömäärä nousi vuonna 2016 1,4 prosenttia vuodentakaisesta. Ensimmäinen puolivuotiskausi ylsi 1,6 prosentin nousuun edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Jälkimmäisellä puolivuotiskaudella henkilöstömäärä nousi hiukan maltillisemmin yltäen kuitenkin 1,1 prosenttiin.

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä nousi 7,4 prosenttia ja toisella 4,9 prosenttia vuodentakaisista vastaavista ajanjaksoista. Heinäkuussa henkilöstömäärä on kasvanut neljä prosenttia edellisvuodesta.

Kiinteistönvälitysalan kasvukatsauksen mukaan vuoden 2017 ensimmäiselle puolivuotiskaudelle kasvun liikevaihtoon toivat yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneet välitysalan yritykset, joiden vaikutus toimialan kehitykseen asettui 15,7 – 18,7 prosentin haarukkaan. Vuotta aikaisemmin ensimmäisen (+ 14,5 %) ja toisen neljänneksen (+ 13,8 %) kasvu oli ollut maltillisempaa. Vastaavasti liikevaihdoltaan yli 15 prosenttia supistuneiden yritysten määrä vuoden 2016 ensimmäisellä (-12,6 %) ja toisella (-11,7 %) neljänneksillä oli vuoden 2017 vastaavia ajanjaksoja suurempi. Tuolloin vastaavat luvut olivat -10,1 ja -11 prosenttia.

Henkilöstömääriä tarkasteltaessa alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kiinteistövälityksen toimialan yrityksistä eniten. Kasvukatsauksen mukaan kyseisten yritysten määrä on vuoden 2016 ensimmäisellä (1525 kappaletta) ja toisella (1530 kappaletta) vuosineljänneksillä ollut kuluvan vuoden vastaavia neljänneksiä suurempi. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kyseisten yritysten määrä on ollut 1349 kappaletta ja toisella 1326 kappaletta. Yli 75 prosenttia yrityksistä on vanhoja, vähintään viisi vuotta alalla toimineita.

   

  Ylös

29.09.2017

1ST WORLD SUMMIT ON THE DIGITAL BUILT ENVIRONMENT 11.-12.9.2018 HELSINKI

WWW.WBDE2018.ORG

  Ylös

28.09.2017

MALLILOMAKKEET PÄIVITETTY

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta on päivittänyt ahkerasti järjestön jäsenistön käytettävissä olevia mallilomakkeita tämän vuoden aikana. Mallilomakkeita on monipuolisesti sekä kiinteistöjen että asunto-osakkeiden toimeksiantoihin ja niiden hoitamiseen liittyen. Rahanpesulakia koskien on omat lomakkeensa, joita välitysliikkeen tulee käyttää. Kaikki mallilomakkeet muutoksineen on käännätetty myös ruotsiksi ja englanniksi. Jäsenistö voi tiedustella lomakemalleja ja niiden käännöksiä laki- ja lausuntovaliokunnassa istuvalta edustajaltaan: 
http://kvkl.fi/edunvalvontatyo.html

 

  Ylös

13.09.2017

ELOKUU TOI KAIVATTUA PUHTIA MYÖS KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPAAN

KVKL:n tammi-elokuun kauppaluvut:

Vahvasti viime aikoina kasvaneella uusien asuntojen kaupalla oli elokuussa edelleen asuntokaupan kasvua ylläpitävä johtorooli. Uusien asuntojen kauppa kävi vilkkaasti myös elokuussa. Kauppatahti oli selvästi viime vuotta vilkkaampaa muuten paitsi rivitalojen osalta.

Elokuussa myös vanhojen asuntojen kauppa osoitti piristymisen merkkejä. Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa vilkastui ja myös rivi- ja omakotitalojen kauppa palasi kasvu-uralle. Käytettyjä asuntoja välitettiin elokuussa lähes 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

”Elokuun kauppaluvut toivat kaivattuja positiivisia uutisia käytettyjen asuntojen kaupan puolelle. Toivotaan, että tahti jatkuu nousujohteisena myös loppuvuonna. Käytettyjen asuntojen kaupan piristyminen on tärkeää koko asuntokaupalle, koska käytetyt asunnot muodostavat Suomen asuntokaupan suurimman kokonaisuuden”, kommentoi kauppalukuja KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Ottajansa ovat edelleen alkuvuonna löytäneet hyvin myös uudet asunnot, joiden kauppa on kasvanut tammi-elokuussa yli 50 prosenttia vuodentakaisesta. Uusien asuntojen kauppa oli tammi-elokuussa kasvussa kaikissa asuntokategorioissa. Esimerkiksi kerrostaloasunnoissa kauppa kasvoi vuodentakaisesta yli 60 prosenttia. Uusien asuntojen puolella asuntotyypeistä heikoimmin eli reilu 10 prosenttia edellisvuodesta kasvoi uusien rivitaloasuntojen kauppa.

Käytettyjen asuntojen puolella kaupan tahti on ollut rauhallisempi, mutta elokuu näytti kevään lopun rauhallisemman tahdin jälkeen hyviä merkkejä. Elokuun erityinen ilonaihe olivat käytetyt omakotitalot, joiden kauppa lisääntyi vuodentakaisesta reilu 11 prosenttia. Niinikään käytettyjen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppamäärät lisääntyivät reilut 5 prosenttia edellisvuodesta.  Elokuun piristyminen vahvisti käytettyjen asuntojen kauppakertymää siten, että tammi-elokuun kertymä ylitti lähes kahdella prosentilla edellisvuoden tason.

Asuntokaupan iso kuva on tällä hetkellä kokonaisuutena kohtuullisen suotuisa. Kauppa on käynyt hyvin etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Uusien asuntojen myynti on ollut edelleen kasvussa viime vuoteen verrattuna, mutta voimakkain kaupan kasvu tasaantui hieman toisella kvartaalilla. Kolmas kvartaali on avattu lupaavasti:  uudisasuntokaupan tärkein tuote eli kerrostaloasunnot sekä omakotitalot ovat käyneet elokuussakin edelleen hyvin kaupaksi. Vaikka uusien rivitaloasuntojen kaupassa nähtiin heinäkuun jatkoksi laskua myös elokuussa, isossa kuvassa kauppa etenee kokonaisuutena vahvasti”, luonnehtii kaupan tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Vanhojen asuntojen puolella kauppatahti on rauhallisempi. Vuosi alkoi lupaavasti, mutta vanhojen asuntojen kauppatahti vaimeni jonkin verran toisella kvartaalilla. Erityisesti tämä koski rivi- ja omakotitaloasuntoja. Kerrostaloasuntojen myynti kävi alempana huhtikuussa, mutta se palautui edellisen vuoden tasolle touko-kesäkuussa ja ponnisti jälleen plussalle heinäkuussa. Elokuussa käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa on vilkastunut. Samoin myös rivi- ja omakotitalojen kauppa palasi kasvu-uralle.

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa loppuvuoden kaupankäynnille. Ilman toimintaympäristön ja talouden suuria shokkeja loppuvuoden kaupallinen kehitys näyttää tällä hetkellä kohtuullisen suotuisalta”, KVKL:n Malila toteaa.

Käytettyjen asuntojen kaupan tärkeintä yksittäistä artikkelia eli käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-elokuussa 2017 yhteensä noin 21100 kappaletta, mikä on reilu 3,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-elokuussa 2017 välitetty yhteensä lähes 8950 kappaletta, mikä on yli 2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Käytetyistä asuntotyypeistä heikoimmin on elokuussa käynyt rivitalokauppa:  sen kokonaismäärä ylsi alkuvuonna lähes 9700 kappaleeseen, mikä oli noin 1,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-elokuussa. Yhteensä käytettyjä kerros- , rivi- ja omakotitaloja välitettiin tammi-elokuussa yhteensä vajaat 39750 kappaletta.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

 

  Ylös

08.09.2017

ASUNTORAHASTOJEN JA SIJOITTAJIEN AKTIIVISUUS HEIJASTUU UUSIEN ASUNTOJEN KAUPASSA

Erityisesti asuntorahastojen ja muiden sijoittajien uusien asuntojen ostot näkyvät tänä vuonna uusien asuntojen asunto-osakekaupan vilkastumisena. Tänä vuonna valmistuu 23 500 uutta osakeasuntoa. Viimeisten tilastotietojen pohjalta kasvu näyttää jatkuvan voimakkaana myös vuonna 2018, jolloin valmistuu noin 33 500 uutta osakeasuntoa. 

Uusia omakotitaloja valmistuu tänä vuonna noin 7 400, mikä on 4,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, mutta selvästi vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Yhteensä vuonna 2017 on valmistumassa noin 39 000 uutta asuntoa (näistä 23 500 osakeasuntoa, 7 400 omakotitaloa ja 8 000 Ara-vuokra-asuntoa). Tämän vuoden aloitusten perusteella vuonna 2018 valmistunee arviolta noin 50 000 asuntoa (näistä 33 500 osakeasuntoa, 7 500 omakotitaloa ja 9 000 Ara-asuntoa).

  Ylös

08.09.2017

SOME ACTUAL FACTS FOR A FOREIGN BUYER CONSIDERING COMING TO FINNISH RE-MARKET

Questions and answers of actual topics from real estate industry/Finland to foreign clients that are considering to be active in the field in Finland:

-- Is it customary for buyers and sellers to use real estate agents there in Finland? 

Sellers use real estate agents very often, buyers rather seldom. So, it is quite customary  to use real estate agents in Finland. Our estimate is that their’s share of all transactions is 70-80 per cent.

-- Is it customary for the buyer to hire a lawyer to handle the purchase transaction?

Foreign buyers, especially Russians, or domestic high-net worth clients in case of valuable property may use also lawyers. In general, lawyers are not used very often for basic housing transactions. In general you can say, that the real estate agent is in key role in the transaction-process in Finland.

-- Are there any restrictions on foreign buyers in Finland?

In theory, no. From beginning of 2000, there is no restrictions to foreigners to buy real estates in Finland.  In practice funding of the purchase may sometimes be difficult unless the buyer is intending to move to Finland.

-- Is there anything about the buying process that is particular to Helsinki (vs. Finland as a whole)?

In Helsinki, the selling times are shorter than in the rest of the Finland. In Helsinki there are some apartment-types (=so-called Hitas-apartments), that have some price-limitations. In some apartments, there is controlled income-levels: if your income is too high, you cannot get that kind of apartment.  You have to also keep in mind, that here you do not own the right to rent an apartment, like in some other countries.

-- What are the main fees involved in a purchase? How much should buyers plan to spend on fees (as a percentage of the purchase price)?

In addition to property transfer tax (not a fee), there are no fixed or other fees included. In case the buyer engages a lawyer, a cost of 500-1000 euros should be customary. Should the buyer engage a buying agent, fees could be for instance around 1-3,5 % of the purchase price.

In Housing companies transfer-tax is 2 per cent of unencumbered selling price. If byer is 18 – 39 years old and apartment is his/hers first own apartment , he/she is free from value added tax . In real estates value transfer tax is 4 per cent.  In addition in real estates buying process You must pay legal confirmation possession fee, which is  EUR 119  (without 24 % value added tax)  per real estate.

-- Can foreigners obtain a mortgage there?

Foreigner can obtain a mortgage in Finland. In practice, this depends on the bank and the securities, that are required. Without a permanent residence the obtainining of a mortgage can face sometimes some challenges.

-- Who are the foreigners buying these days in Helsinki (what countries are they from)?

In addition to Russians, mostly the buyer come probably from European Union –area and very typically near-by-Finland -countries like Estonia and Sweden.

The first larger investors and funds from Europe and USA investing to the Finnish residential rental housing marked have started to land to the bigger cities of Finland during 2016 and 2017. 

In eastern parts of Helsinki also the people, that have refugee-background, have also been starting to purchase apartments and houses during the latest years.  

The Russian people have been typically active in buying the free time homes especially near the Eastern border of Finland. 

 

  Ylös

05.09.2017

SAKSALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT VIERAILULLA KVKL:SSA

Kiinteistönvälitysalan korkeakouluopiskelijat Saksan Bochumista vierailivat alkuviikolla KVKL:n toimitiloissa Helsingissä. Ajankohtaiskatsauksen suomalaisen kiinteistönvälitysalan nykyteemoihin vieraille järjesti KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Vierailun kautta KVKL:lle ja sen edustamille kiinteistönvälitysryhmittymille tarjoutuu entistä paremmat mahdollisuudet rakentaa ja vahvistaa suomalaisen välitysalan tarvitsemaa kansainvälistä suhdeverkostoa. 

 

  Ylös

30.08.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KASVOIVAT VUODEN ENSIMMÄISINÄ KUUKAUSINA SUOMESSA

Kiinteistönvälitysalan liikevaihdon positiivinen vire on jatkunut vuoden 2017 tammi-maaliskuussa. Alan yritysten ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden alkukuukausina kasvoi selvästi myös alan henkilöstömäärä.

Kiinteistönvälityksen toimialan liikevaihdon kehitys ylsi vuonna 2015 yhteensä 10,8 prosenttiin edellisvuodesta. Vuonna 2016 liikevaihto jatkoi kasvuaan 6,9 prosenttiin vuodentakaisesta.

Kiinteistönvälityksen toimialan henkilöstömäärä nousi vuonna 2015 2,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vuonna 2016 henkilöstömäärä kasvoi tasaisesti läpi vuoden yltäen 2,5 prosentin kasvuun. Vuoden 2017 tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä nousi tuntuvat 9,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä voimakkaasti eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli 47 prosenttia alan yrityksistä, kun vuotta aikaisemmin voimakkaasti kasvavia yrityksiä oli 40 prosenttia. Yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen oli vuoden 2017 tammi-maaliskuussa 20 prosenttia. Vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin kasvua oli ollut 25,3 prosenttia. Vastaavasti liikevaihdoltaan yli 15 prosenttia supistuneiden yritysten osuus toimialan yrityksistä oli vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 32 prosenttia, kun vuotta aiemmin kyseisiä yrityksiä oli 39 prosenttia.

Henkilöstömääriä tarkasteltaessa alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kiinteistönvälityksen toimialan yrityksistä eniten. Kyseisten yritysten lukumäärä oli vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1 134 kappaletta eli 89 prosenttia. Edellisvuoden ensimmäisellä neljänneksellä niiden osuus oli vielä 93 prosenttia. Toimialalla oli enemmän vanhoja kuin nuoria pk-yrityksiä: 77 prosenttia toimialan yrityksistä oli toiminut vähintään 5 vuotta alalla. KVKL:n tiedot alan liikevaihdon ja henkilöstömäärien muutoksista perustuvat järjestön yhteistyökumppanin, Tilastokeskuksen aineistoihin.

 

  Ylös

29.08.2017

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOULUTUS KÄYNTIIN MYÖS OULUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA - HAKU ON NYT KÄYNNISSÄ!

Myös Oulun Ammattikorkeakoulu käynnistää kuluvan syksyn aikana kiinteistöliiketoiminnan korkeakouluopetuksen avoimen ammattikorkeakoulun puolella. Haku koulutukseen on parhaillaan menossa ja paikkoja on vielä jäljellä. Tutustu mahdollisuuksiin oheisesta linkistä:

http://www.oamk.fi/fi/koulutus/avoin-amk/opetustarjonta/opintokokonaisuudet1/?okid=319

  Ylös

28.08.2017

KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ NYT KVKL:N NETTISIVUILLA

Asuntokaupan ja kiinteistönvälitystoiminnan läpinäkyvyys lisääntyy. Viestintäsisältöjään kehittävä KVKL on päättänyt julkaista jatkossa nettisivustollaan lyhennelmiä Kuluttajariitalautakunnan  päätöksistä, joissa osapuolena on välitysliike. Lyhennelmät tarjoavat välitysliikkeille osviittaa ratkaisukäytännöstä ja siitä, miten välitysliikkeen vastuuta on eri tilanteissa arvioitu. Ensimmäiset lyhennelmät on jo julkaistu ja sivustoa päivitetään säännöllisesti.

Tutustu päätöksiin tästä!

  Ylös

14.08.2017

UUDISASUNNOT JATKOIVAT VETURINA

Suomen asuntokauppaa ryyditti tammi-heinäkuussa kaksi päälinjaa: vahvasti viime aikoina kasvaneella uusien asuntojen kaupalla oli edelleen kasvua ylläpitävä johtorooli. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan polki osapuilleen edellisvuoden tammi-heinäkuun tasolla. Ilman vireää uudisasuntokauppaa Suomen asuntokauppaa leimaisi varsin tasapaksu poljento: käytettyjen asuntojen puolella alkuvuosi on edetty melko lailla edellisvuoden uomissa.

Ottajansa ovat edelleen alkuvuonna löytäneet hyvin uudet asunnot, joiden kauppa on kasvanut tammi-heinäkuussa yli 50 prosenttia vuodentakaisesta. Uusien asuntojen kauppa oli tammi-heinäkuussa kasvussa kaikissa asuntokategorioissa - eritoten kerrostaloasunnoissa. Rivi- ja omakotitalojen osalta kauppatahti on kuitenkin hieman hiljentynyt kesään mentäessä.

Käytettyjen asuntojen puolella kaupan tahti on ollut rauhallisempi: niiden kauppa pinnisti tammi-heinäkuussa vain puolisen prosenttia viime vuotta paremmaksi.

Asuntokaupan iso kuva on tällä hetkellä kokonaisuutena kohtuullisen suotuisa. Kauppa on käynyt hyvin etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Uusien asuntojen myynti on ollut edelleen kasvussa viime vuoteen verrattuna, mutta voimakkain kaupan kasvu tasaantui hieman toisella kvartaalilla. Kolmannen kvartaali avattiin lupaavasti, koska uudisasuntokaupan tärkein tuote eli kerrostaloasunnot kävivät heinäkuussakin edelleen hyvin kaupaksi. Vaikka esimerkiksi uusien rivitaloasuntojen kaupassa nähtiin heinäkuussa jopa laskua, isossa kuvassa kauppa etenee silti kokonaisuutena vahvasti. Realismin nimissä on todettava, että ilman uudisasuntokaupan vahvaa vetoa asuntokaupan toteutunut kasvutahti olisi ollut viime vuosina melko verkkainen”, luonnehtii kaupan tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Vanhojen asuntojen puolella alkuvuoden kauppakertymä oli heinäkuun loppuun mennessä vajaa puoli prosenttia viimevuotista korkeampi. ”Kauppatahti vaimeni jonkin verran toisella kvartaalilla. Erityisesti tämä koski rivi- ja omakotitaloasuntoja. Kerrostaloasuntojen myynti kävi alempana huhtikuussa, mutta se palautui edellisen vuoden tasolle touko-kesäkuussa ja ponnisti jälleen plussalle heinäkuussa.”

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa kaupankäynnin vahvistumiselle. Ilman toimintaympäristön ja talouden suuria shokkeja markkinan loppuvuoden kehitys näyttää juuri tällä hetkellä kohtuullisen suotuisalta”, KVKL:n Malila toteaa.

 

Tammi-heinäkuun lukuja

Käytettyjen asuntojen kaupan tärkeintä yksittäistä artikkelia eli käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-heinäkuussa 2017 yhteensä noin 18070 kappaletta, mikä on reilu 2,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-heinäkuussa 2017 välitetty yhteensä lähes 7520 kappaletta, mikä on noin 0,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Käytetyistä asuntotyypeistä heikoimmin on käynyt rivitalokauppa: Sen kokonaismäärä ylsi alkuvuonna reiluun 8380 kappaleeseen, mikä oli reilu 3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-heinäkuussa. Yhteensä käytettyjä kerros- , rivi- ja omakotitaloja välitettiin tammi-heinäkuussa yhteensä noin 33980 kappaletta.

 

Mitä tapahtui heinäkuussa?

Kuukausitarkastelussa heinäkuun asuntokauppa näytti kasvulukuja sekä vanhojen että uusien asuntojen osalta.

Välitettyjen käytettyjen asuntojen osalta heinäkuun 2017 kauppa ponnisti 2,5 prosenttia plussalle edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna. Kauppavolyymiltään tärkeimmän asuntotyypin eli käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa kasvoi yli 5,5 prosenttia viime vuoden heinäkuusta. Sekä rivi- että omakotitalokauppa olivat sen sijaan vajaan prosentin miinuksella. Yhteensä vanhojen kerros- , rivi- ja omakotitaloasuntojen kauppoja kirjattiin KVKL:n palveluun heinäkuun osalta yhteensä 4750 kappaletta.

Uusien kerrostaloasuntojen puolella heinäkuun kauppatahti oli reilun neljänneksen parempi kuin vuoden 2016 heinäkuussa. Myös uusien omakotitalojen kaupassa kirjattiin selvä kauppamäärän kasvu. Sen sijaan uusien rivitaloasuntojen kaupassa nähtiin heinäkuussa miinusmerkkistä kehitystä: uusien rivitaloasuntojen kauppa laski yhteensä lähes 8 prosenttia edellisvuoden heinäkuuhun nähden.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

01.08.2017

AVI:N TIEDOTE: VÄLITYSLIIKKEIDEN VASTUUHENKILÖIDEN JA OMISTAJIEN LUOTETTAVUUS ARVIOIDAAN

Uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä tuli voimaan 3.7.2017. Samalla uudistettiin myös kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettua lakia (jäljempänä välitysliikelaki). Luotettavuuden arviointi tehdään nykyisin vastaavan hoitajan lisäksi myös yhtiön vastuuhenkilöistä ja yli 25 % omistus- tai määräämisvaltaa yhtiössä käyttävistä henkilöistä. Tietojen tarkistus perustuu välitysliikelain uuteen 5 a §:ään.

Rekisteröinti-ilmoituksen tekijän luotettavuutta arvioidaan rikos- ja sakkorekisteritietojen sekä lakisääteisten maksuvelvoitteiden noudattamisen ja ulosottorekisterin tietojen pohjalta. Ilmoituksen tekijää ei pidetä luotettavana muun muassa silloin, jos yhtiö, sen vastuuhenkilö tai yli 25 %:n omistus- ja määräämisvaltaa käyttävä henkilö on kolmen arvioita edeltävän vuoden aikana toistuvasti ja huomattavassa määrin laiminlyönyt lakisääteisiin maksuihin liittyvien rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksuvelvollisuuksien hoitamisen taikka jos jokin näistä on ulosmittauksen tai muun selvityksen mukaan kykenemätön vastaamaan veloistaan. Aluehallintovirasto selvittää nämä rekisteröinnin edellytykset hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Välitysliikkeen luotettavuus ja sen tarkistaminen

Aluehallintovirasto (AVI) pitää rekisteriä kiinteistövälitysliikkeistä ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeistä. Välitysliikkeen on ennen toimintansa aloittamista rekisteröidyttävä siihen AVIin, jonka alueella liikkeen hallintoa on tarkoitus pääasiallisesti hoitaa.

Välitysliikkeiden tulee toimittaa aluehallintovirastolle tieto niistä henkilöistä, joiden luotettavuus AVIn on arvioitava rekisteröinnin yhteydessä. Välitysliike, jonka tiedot ovat olleet välitysliikerekisterissä 3.7.2017, tulee ilmoittaa yrityksen vastuuhenkilöiden ja omistajien tiedot 3.7.2018 mennessä. Tiedot tulee toimittaa siihen AVIin, jonka välitysliikerekisteriin liike on rekisteröitynyt. Uusien välitysliikkeiden on ilmoitettava tiedot rekisteröitymisen yhteydessä.

Vastaavan hoitajan, yrityksen vastuuhenkilöiden ja omistajien tietojen ilmoittamista varten otetaan käyttöön sähköinen muutosilmoituslomake vuoden 2017 aikana. Lomakkeen käyttöönotosta ilmoitetaan rekisteröityneille välitysliikkeille. Aluehallintovirasto veloittaa välitysliikkeitä rekisteritietojen päivittämisestä aiheutuvista kuluista.

Aluehallintoviraston tiedotteeseen

  Ylös

11.07.2017

UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA KASVOI. KAUPAN KASVUVAUHDISSA HIDASTUMISEN MERKKEJÄ - KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPPA LIKIPITÄEN EDELLISVUODEN TASOLLA.

Suomen asuntokauppaa ryyditti tammi-kesäkuussa kaksi päälinjaa: vahvasti viime aikoina kasvaneella uusien asuntojen kaupalla oli edelleen kasvua ylläpitävän veturin rooli. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan polki osapuilleen edellisvuoden tammi-kesäkuun tasolla.

Hyvin ottajansa ovat alkuvuonna löytäneet uudet kerrostaloasunnot, joiden kauppa kasvoi kesäkuussakin vajaat 20 prosenttia edellisvuodesta.  Käytettyjen asuntojen puolella kaupan tahti on ollut rauhallisempi; käytettyjen asuntojen kauppa ylsi tammi-kesäkuussa kokonaisuutena lähes viime vuoden alkuvuosipuoliskon yhteismäärään.

Asuntokaupan iso kuva on tällä hetkellä kokonaisuutena kohtuullisen suotuisa. Erityisesti kuluttajien luottamuksen viimeaikainen vahvistuminen ja asuntosijoittamisen suosio ovat olleet omiaan tukemaan Suomen asuntomarkkinoita. Asuntokauppa on käynyt hyvin etenkin suurimmissa kaupungeissa.

”Uusien asuntojen myynti on ollut edelleen kasvussa viime vuoteen verrattuna, mutta voimakkain kaupan kasvu näyttäisi olevan rauhoittumaan päin.  Uudisasuntokaupan tärkein tuote eli kerrostaloasunnot kävivät kesäkuussa edelleen hyvin kaupaksi. Hyvää kasvua nähtiin myös uusien omakotitalojen kaupassa. Sen sijaan uusien rivitaloasuntojen kaupassa nähtiin kesäkuussa jopa miinusmerkkistä kehitystä”, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Vanhojen asuntojen puolella alkuvuoden kauppakertymä oli kesäkuun loppuun mennessä osapuilleen viime vuoden tasolla. Kehitys jakautui kahteen: vuoden 2017 ensimmäinen kvartaali toi käytettyjen asuntojen kauppamäärään kasvua, mutta toisen kvartaalin osalta mentiin miinukselle.

”Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso luovat pohjaa kaupankäynnin vahvistumiselle, mutta vuoden toinen puolisko lopulta näyttää, mille tasolle markkina tänä vuonna konkreettisesti asettuu”, Malila toteaa.

Käytettyjen asuntojen kaupan tärkeintä yksittäistä artikkelia eli käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-kesäkuussa 2017 yhteensä 15505 kappaletta, mikä on 1,3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-kesäkuussa 2017 välitetty yhteensä 6350 kappaletta, mikä on 0,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Käytetyistä asuntotyypeistä heikoimmin on käynyt rivitalokauppa: rivitalokauppojen kokonaismäärä nousi 7150 kappaleeseen, mikä oli reilu 4,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Yhteensä käytettyjä kerros- , rivi- ja omakotitaloja välitettiin tammi-kesäkuussa yhteensä  noin 29000 kappaletta, mikä oli reilut 0,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuukausitarkastelussa välitettyjen käytettyjen asuntojen osalta kesäkuun 2017 kauppamäärissä kirjattiin historiaan miinusmerkkinen kuukausi edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna. Esimerkiksi kauppavolyymiltään tärkeimmän asuntotyypin eli käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa supistui reilu 4 prosenttia viime vuoden kesäkuusta.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika oli kesäkuussa Helsingissä keskimäärin 52 vuorokautta ja käytettyjen omakotitalojen 146 vuorokautta.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot ovat epävirallisia ja voivat tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

03.07.2017

UUSI RAHANPESULAKI VOIMAAN 3.7.2017

Uusi neljänteen rahanpesudirektiiviin perustuva laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä astui voimaan 3.7.2017. Samalla muuttui myös välitysliikelaki. KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta listasi välitysliikkeiden kannalta merkittävimmät muutokset.

- PEP. PEP:llä (politically exposed person) tarkoitetaan henkilöä, joka toimii tai on viimeisen vuoden aikana toiminut poliittisesti vaikutusvaltaisessa tehtävässä. PEP-määritelmä laajeni ja koskee jatkossa myös kotimaisia poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä kuten ministerit.

- Satunnaisten liiketoimien euromääräinen raja laskee. Rahanpesulaissa säädetyt toimet koskevat kaikkia välitysliikkeen vakituisia asiakkaita sekä satunnaisia asiakkaita silloin, kun suoritettavan liiketoimen suuruus tai toisiinsa kytkeytyvien toimenpiteiden suuruus yhteensä on vähintään 10.000 euroa. Raja oli aiemmassa laissa 15.000 euroa.

- Riskiperusteisen arvion merkitystä korostetaan. Asiakkaan tuntemiseen liittyvien toimenpiteiden laajuus perustuu jatkossa välitysliikkeen omaan kirjalliseen riskiarvioon. Uuden lain myötä jokaisella välitysliikkeellä on velvollisuus laatia omasta toiminnastaan kirjallinen riskiarvio. Arvio on laadittava 31.12.2017 mennessä. Apuna arvion laatimisessa voi käyttää kansallista riskiarviota sekä aluehallintoviraston todennäköisesti syksyn aikana julkaistavaa valvojakohtaista riskiarviota. Riskiarviossa huomioidaan muun muassa ne riskitekijät, jotka liittyvät välitysliikkeen asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisiin alueisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin tai jakelukanaviin. Arvio on pidettävä ajan tasalla ja toimitettava valvovalle viranomaiselle eli Etelä-Suomen aluehallintovirastolle pyynnöstä.

- Velvollisuus ilmoittaa tosiasialliset edunsaajat kaupparekisteriin. Olennainen muutos on kansallinen keskitetty rekisteri, johon yritysten ja yhteisöjen eli myös välitysliikkeiden on ilmoitettava omistajansa ja tosiasialliset edunsaajansa. Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä eli ihmistä, joka viime kädessä käyttää määräysvaltaa oikeushenkilössä. Tällaisia ovat muun muassa yli 25 % omistusosuuden tai äänimäärän omistavat tahot. Tiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin ensisijassa YTJ:n sähköisen asiointipalvelun kautta. Ilmoitus on tehtävä 1.7.2020 mennessä. Välitysliikkeet voivat käyttää rekisteritietoja myös apunaan rahanpesulain tuntemisvelvoitteen hoitamisessa. 

- Velvollisuus ilmoittaa luotettavuutta koskevat tiedot Aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriin. Uutta on myös AVI:n ylläpitämä valvontarekisteri, jonka tarkoituksena on yrityksen omistajien ja johdon luotettavuuden arviointi. Myös välitysliikelakia on muutettu lisäämällä uusi 5 luvun 5 a pykälä. Kun välitysliike ilmoitetaan välitysliikerekisteriin, ilmoituksen tekijän on täytettävä ko. pykälän mukaiset luotettavuudelle asetetut edellytykset. Kaikkien välitysliikkeiden, jotka on merkitty välitysliikerekisteriin lain voimaantulessa, on rekisteristä poistamisen uhalla ilmoitettava luotettavuutta koskevat tiedot aluehallintovirastolle vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

- Sanktiot kovenevat. Valvova viranomainen voi jatkossa määrätä välitysliikkeelle hallinnollisia seuraamuksia rahanpesulain velvoitteiden rikkomisesta. Seuraamuksia ovat: rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu.

Rikemaksu voidaan määrätä sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo esimerkiksi asiakkaan tuntemis- ja tunnistamisvelvoitteen, epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen tekemisen rahanpesun selvittelykeskukselle, työntekijöiden koulutuksen tai aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriin rekisteröitymisen. Oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 5 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu olisi vähintään 500 euroa ja enintään 10 000 euroa.

Julkinen varoitus voidaan määrätään, jos välitysliike tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee muiden rahanpesulain säännösten tai niiden nojalla annettujen määräysten kuin rikemaksua ja seuraamusmaksua koskevien säännösten vastaisesti.

Seuraamusmaksu määrätään vastaavien säännösten rikkomisesta kuin rikemaksu lukuun ottamatta rekisteröitymistä aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriin. Tunnusmerkistön täyttymisen kynnys on kuitenkin asetettu huomattavasti korkeammalle. Edellytyksenä on, että välitysliike on tahallaan tai huolimattomuudesta vakavasti, toistuvasti tai järjestelmällisesti rikkonut säännöksiä. Maksu saa olla enintään joko kaksi kertaa niin suuri kuin teolla tai laiminlyönnillä saavutettu hyöty, jos se on määritettävissä, tai miljoona euroa, sen mukaan kumpi on korkeampi. Maksun määrä perustuu kokonaisarviointiin.

- Välitysliikkeen sisäinen ilmiantojärjestelmä (Whistleblowing): Uuden lain myötä jokaisella ilmoitusvelvollisella tulee olla sisäinen vihje- tai ilmiantojärjestelmä. Kyseessä on riippumaton ja nimetön kanava, jonka kautta työntekijät voivat ilmoittaa lain mukaisten velvoitteiden rikkomisesta. Ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön henkilötiedot ovat salassa pidettäviä. Aluehallintovirasto voi vapauttaa järjestelmän pitämisestä sellaiset välitysliikkeet, joissa työskentelee alle viisi henkilö.

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta tulee päivittämään rahanpesulakia koskevaa kiinteistönvälitysalan yleisohjetta. Katso myös tiedote rahanpesuun liittyvistä mallilomakkeista täältä.

  Ylös

30.06.2017

1.7.2017 LUKIEN ENERGIATODISTUS VAADITAAN MYÖS ENNEN 1980 KÄYTTÖÖNOTETUILLE PIENTALOILLE

Heinäkuun alusta alkaen energiatodistus tulee esittää myynnin ja vuokrauksen yhteydessä myös vanhoille, ennen vuotta 1980 käyttöönotetuille pientaloille. Pientaloksi katsotaan asuinrakennus, jossa on enintään kaksi asuntoa. Todistus laaditaan aina koko rakennukselle, vaikka kohteena olisi esimerkiksi vain paritalon toinen asunto. Energiatodistusta ei vaadita muun muassa alle 50 neliömetrin suuruisten asuinrakennusten osalta tai sellaisten loma-asumiseen tarkoitettujen rakennusten osalta, joita ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen.

Rakennuksen omistaja on vastuussa todistuksen hankkimisesta. Jos myytävästä tai vuokrattavasta kohteesta vaaditaan energiatodistus, todistus on pyydettävä toimeksiantajalta. Mikäli energiatodistusta ei ole laadittu, välitysliikkeen tulee kehottaa toimeksiantajaa hankkimaan sellainen. Mikäli toimeksiantaja ei hanki todistusta kehotuksesta huolimatta, tulee välitysliikkeen kertoa, että rakennuksen omistaja voidaan viranomaisen toimesta velvoittaa hankkimaan sellainen jälkikäteen.

Aina silloin kun kohteesta vaaditaan energiatodistus, energiatehokkuutta kuvaava tunnus on ilmoitettava myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Lisäksi energiatodistus on oltava nähtävillä esittelyssä sekä annettava joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle ja vuokralaiselle.

Lisätietoa energiatodistuksista http://energiatodistus.motiva.fi/

  Ylös

26.06.2017

POHJOISMAISET KIINTEISTÖNVÄLITYSJÄRJESTÖT KOOLLA KESÄKUUSSA KÖÖPENHAMINASSA

Pohjoismaisten kiinteistönvälitysliittojen edustajat kokoontuivat juhannusviikolla kevätkauden viimeiseen NEU-kokoukseen Kööpenhaminaan. Käsittelyssä olivat tällä kertaa alan nykyiset toimintakäytännöt, alan tulevaisuuskysymykset, kiinteistönvälitysalan toimijoiden rooli sekä viestinnän muutos. Erityisinä teemoina päivän mittaan sivuttiin muun muassa digitalisaation ja robotiikan vaikutuksia kiinteistöalaan. KVKL:n edustajina kokouksessa olivat toimitusjohtaja Jukka Malila ja hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Heikkinen.

  Ylös

20.06.2017

HOLLANTILAISVÄLITTÄJÄT OPISSA HELSINGIN SEUDULLA

Hollannin kiinteistönvälittäjien järjestön NVM:n 35-henkinen ryhmä vieraili kesäkuussa koulutus- ja opintomatkalla Helsingissä. 

Pääasiallisesti ryhmä koostui kokeneista välitysalan yrittäjistä ja yritysten vetäjistä. Mukana oli myös NVM:n johtohenkilöitä. 

Maanantaina 19.6. hollantilaiset kuulivat KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malilan presentaation Suomen välitysalan ja sen toimintaympäristön tilanteesta ja näkymistä. Esityksen jälkeen ryhmä jalkautui tutustumismatkalle Helsinkiin ja Espooseen. Aluerakenteen kehitystä Helsingissä ja sen länsipuolella vieraille avasi Espoon rakennuslautakunnan puheenjohtaja Janne Tähtikunnas. Iltapäivän kohokohta oli vierailu Päivälehden museossa Helsingin Ludviginkadulla. Katsauksen mediamurroksen vaikutuksesta asuntomarkkinointiin antoivat Oikotien johtaja Mikko Ristimäki ja tiiminvetäjä Tommi Kivisaari.

NVM:n välittäjien useampipäiväinen koulutusvierailu on vuotuinen perinne. 

  Ylös

19.06.2017

KVKL:N LAKI- JA LAUSUNTOVALIOKUNTA ON LAATINUT MALLILOMAKKEET RAHANPESULAIN TUNTEMISVELVOLLISUUTEEN LIITTYEN

Rahanpesulaki uudistuu kesäkuun loppupuolella 2017. KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta muistuttaa, että uusi laki velvoittaa nykyisen lain tapaan välitysliikkeitä tuntemaan asiakkaansa. Välitysliikkeen on tehtävä riskiperusteinen arviointi, jonka perusteella määritetään tuntemistoimien laajuus. Riskin suuruudesta riippumatta asiakas on aina ennen asiakassuhteen aloittamista tunnistettava ja tämän henkilöllisyys todennettava (esim. ajokortista tai passista). Tämä tapahtuu lähes automaattisesti käyttämällä laki- ja lausuntovaliokunnan laatimia mallilomakkeita. Lisäksi asiakkaan liiketoimia pitää aina seurata poikkeuksellisten tai epätavallisten toimien havaitsemiseksi. Muiden tuntemistoimien laajuus riippuu riskiperusteisen arvioinnin tuloksesta.

Asiakkaan tuntemiseen liittyen laki- ja lausuntovaliokunta on laatinut KVKL:n jäsenten toiminnan tueksi kolme mallilomaketta: Asiakkaan henkilöllisyyden todentaminen ja PEP-lomake, selvitys tosiasiallisesta edunsaajasta sekä selvitys varojen alkuperästä. Osa lomakkeista sisältää myös tarkempaa ohjeistusta.

Asiakkaan henkilöllisyyden todentaminen ja PEP-lomake: PEP:llä (politically exposed person) tarkoitetaan henkilöä, joka toimii tai on viimeisen vuoden aikana toiminut poliittisesti vaikutusvaltaisessa tehtävässä. PEP-määritelmä laajenee uuden lain myötä ja koskee jatkossa myös kotimaisia poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä kuten ministerit. Välitysliikkeen on aina tiedusteltava asiakkaaltaan, onko asiakas tai joku hänen lähipiiriinsä kuuluva (kuten puoliso tai lapsi) tai hänen yhtiökumppaninsa poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Mikäli näin on, tulee välitysliikkeen noudattaa tehostettua asiakkaan tuntemista, joka tarkoittaa normaalia yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tuntemista. Asiakkaasta ja asiakassuhteen laadusta tulee hankkia mahdollisimman paljon tietoa jo ennen asiakassuhteen aloittamista esim. hankkimalla tietoa liiketoimien taustoista ja tarkoituksesta sekä varojen alkuperästä. Lisäksi asiakkaaksi ottamisesta tulee tehdä päätös normaalia ylemmällä organisaatiotasolla (esim. myyntijohtaja tai toimitusjohtaja).

Muutoksia on tullut myös toimeksiantosopimus- ja ostotarjouslomakkeisiin siten, että ennen näissä lomakkeissa ollut osio asiakkaan henkilöllisyyden todentamisesta on siirretty erilliseen lomakkeeseen. Tämän vuoksi välitysliikkeen on aina käytettävä myös tätä laki- ja lausuntovaliokunnan laatimaa erillistä lomaketta.

Selvitys varojen alkuperästä-lomake: Välitysliikkeelle syntyy tietyissä tilanteissa selonottovelvollisuus varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta. Selvitettävien tietojen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Ainakin silloin, kun liiketoimi vaikuttaa epäilyttävältä, välitysliikkeen on pyrittävä selvittämään varojen alkuperä ja käyttötarkoitus. Tämä tapahtuu käyttämällä laki- ja lausuntovaliokunnan laatimaa mallilomaketta.

Välitysliikkeen kannalta rahanpesulain tarkoittamia liiketoimia ovat ennen kaikkea asunto- ja kiinteistökaupat. Kauppa voi olla epäilyttävä esimerkiksi:

1) jos kauppa tehdään erittäin huomattavaan yli- tai alihintaan,
2) ostaja ei ole kiinnostunut näkemään ostettavaa kohdetta tai saamaan siitä tietoa,
3) ensiasunnon ostaja on hankkimassa huomattavan arvokasta kohdetta eikä hän tarvitse kauppahinnan maksamiseen luottoa,
4) muutoin on itsestäänselvästi havaittavissa, että välityskohteen hankintahinta on täydellisessä epäsuhteessa ostajan varallisuusoloihin (Ostajan varallisuustilanteen selvittäminen on käytännössä hyvin haasteellista eikä välitysliikkeellä pääsäännön mukaan ole aihetta epäillä liiketoimea pelkästään sen vuoksi, että välityskohteen myyntihinta vaikuttaa ylimitoitetulta suhteessa ostajan oletettuun varallisuusasemaan tai tulotasoon),
5) ostaja pyrkii suorittamaan kauppahinnan kokonaan tai huomattavilta osin käteisellä tai muuten kuin Suomessa toimivan luottolaitoksen tililtä,
6) kauppahinnan maksaa kokonaan tai osittain joku muu kuin asunnon ostaja tai kauppahinta maksetaan toisen henkilön kuin ostajan tililtä,
7) normaalisti vähemmän kiinnostavaan kohteeseen investoidaan merkittävästi tai
8) kohde myydään ilman ymmärrettävää perustetta.

Pyydettävästä selvityksestä tulee käydä ilmi:

1) mistä liike- tai muusta oikeustoimesta rahat ovat peräisin,
2) mikä on varojen käyttötarkoitus,
3) liiketoimen osapuolten nimet ja yhteystiedot ja
4) asiakkaan toiminnan laatu (mistä toiminnasta varat ovat peräisin)

Jos asiakkaan antama selvitys on riittävä, ei lisäselvityksiä tarvita. Mikäli saadun selvityksen jälkeen liiketoimi ei vaikuta epäilyttävältä, välitysliikkeelle ei synny ilmoitusvelvollisuutta rahanpesun selvittelykeskukselle.

Selvitys tosiasiallisesta edunsaajasta-lomake: Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan ensinnäkin luonnollista henkilöä eli ihmistä, jonka hyväksi liiketoimi toteutetaan. Jos asiakas on oikeushenkilö, tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan sitä luonnollista henkilöä, joka viime kädessä omistaa oikeushenkilön tai jonka määräysvallassa asiakkaana oleva oikeushenkilö on. Käytännössä välitysliikkeen on selvitettävä tosiasiallinen edunsaaja mm. valtuutus-tilanteissa tai kun kaupan osapuolena on yritys tai yhteisö.

Uuden lain myötä varmistetaan, että mahdollisimman laaja kirjo oikeushenkilöitä kuuluu tosiasiallisten edunsaajien määritelmän soveltamisalaan.  Lakiin lisätään erilliset lainkohdat mm. yritysten, yhdistysten, säätiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden tosiasiallisista edunsaajista. Mallilomakkeen ohje on muutettu vastaamaan uuden lain määritelmiä.

Laki- ja lausuntovaliokunta korostaa, että epäilyttävissä tilanteissa välitysliikkeellä on velvollisuus tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle http://www.poliisi.fi/keskusrikospoliisi/rahanpesun_torjunta/rahanpesuilmoituksen_tekeminen . Välitysliikkeen ei tarvitse itse selvittää, onko kyse rahanpesusta tai terrorismin rahoittamisesta, vaan pelkkä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta riittää.

Laki- ja lausuntovaliokunta ja Aluehallintovirasto tulevat päivittämään ohjeitaan. Päivityksistä tiedotetaan erikseen.

  Ylös

16.06.2017

HALUATKO MUKAAN KIRA-AKATEMIAAN? TOIMI NOPEASTI JA HAE!

Kira-Akatemian ensi syksyn kierroksen haku on jälleen auki. Mukaan otetaan kiinteistö- ja rakentamisalan nuoria ammattilaisia, joilla on alle 10 vuotta työkokemusta ja tavoitteet ammatissaan korkealla.  

Hakumahdollisuus on auki vielä 20.6. klo 16 saakka osoitteessa www.kiraakatemia.fi

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL valitsee hakeneiden joukosta 2 kiinteistönvälitysalan edustajaa mukaan ryhmään.


  Ylös

13.06.2017

AVI:N JOUKO RIKKILÄ ELÄKKEELLE

Etelä-Suomen Aluehallintoviraston välitysliikevalvonnan yksikön vastaavana ylitarkastajana toimiva Jouko Rikkilä siirtyy kuluvalla viikolla ansaituille eläkepäiville.  

Merkkitapauksen huomioi myös välitysalan edunvalvontajärjestö, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ja sen toimitusjohtaja Jukka Malila  luovuttamalla jo 90-luvun puolivälistä alan kanssa hyvässä yhteistyössä toimineelle Rikkilälle tiistaina asianmukaisen huomionosoituksen. 

"Sekä KVKL että AVI pyrkivät omissa rooleissaan viemään kiinteistönvälitysalaa ja sen toiminnan laadukkuutta eteenpäin. Tavoitteet ovat monessa tapauksessa yhteiset. AVI:n ja Joukon kanssa on ollut vuosien varrella mutkatonta toimia", Jukka Malila kiitteli.

"Vuodet ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia. Nyt on hyvä hetki luovuttaa viestikapula eteenpäin nuoremmalle polvelle", Jouko Rikkilä puolestaan arvioi. 

  Ylös

13.06.2017

UUDET ASUNNOT KÄYVÄT KAUPAKSI, KÄYTETYISSÄ ASUNNOISSA VAIN LIEVÄÄ KASVUA

Suomen asuntokauppaa leimasi tammi-toukokuussa kaksi todellisuutta: vahvasti kasvavalla uusien asuntojen kaupalla oli veturin rooli. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan kasvoi vain lievästi edellisvuoden tammi-toukokuuhun verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Viime vuosien tapaan uudisasuntokauppa on ollut tammi-toukokuussa vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa ovat löytäneet uudet kerrostaloasunnot. Käytettyjen asuntojen puolella tahti on rauhallisempi.

”Vahvasti kasvava uudisasuntokauppa on tällä hetkellä asuntokaupan moottori.  Sen sijaan käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi tammi-toukokuussa yhteensä vain lievästi, osapuilleen viimevuotiseen tahtiin”, kiteyttää alkuvuoden tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kuluttajien luottamuksen vahvistuminen on vahvistanut Suomen asuntomarkkinoita. Malilan mukaan kaupankäynti on nopeutunut viime kuukausina koko maassa. Esimerkiksi omakotitalojen ja suurten perheasuntojen kauppa on nopeutunut ja myyntiajat lyhentyneet kesää kohden koko maassa.

Uusien asuntojen kaupan vahva vire toteutui myös toukokuussa. Uusien asuntojen kauppa löi edellisvuoden tason useilla kymmenillä prosenteilla myös KVKL:n kauppatilastoinnissa.  

Käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-toukokuussa 2017 yhteensä 12840 kappaletta, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-toukokuussa 2017 välitetty yhteensä 5080 kappaletta, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntotyypeistä heikoimmin on käynyt rivitalokauppa. Rivitalokauppojen kokonaismäärä nousi 5875 kappaleeseen, mikä oli 185 kappaletta eli reilu 3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-toukokuussa.

Kuukausitarkastelussa välitettyjen käytettyjen asuntojen puolella toukokuun 2017 kauppamäärissä kirjattiin historiaan vaihteeksi miinusmerkkinen kuukausi edellisvuoden toukokuuhun verrattuna. Käytettyjä kerros- , rivi- ja omakotitaloja välitettiin toukokuussa yhteensä 5155 kappaletta, mikä oli noin 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin miinusta aiheuttava asuntotyyppi olivat rivitaloasunnot. Sen sijaan kerros- ja omakotitaloasunnot tekivät kauppansa likipitäen viimevuoden toukokuun tahtiin.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot voivat jonkin verran tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

09.06.2017

ASUNTOKAUPPOJA EI VOI TEHDÄ AKTIA PANKISSA 30.6.-3.7

TIEDOKSI AKTIA PANKIN TIEDOTE

"Asuntokauppoja ei voi tehdä Aktia Pankissa eikä asiakkaillemme 30.6.-3.7. välisenä aikana.

Aktia kehittää palvelujaan ja päivittää tietojärjestelmiään voidakseen paremmin vastata asiakkaiden tarpeisiin. Joitakin päivityksiä tehdään pidemmän huoltokatkon aikana heinäkuun viimeisenä viikonloppuna, ja ne vaikuttavat valitettavasti myös asiakaspalveluumme ja verkko- ja korttipalveluihimme.
 
Järjestelmämuutoksista johtuen Aktia Pankin asiakkaille ei voi tehdä asuntokauppoja Aktia Pankissa eikä muissa pankeissa 30.6.-3.7. välisenä aikana.
 
Pyydämme kiinteistönvälittäjiä huomioimaan yllä mainitut rajoitukset asuntokauppojen osalta ja suunnittelemaan kaupanteot rajoitusten puitteissa. Välittäkää tarvittaessa tämä tieto eteenpäin organisaatiossanne loma-aika huomioiden."

  Ylös

07.06.2017

KIINTEISTÖALALLE 279 UUTTA LKV- /LVV -VÄLITTÄJÄÄ

Keväällä 2017 järjestetyistä välittäjäkokeista saatiin 252 uutta kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 27 vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV). Keskuskauppakamarin järjestämän kokeen suosio jatkuu korkeana, sillä nykyinen laki edellyttää vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä kokeen osoittamaa ammatillista pätevyyttä. Katso hyväksyttyjen nimet tästä.

Yhteensä tämän kevään koekierrokseen osallistui 598 kokelasta, joista 563 teki LKV-kokeen ja 35 LVV-kokeen. Läpipääsyprosentit olivat hieman yli pitkän aikavälin keskiarvojen: LKV-kokeessa 45 prosenttia ja LVV-kokeessa 77 prosenttia.

Keskuskauppakamarin lakimies Jaana Tikkusen mukaan ammattipätevyyden merkitys kiinteistöalalla on korostunut vuoden 2016 alussa voimaan astuneen lakimuutoksen myötä, joka edellyttää LKV- tai LVV-pätevyyttä vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä. Ennen lakimuutosta pätevyys vaadittiin vain liikkeen vastaavalta hoitajalta. Lakimuutos toteutettiin aikoinaan Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton aloitteesta.

“Tiukentuneilla vaatimuksilla halutaan parantaa välityspalveluiden luotettavuutta ja asiantuntevuutta. Välittäjäkokeen läpäiseminen osoittaa, että välittäjä tuntee toiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen lainsäädännön ja hyvän välitystavan sekä hallitsee välitystoimeksiannon hoitamisen edellyttämät käytännöt”, Tikkunen sanoo.

Aluehallintovirastot valvovat LKV-pätevyysvaatimusten toteutumista käytännössä. Vaatimuksen laiminlyönti voi johtaa varoitukseen tai jopa määräaikaiseen toimintakieltoon.

Välittäjäkokeet järjestetään valtakunnallisesti kolmella koepaikalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Seuraava koe järjestetään 11.11.2017.

5.6.2017 | K3 VIESTINTÄ

Onnistu virallisessa LKV-kokeessa, ilmoittaudu KVKL:n valmennuskurssille

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL järjestää suosittuja ja tehokkaita LKV-valmennuskursseja ja myös kuluvan kevään valmennuskurssilaisista kokeen läpäisi ilahduttavan moni kurssitettu.

Tässä muutama palaute kursseistamme:

”Täällä onnellinen tuore LKV-välittäjä haluaa kiittää Teitä loistavasta valmennuksesta.
Käytännönläheiset luennot oleellisista lainkohdista auttoivat ainakin minua valmistautumaan ja läpäisemään kokeen. Tästä on hyvä jatkaa.”


”Haluaisin kiittää teitä Tampereella maaliskuussa 2017 järjestetystä kurssista. Olen aloittanut alalla vasta. Työni takia en ehtinyt juurikaan valmistautua kokeeseen, mutta asiantuntevien luentojen avulla pystyin keskittymään olennaiseen ja muutama päivä intensiivistä lukemista riitti minulle tutkinnon läpivientiin. Tein toki ennakko- ja jälkitehtävät ja luin heidän kommentit vastauksiini. Kuuntelin myös luentoja pari päivää ennen koetta, jotka hyvin palauttivat muistiini luennoilla kerrotut asiat. Ilman kurssia en olisi voinut saada LKV-tutkintoa näin vähällä lukemisella. Suosittelen kaikille kurssia. Se on joka sentin arvoinen.


KVKL toivottaa kaikki valmentautumisesta kiinnostuneet tutustumaan syksyn kurssitarjontaamme. Kurssien pitopaikkoina ovat Helsinki ja Tampere.

Tutustu KVKL:n valmennuskursseihin: http://kvkl.fi/lkv-valmennus.html

Tilastotietoa LKV- ja LVV-kokeista:

LKV-koe

16.5.2015 osallistujia 535 hyväksyttyjä 227 (42%)
5.9.2015 osallistujia 368 hyväksyttyjä 99 (27 %)
21.11.2015 osallistujia 680 hyväksyttyjä 243 (36 %)
23.4.2016 osallistujia 599 hyväksyttyjä 369 (62%)
12.11.2016 osallistujia 602 hyväksyttyjä 312 (57%)
22.4.2016 osallistujia 563 hyväksyttyjä 252 (45%)

Keskimääräinen läpäisyprosentti vuodesta 2001 lähtien on ollut 38 %.

LVV-koe:

16.5.2015 osallistujia 54 hyväksyttyjä 44 (80%)
5.9.2015 osallistujia 10 hyväksyttyjä 6 (60%)
23.4.2016 osallistujia 28 hyväksyttyjä 23 (82%)
12.11.2016 osallistujia 45 hyväksyttyjä 38 (88%)
22.4.2016 osallistujia 35 hyväksyttyjä 27 (77%)

Keskimääräinen läpäisyprosentti vuodesta 2001 lähtien on ollut 71 %.

  Ylös

31.05.2017

MAANMITTAUSLAITOS TIEDOTTAA: MAAKAAREN 1.6.2017 TULEVA MUUTOS

Maakaaren 1.6.2017 tuleva muutos

Maakaaren säädös sähköisistä panttikirjoista (16:5 §) muuttuu 1.6.2017 lukien. Ajankohdan jälkeen haetuista kiinnityksistä saa vain sähköisiä panttikirjoja. Myös kiinnitysten muutosasioissa annetaan vain sähköinen panttikirja. Maakaaren 18 luvun 7 a §:n poikkeussäännöksen mukaan pankkien ei kuitenkaan tarvitse toimittaa alkuperäistä panttikirjaa mikäli se on riittävällä tavalla yksilöity hakemuksessa ja pankki ilmoittaa hävittävänsä panttikirjan. Panttikirjan sähköiseen muotoon muuttamisesta ei peritä erillistä maksua kun hakemus sisältää muutakin kiinnityksen muuttamista.

Mikäli kiinnitystä tai sen muutosta on haettu ennen 1.6.2017, voidaan niistä vielä antaa kirjallinen panttikirja.


Sähköinen panttikirja

Sähköinen panttikirja on merkintä kiinnityksestä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä, eikä siitä anneta kirjallista panttikirjaa. Päätös toimitetaan hakijalle tai hakijan asiamiehelle sähköpostitse. Panttikirjan saajalle tieto sähköisestä kiinnityksestä toimitetaan myös sähköpostitse.


Kiinnitysten automaatioratkaisut

Kiinteistövaihdannan palvelun (KVP) kautta tehdyt kiinnityshakemukset voidaan 1.6.2017 lähtien ratkaista järjestelmän toimesta, jos lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tiedoissa ei ole estettä ratkaisun tekemiseen.  Automaatioratkaisusta toimitetaan hakemuksessa oleviin sähköposteihin tieto kiinnityshakemuksen ratkaisusta. Ilmoitus korvaa nykyisin toimitettavan päätösasiakirjan.  Jos kiinnityksen automaatioratkaisu ei ole mahdollinen, siirtyy hakemus kirjaamisprosessin normaalin manuaaliseen käsittelyyn.


Kiinnityshakemuksen allekirjoittaminen ennakkoon

Pankit voivat 1.6.2017 lähtien toimittaa kiinnityshakemukset Kiinteistövaihdannan palveluun (KVP) asiakkaansa allekirjoitettavaksi jo ennen kuin kauppa tai muu luovutus tehdään. Asiakas voi käydä allekirjoittamassa hakemuksen ennakkoon. Tämä selkeyttää asiakkaan rahoituksen järjestelyä ennen luovutusta. Kiinnitys tulee vireille kun lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin on kiinnityksen hakijalle tullut lainhuuto vireille. Kiinnitys ei kuitenkaan tule vireille, jos lainhuutohakemus toimitetaan sähköpostitse tai postitse.
 

Yksityisasiakkaan verkkolaskupalvelu

Yksityisasiakkaalla on mahdollista saada kirjaamisasioista IBAN -muotoisen verkkolaskun 1.6.2017 lähtien. Tämä edellyttää sitä, että asiakas on valinnut pankkipalvelussa Maanmittauslaitoksen laskun lähettäjäksi.

  Ylös

31.05.2017

KIINAN TÄRKEIN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄJÄRJESTÖ VIERAILULLA KVKL:SSA

Kiinan kiinteistönvälittäjien ja kiinteistöarvioitsijoiden järjestön CIREA:n delegaatio vieraili toukokuun lopussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimistolla Helsingin Unioninkadulla. Järjestön vierailu KVKL:ssa toteutui samalla, kun delegaation edustajat osallistuivat Helsingissä maanmittausalan kansainväliselle FIG-viikolle.

CIREA:n nelihenkinen delegaatio liikkui Suomessa kiinteistöalan VIP-henkilönä Kiinassa tunnetun puheenjohtaja Du Juanin ja järjestön kansainvälisten asioiden johtajan Li Juanin johdolla. 

CIREA on lyhenne sanoista China Institute of Real Estate Appraisers and Agents. Vuonna 1994 perustettu järjestö toimii tiiviissä yhteistyössä sikäläisen asuntoministeriön sekä aluekehittämisen ministeriön kanssa.

Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi järjestö tekee tutkimusta, viestintää, koulutusta ja pr-työtä sekä ylläpitää kansainvälisiä suhteita. Erityisen tärkeää heille on alan itsesääntelyyn liittyvien välineiden kehittäminen. Järjestö tähtää myös välityspalvelun standardien ja laadun kehittämiseen. Järjestö on jäsenenä oleellisimmissa alan järjestöissä mukaanluettuna partnerisopimukset Pohjois-Amerikan kiinteistönvälittäjien järjestön, NAR:n kanssa. Myös KVKL:lla on voimassa NAR:n kanssa vastaava partneriyhteistyösopimus.

Järjestöön voivat kuulua sekä yksittäiset henkilöt että yritykset. Järjestöllä on tällä hetkellä noin 39.000 henkilöjäsentä ja 350 yritysjäsentä. 

Keskusteluissa KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malilan ja lakimies Heli Järven kanssa esille nousivat erityisesti suomalaisen kiinteistönvälitysalan juridiikka, itsesäätely, reunaehdot sekä alan koulutusjärjestelmät.  Keskusteluissa kävi ilmi, että sekä KVKL:oon että CIREA:aan järjestäytyneet välittäjät ja yritykset edustavat omissa maissaan ammattilaisten parhaimmistoa. Vieraat arvioivat, että kaiken kaikkiaan Kiinassa lasketaan toimivan välitysalaan liittyvissä työtehtävissä yhteensä jopa miljoona ihmistä.  

Kiinalaisvieraat kommentoivat Suomea monessa mielessä kiinnostavaksi mahdollisuuksien maaksi. Järjestön edustajat eivät sulje jatkossa pois yhteisiä pohdintoja, joiden kautta mahdollistettaisiin myös kiinalaisten välittäjien asiakkaiden tulo Suomen kiinteistö- ja asuntomarkkinoille. 

"Suomella on Kiinan suuntaan monenlaisia mahdollisuuksia. Meillä ei ole öljyä, ja siksi meidän resurssimme löytyvät korvien välistä. Finnairin kaukoidän strategia tuottaa jatkuvasti suomalaisille hyviä paalupaikkoja kertoa oman maan mahdollisuuksista ja tietous Suomesta kiinnostavana matkailumaana ja korkean tietotaidon kotimaana vahvistuu päivä päivältä. Tämäkin vierailu vahvisti, että myös meillä kiinteistöalalla on toiminnassamme kiinnostavia aihioita ja konsepteja, joista voidaan kehittää ulkolaisia kiinnostavia koulutusvientituotteita", arvioi tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Kiinan tärkeimmän kiinteistönvälittäjien yhdistyksen CIREA:n delegaatio vieraili Suomessa. Tiistaina oli vuorossa vierailu KVKL:n toimitiloissa Helsingin Unioninkadulla.

Kiinan tärkeimmän kiinteistönvälittäjien yhdistyksen CIREA:n delegaatio vieraili Suomessa. Tiistaina oli vuorossa vierailu KVKL:n toimitiloissa Helsingin Unioninkadulla.

 

  Ylös

29.05.2017

MILJOONA EUROA KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN KIRA-DIGI -KOKEILUILLE

KIRA-digi-hanke on myöntänyt kolmannella kokeiluhakukierroksella runsaat miljoona euroa 23 kokeilulle, jotka vauhdittavat kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota. Tuen saajista 19 on yrityksiä, kaksi kaupunkeja ja kaksi korkeakouluja. Suurimmat summat saivat Järvenpään kaupunki, Helsingin kaupunki ja Skanska Oy. Niiden kokeiluissa selvitetään tietomallipohjaista rakennuslupaa asuinkerrostalohankkeessa, asemakaavoja yhteisenä tietovarantoja ja tietomalleja kiinteistöjen ylläpidossa ja huollossa.

KIRA-digi-hankkeessa kiinteistö- ja rakentamisala uudistaa yhdessä toimintaansa digitalisaation avulla. Kokeiluilla halutaan muun muassa uudistaa alan toimintatapoja, luoda ja testata uusia digitaalisia ratkaisuja sekä parantaa niiden yhteentoimivuutta.

Hankkeissa on mukana yhteensä yli 70 organisaatiota, ja toimialan oma rahoitus on yli 1,5 miljoonaa euroa.

”Kolmannen kierroksen miljoona euroa houkutteli selvästi aiempaa enemmän hakemuksia ja hakemusten laatu oli  todella korkea. Moni hankkeista keskittyi toimintamallien uudistamiseen eikä vain teknisiin pilotteihin, mikä oli ilahduttavaa nähdä. Paljon oli myös jatko- tai liitännäishankkeita aiempiin kokeiluihin tai vakiointityöhön, mikä viittaa siihen, että KIRA-digi -yhteisö ja -ekosysteemi alkavat toden teolla toimia”, hanketta koordinoiva digipäällikkö Teemu Lehtinen sanoo.

>>> KIRA-digi -kokeiluhaku 3. Rahoitetut hankkeet ja rahoituksen määrä (pdf)
>>> KIRA-digi kokeiluhankkeiden kuvaukset (pdf)

Kolmanteen kokeiluhakuun saapui 58 hakemusta. Hakemusten suunniteltu kokonaisrahoitus oli yhteensä noin 6,8 miljoonaa, josta alan oma rahoitus oli 4,5 miljoonaa ja haetun tuen summa oli 2,3 miljoonaa euroa.

Hakemukset arvioitiin kaksivaiheisesti. Ensin hakemukset arvioitiin sähköisesti ja sen jälkeen 40 parhaat pisteet saanutta hakijaa kutsuttiin lyhyisiin virtuaalisiin esittelytilaisuuksiin, jotka mahdollistivat pisteytyksen tarkentamisen ja arvioijien keskinäisen vuoropuhelun.

Hankkeet esittäytyvät 8.6.

Valitut hankkeet esittäytyvät kokeiluhankkeiden kick-offissa 8.6. Helsingissä. Tilaisuutta voi seurata suorana klo 12-16 tai myöhemmin tallenteena kiradigi.fi -verkkosivuilla. Kaikkia käynnissä olevia kokeiluhankkeita voi myös seurata hankkeen sivuilla.

Hakukierroksia järjestetään vielä kolme vuosina 2017-2018. Seuraava haku avautuu heinäkuun lopussa. Vuosina 2016-2018 kokeiluja rahoitetaan yhteensä enintään 4,4 miljoonalla eurolla. Kokeiluhankkeita tuetaan KIRA-digi -tukiohjelman puitteissa valtionavustuksena.

Lisätietoja:

Digipäällikkö Teemu Lehtinen, p. 040 456 6108, teemu.lehtineiradigi.fi
Projektipäällikkö Virve Hokkanen, p. 0295 250 087, virve.hokkanem.fi

  Ylös

17.05.2017

UUDET ASUNNOT MARKKINOILLA KUSKIN PAIKALLA - ALIARVOSTETUT KÄYTETYT RIVITALOASUNNOT HYVIÄ OSTOVAIHTOEHTOJA

Uusien asuntojen kauppa toimi Suomen asuntokaupan veturina myös huhtikuussa. Käytettyjen asuntojen kaupassa otettiin huhtikuussa happea, kun tänä vuonna huhtikuulle osunut pääsiäisen tienoo rauhoitti osaltaan kaupankäyntiä edellisvuoteen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Erityisesti uudisasuntokauppa on ollut tammi-huhtikuussa vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa ovat löytäneet uudet kerrostaloasunnot. ”Uudisasuntokauppa on asuntokaupassa tällä hetkellä tukevasti kuskin paikalla”, kiteyttää tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Uusien asuntojen kauppa on käynyt nousujohteisena alkuvuonna 2017. Asetelma oli sama myös huhtikuussa. Uusien asuntojen kauppa on lyönyt edellisvuoden tason useilla kymmenillä prosenteilla myös KVKL:n kauppatilastoissa. Välitettyjen käytettyjen asuntojen puolella huhtikuun 2017 kauppamäärissä kirjattiin historiaan vaihteeksi selvästi miinusmerkkinen kuukausi edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna.

Käytettyjä kerrostaloasuntoja on välitetty tammi-huhtikuussa 2017 yhteensä yli 10100 kappaletta, mikä oli reilut 2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-huhtikuussa 2017 välitetty yhteensä 3800 kappaletta, mikä on 0,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntotyypeistä heikoimmin on käynyt rivitalokauppa. Rivitalokauppojen kokonaismäärä nousi 4533 kappaleeseen, mutta rivitaloasuntoja välitettiin 110 kappaletta eli 2,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. ”Kun etenkin pieniä kerrostaloasuntoja kysytään tällä hetkellä vahvasti on rivitaloasuminen jäänyt hieman katveeseen. Se on tällä hetkellä aliarvostettu asumismuoto. Tämä näkyy myös asuntotyypin yleisessä hintatasossa. Aliarvostuksen takia rivitaloasunnoista on mahdollista tehdä hyviä kauppoja”, KVKL:n Malila arvioi.

Asuntojen myyntiajat olivat huhtikuussa pääkaupunkiseudulla lyhentymään päin: pääkaupunkiseudulla ne lyhentyivät vuodentakaisen huhtikuun 64 vuorokaudesta 56 vuorokauteen. Koko valtakunnan tasolla asuntojen keskimääräinen myyntiaika sen sijaan pysyi huhtikuussa 76 vuorokaudessa, joka oli sama kuin vuotta aiemmin.

”Asuntokaupan isossa kuvassa asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet vuodesta 2010 suurimmissa kaupungeissa. Asunnon ostajien harkinta ja selvitettävien asioiden määrä asuntokaupassa on ollut 2010-luvulla lisääntymään päin. Asunnon kaupaksi saaminen vie tilastojen mukaan keskimäärin entistä pidempään, vaikka markkinoilla on toki myös todella nopeasti myytäviä kohteita”, luonnehti myyntiaikojen tilannetta KVKL:n Jukka Malila.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot voivat jonkin verran tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

11.05.2017

VUOKRAVÄLITYSPALVELUT JA YHDENVERTAISUUSLAKI

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on lähestynyt Kiinteistönvälitysalan Keskusliittoa liittyen yhdenvertaisuuslain noudattamiseen vuokrahuoneistojen välityksessä. Valtuutetun keskeinen viesti on se, että vuokra-asunnon hakijaa ei saa syrjiä muun muassa henkilön vammaisuuden, iän, seksuaalisen suuntautumisen, kansalaisuuden ja alkuperän perusteella. Vuokralaista ei siten voi valita syrjivin perustein. Vuokranantaja voi luonnollisesti edellyttää vuokralaiselta maksukykyä ja muiden vuokrasuhteesta johtuvien velvoitteiden täyttämistä, mutta vuokralaisen valintaa ei voi perustaa yksinomaan esimerkiksi henkilön alkuperään tai seksuaaliseen suuntautumiseen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kirje on kokonaisuudessaan luettavissa tästä.

  Ylös

09.05.2017

KIRA-DIGI-KOKEILUHANKEHAKU KERÄSI YLI 7 MILJOONAN EURON EDESTÄ HAKEMUKSIA

KIRA-digi-hankkeen kokeiluhankerahoitusta tavoittelee 58 hakijaa kolmannella kierroksella. Hankkeiden suunniteltu kokonaisrahoitus on noin 7,1 miljoonaa euroa, josta alan oma rahoitus on noin 4,7 miljoonaa euroa. Haettu KIRA-digi-rahoitus on noin 2,4 miljoonaa euroa.

Tälle kierrokselle osallistuvat hakemukset pyrkivät erityisesti vauhdittamaan alan toimintatapojen muutosta. Hakemuksista noin kaksi kolmasosaa oli kokonaisbudjetiltaan alle 100 000 euroa.

Suurin osa päähakijoista on yrityksiä, joista pieniä yrityksiä on 27, keskisuuria 10 ja suuria 15. Lisäksi rahoitusta on hakenut kolme kaupunkia, kaksi säätiöpohjaista yliopistoa ja yksi maakuntamuseo. Hakemuksissa on lisäksi mukana noin 40 yhteistyöorganisaatiota.

Vuosina 2016-2018 kokeiluja rahoitetaan yhteensä enintään noin 4 miljoonalla eurolla. Tämän hakukierroksen päätökset julkaistaan 29.5. Seuraava hakukierros järjestetään 31.7.-31.8.

Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiosta edistävä KIRA-digi on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Tavoitteena on avata rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto kaikkien helposti käytettäväksi, kehittää sujuvasti yhteen toimivia järjestelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä kehittää lainsäädäntöä alan digitalisaatiota tukevaksi. KIRA-digissä kiinteistö- ja rakentamisalan yritykset, viranomaiset ja muut yhteisöt kehittävät yhdessä toimialan digitalisaatiota visionaan avoin ja yhteen toimiva rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi.

Lisätietoja:

Digipäällikkö Teemu Lehtinen, p. 040 456 6108, teemu.lehtinen(at)kiradigi.fi

Projektipäällikkö Virve Hokkanen, p. 0295 250 087, virve.hokkanen(at)ym.fi

Alkuperäinen tiedote ympäristöministeriön sivuilla.

www.kiradigi.fi

KIRA-digi-hanke (2016-2018) on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta ja tukee myös Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta.

Hankkeen vastuuministeriö on ympäristöministeriö. Hankkeessa ovat mukana KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry sekä ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, Espoon kaupunki, Suomen Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus ja Museovirasto.

  Ylös

04.05.2017

KVKL:N TOIMITUSJOHTAJA LUENNOI AALTO-YLIOPISTOSSA

KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila luennoi torstaina  4.5. Aalto-yliopistolla Espoossa kiinteistötalouden ja arvioinnin kandidaattiopiskelijoille aihepiirinään kiinteistönvälitys. Kuulijoina oli opiskelijoita, joista ainakin osa harkitsee myös kiinteistönvälitystä mahdollisena uravaihtoehtona. 

Kyseiset opiskelijat erikoistuvat myöhemmin maisterivaiheessaan esimerkiksi kiinteistötalouteen tai maakäytön suunnitteluun.

  Ylös

26.04.2017

VÄLITYSLIIKKEEN TOIMINNAN KANNALTA OLENNAISIA LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA

  • Hajajätevesiasetus: muutokset astuivat voimaan huhtikuun alussa. Lisätietoa on saatavilla KVKL:n tiedotteesta http://www.kvkl.fi/ajankohtaista.html#ajankohtaista_id_31620
     
  • Maakaari: maakaaren muutos koskien sähköisiä panttikirjoja astuu voimaan 1.6.2017. Pankkien kanssa toteutettava panttikirjojen massamuunto alkaa heti tämän jälkeen. Muutoksen jälkeen kiinteistöille myönnetään vain sähköisiä panttikirjoja. Perinteinen panttikirja voidaan myös vaihtaa sähköiseksi. Vanhoja kirjallisia panttikirjoja voidaan pantata 1.1.2020 asti. Tavoitteena on, että vuonna 2022 kaikki kiinteistönkaupat tehdään sähköisesti. Sähköisen kaupan tekeminen on mahdollista maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelussa (KVP) http://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/kiinteistovaihdannan-palvelu

Myös sähköinen asunto-osakerekisterihanke (ASREK) etenee. Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos on valmis tammikuussa 2018 ja lopullinen hallituksen esitys syksyllä 2018.

  • Rahanpesulaki: uusi laki astuu voimaan pian, viimeistään 26.6.2017. Lakimuutos tuo mukanaan mm. välitysliikkeiden luotettavuuden selvittämisen, rekisterin tosiasiallisista edunsaajista, laajennuksen poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden määritelmään (jatkossa myös kotimaiset PEP:t) sekä uusia seuraamuksia. Sekä KVKL että aluehallintovirasto tulevat päivittämään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevia ohjeitaan.
     
  • Energiatodistuslaki: Siirtymäsäännöksen mukaan ennen vuotta 1980 rakennettuihin pientaloihin (enintään 2 asuinhuoneistoa) lakia aletaan soveltamaan 1.7.2017 alkaen. Tästä eteenpäin energiatodistus siis tarvitaan myös mm. ennen 1980 rakennetun omakotitalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Velvollisuus todistuksen hankkimiseen on rakennuksen omistajalla.
     
  • EU:n tietosuoja-asetus. Siirtymäaika on käynnissä. Asetus astuu voimaan 25.5.2018. Muutoksen vuoksi myös välitysliikkeiden pitää tarkastella tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimintatapojaan ja toteuttaa tarvittavat päivitykset tai muutokset.

 

  Ylös

26.04.2017

KULUTTAJA-ASIAMIEHELTÄ PÄIVITETTY OHJE OSTAJIEN HYVÄKSI ASETETTAVISTA VAKUUKSISTA UUDEN ASUNNON KAUPASSA

Asunto-osakkeen kauppaa sääntelevä asuntokauppalaki sisältää säännöksiä ostajan oikeudellisen ja taloudellisen aseman suojaamisesta asunnon rakentamisvaiheessa. Laissa säädetään mm. asunto-osakeyhtiön ja osakkeenostajien asemaa turvaavista vakuuksista, jotka perustajaosakas (esim. rakennusliike) on velvollinen asettamaan. Kuluttaja-asiamiehen laatiman ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki ne rakennusliikkeet ja rakennuttajat, jotka rakentamisvaiheen aikana tai sen jälkeen aikovat myydä uusia asuntoja kuluttajille, saavat ennen rakennustyön aloittamista riittävät tiedot ja ohjeet asuntokauppalaissa säädetyistä, asunto-osakeyhtiön ja asunnon ostajien hyväksi asetettavista vakuuksista. Lisäksi linjauksessa selvennetään kuluttaja-asiamiehen ja rakennusvalvonnan keskinäistä roolia suorituskyvyttömyysvakuuden valvonnassa. Se on samalla asuntokauppalain (AsKL) 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu ohje.

Ohje löytyy suomeksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilta osoitteesta https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/toimialakohtaiset/asunnonostajan-hyvaksi-asetettavat-vakuudet/ ja ruotsiksi osoitteesta https://www.kkv.fi/sv/beslut-och-publikationer/publikationer/konsumentrombudsmannens-riktlinjer/enligt-bransch/byggherrar-och-stallande-av-sakerheter/

  Ylös

21.04.2017

SUOMEN KIINTEISTÖNVÄLITYSALA KASVOI VUONNA 2016

Kiinteistönvälitysalan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuonna 2016 yhteensä 572 miljoonaan euroon. Vuodesta 2015 kiinteistönvälitysala kasvoi yhteensä 7,3 prosenttia. Myös alan henkilöstömäärä oli vuonna 2016 lievässä kasvussa edellisvuoteen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Kiinteistönvälitysalan kehittyminen kulkee käsi kädessä asuntokaupan kanssa. Asuntokaupan tahti oli vuonna 2016 selvästi edellisvuotta vilkkaampi uusissa asunnoissa ja jonkin verran parempi käytetyissä asunnoissa. Välittäjien rooli on vahva erityisesti käytettyjen asuntojen kaupassa: välitettyjen käytettyjen kerros- , rivi-  ja omakotitalojen kauppoja kirjattiin KVKL:n tilastoihin vuonna 2016 yhteensä 58400 kappaletta.

Vuodesta 2016 muodostui parempi asuntokauppavuosi kuin vuodet 2014 ja 2015 ovat olleet. ”Aiempaa paremmat talousnäkymät ja työllisyystilanteen kohentuminen vahvistivat suomalaisten luottamusta omaan ja maan talouteen. Kun asuntorahoituksen saatavuus oli vielä hyvä ja mieluisia ostokohteita löytyi, henki tilanne positiivisesti myös asuntokauppaan ja sitä kautta kiinteistönvälitysalaan. Kaupan vuoden 2014 jälkeen tapahtunut vilkastuminen on kasvattanut välitysalan liikevaihtoa ja rohkaissut yrityksiä rekrytointeihin”, kuvaa tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.


Välittäjää halutaan käyttää

Vuosi 2016 alkoi kiinteistönvälitysalan liikevaihdon vahvalla kasvulla. Ensimmäinen neljännes ylsi 12,5 prosentin ja toinen neljännes 10,1 prosentin kasvuun edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Kolmannella neljänneksellä kasvu oli maltillisempaa, mutta ylsi kuitenkin 2 prosentin kasvuun. Vuoden neljännellä neljänneksellä kasvu oli 5,7 prosenttia, mikä tarkoitti sitä, että koko vuoden liikevaihto oli 7,3 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Vuonna 2014 kiinteistönvälitysalan liikevaihdossa nähtiin pohjakosketus: silloin liikevaihtoa kertyi yhteensä noin 480 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 liikevaihdon määrä ylitti jo reilut 530 miljoonaa ja vuonna 2016 alan liikevaihdoksi kirjattiin 572 miljoonaa euroa, joka on 2010-luvun paras lukema.

”Kasvu on osoitus siitä, että halu käyttää asiantuntevaa ammattilaista asuntokaupan ratkaisuiden tuottajana on kuluttajille edelleen kiinnostava vaihtoehto”,  KVKL:n Malila päättelee.

 

Henkilöstömääräkin lievässä kasvussa

2010-luvun alkuvuosikymmenet olivat kiinteistönvälitysalan henkilöstömäärän kehittymisessä pääosin miinusmerkkisiä. Laskusuuntaus jatkui vuoteen 2014 saakka. Vuonna 2015 henkilöstömäärä kääntyi vajaan 3 prosentin kasvuun edellisvuodesta. Vuonna 2016 Tilastokeskus kertoi henkilöstömäärän kasvaneen noin vajaan prosentin. Viime aikoina erityisen kysyttyjä ovat olleet LKV-pätevyyden omaavat ammattilaiset. Yksi tärkeä syy kysynnän taustalla on LKV-pätevyysvaatimuksen kiristyminen vuoden 2016 alusta: vuoden 2016 alusta kaikkien välitystoimistojen ammattihenkilöstöstä vähintään puolella tuli olla LKV-pätevyys.

 

Kasvavien välitysyritysten määrä suurempi kuin supistuneiden

Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä voimakkaasti eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneita kiinteistönvälitysalan yrityksiä oli 43 prosenttia alan yrityksistä, kun vuotta aikaisemmin vastaavia yrityksiä oli 39 prosenttia. Yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen oli vuoden 2016 loka-joulukuulla vajaa 19 prosenttia.

Voimakkaasti eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden välitysyritysten lukumäärä oli vuoden 2016 loka-joulukuussa 545 kappaletta ja vastaavasti voimakkaasti liikevaihdoltaan supistuneiden yritysten lukumäärä oli 457 kappaletta. ”Kasvaneiden ja kuihtuvien yritysten määrät ovat nyt oikeassa suhteessa: suhde tukee sitä, että ala kasvaa.”

Kiinteistönvälitysalan yrityksistä alle 10 henkilöä työllistävät yritykset muodostavat välitysalalla enemmistön: kyseisten yritysten lukumäärä oli vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä 1 381 kappaletta eli lähes 89 prosenttia koko toimialan yrityksistä. Kiinteistönvälityksen toimialalla oli enemmän vanhoja kuin nuoria pk-yrityksiä. 74 prosenttia toimialan yrityksistä oli toiminut alalla vähintään 5 vuotta.

-------

Tässä tiedotteessa esitetyt tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asiakaskohtaisesta suhdannepalvelusta saatuihin tietoihin. Annetut tiedot täydentyvät laskennan täydentyessä jonkin verran myöhemmin, mikä voi vähäisessä määrin muuttaa edellä kerrottuja tietoja.

 

  Ylös

19.04.2017

KVKL:N ASUNTOKAUPPALUVUT TAMMI-MAALISKUULTA: OMAKOTITALOKAUPAN VIRIÄMINEN ILONAIHE - SUOMEN ASUNTOKAUPASSA POSITIIVINEN VIRE ALKUVUONNA

Vanhojen ja uusien asuntojen kauppa on käynyt nousujohteisesti alkuvuonna 2017, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.  

Tammi-maaliskuun ilonaihe on ollut hieman yllättäen omakotitalojen kauppa.

”Omakotitalot ovat käyneet kaupaksi yllättävän hyvin. Alkuvuonna talokauppojen suhteellinen kasvutahti on ollut jopa kerrostalo- ja rivitaloasuntoja nopeampaa”, kiittelee KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Alkuvuonna asuntokauppa on kasvanut edellisvuoteen verrattuna niin vanhoissa kuin uusissa asunnoissa.

Käytettyjen välitettyjen asuntojen kauppa kasvoi yli 6,5 prosenttia vuodentakaiseen tammi-maaliskuuhun verrattuna. Alkuvuoden erityinen ilonaihe olivat käytetyt omakotitalot, joiden kauppa nousi mukavat 8,2 prosenttia vuoden 2016 tammi-maaliskuusta. Hyvin liikkuivat myös vanhat kerrostalot, joiden kauppa lisääntyi noin 7,4 prosenttia.  Asuntotyypeistä heikoimmaksi jäivät alkuvuonna rivitalot, mutta niidenkin kauppa lisääntyi vuodentakaisesta tammi-maaliskuusta noin 3,4 prosenttia.

Käytettyjä välitettyjä kerrostaloasuntoja rekisteröityi KVKL:n kauppatilastoihin tammi-maaliskuussa noin 7770, rivitaloasuntoja vajaa 3400 ja omakotitaloja noin 2820 kappaletta.

Myös uudisasuntokauppa oli tammi-maaliskuussa vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa löysivät uudet kerrostaloasunnot.

Tuoreimman tarkastelukuukauden, maaliskuun osalta käytettyjen asuntojen kauppa jatkoi alkuvuoden yleistrendiä: omakotitalokauppa kasvoi maaliskuussa 7,2 prosenttia edellisvuoden maaliskuusta ja kerrostalokaupatkin kasvoivat lähes 5 prosenttia. Maaliskuussa yllättävää oli rivitaloasuntokaupan selkeästi muita asuntotyyppejä heikompi kauppatahti.

”Kuluttajien luottamus omaan talouteen ja työllisyystilanteen myönteiseen kehittymiseen on  vahvistunut ja tämä heijastuu tällä hetkellä positiivisesti niin uusien kuin käytettyjen asuntojen kauppaan. Kuluttajien usko tulevaisuuteen, edelleen alhaisena pysyvä korkotaso ja vahvistuneet talouden näkymät tuovat myös lähikuukausina nostetta kaupankäyntiin”, KVKL:n Malila ennakoi.

Alkuvuoden osalta KVKL:n toimitusjohtajaa ilahduttaa erityisesti omakotitalokaupan nyt nähty nousuvire. Hän muistuttaa, että omakotitalokauppa on hiipunut Suomessa pidempään: vuositasolla niiden kauppa on vähentynyt vuoden 2007:n yli 15.000 kappaleen tasolta viime vuosien noin 12.000 kappaleen tasolle. ”Talokaupan elpymistä on kovasti odotettu. Kun kauppa lähti vuoden 2014 aallonpohjan jälkeen vähitellen kasvamaan, oli omakotitalokauppa muihin asuntotyyppeihin verrattuna se heikoin lenkki. Nyt näyttäisi siltä, että oikeansuuntainen vire olisi vähitellen löytymässä myös omakotitalojen kaupan puolella. Toivotaan, että tämä suunta myös jatkuu.”

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot voivat jonkin verran tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

  Ylös

19.04.2017

KVKL:N HALLITUKSEEN MYÖS UUSIA NIMIÄ - MAX MEDER HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAKSI

Helsingissä 18.4.2017 pidetyssä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) sääntömääräisessä vuosikokouksessa keskusliiton hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:

Max Meder (OP-ryhmä/OPKK)

Erkki Heikkinen (Kiinteistömaailma)

Timo Kaisla (Realia Group/SKV)

Pasi Aalto (Remax)

Jussi Mannerberg (SKVL)  ja 

Katriina Remahl (Aktia Kiinteistönvälitys).

Max Meder valittiin keskusliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. 

Max Mederin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Päivi Jääskeläinen, Erkki Heikkisen varajäseneksi Marina Salenius,  Timo Kaislan varajäseneksi Maija Jussila, Pasi Aallon varajäseneksi Petri Aalto, Jussi Mannerbergin varajäseneksi Tero Tahkola ja Katriina Remahlin varajäseneksi Jockum Andersin.

Välittömästi kokouksen jälkeen järjestetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Heikkinen.

KVKL:n toimitusjohtajana jatkaa YTM Jukka Malila.

  Ylös

11.04.2017

KIINTEISTÖASIOIDEN DIGIPÄIVÄ 5.5.2017

Kiinteistöasioiden digipäivä on Digifoorumin ja Maanmittauslaitoksen järjestämä sähköisen kiinteistöasioinnin asiakastapahtuma. Seuraava tapahtuma järjestetään toukokuussa Pasilassa.

Aika: pe 5.5.2017, klo 8:30 - 12:00

Paikka: Pasilan virastokeskuksen kokouskeskus, iso auditorio, Opastinsilta 12 B, 2.krs, Helsinki

Lue lisää: http://www.maanmittauslaitos.fi/digipaiva

 

  Ylös

10.04.2017

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISÄÄNTELYN MUUTOKSET TULIVAT VOIMAAN 3.4.2017

Haja-asutuksen jätevesisääntelyä koskeva asetus tuli voimaan 3.4.2017 samanaikaisesti hajajätevesiä koskevan ympäristönsuojelulain muutoksen kanssa. Muutoksen myötä haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskeva sääntely muuttui kohtuullisemmaksi ja selkeämmäksi. Asetuksen keskeinen muutos on sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopuminen.

Voimaan tulleella ympäristönsuojelulain muutoksella ei ole vaikutusta uudisrakennuksiin. Niillä on edelleen oltava lain puhdistusvaatimukset täyttävä jätevesienkäsittely. Merkittäviä liennytyksiä tuli ennen 2004 rakennetuille kiinteistöille. Asetettu määräaika kunnostaa jätevesijärjestelmä jäi voimaan ainoastaan vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella sijaitseville kiinteistöille. Muilla alueilla tulee kiinteistöjen jätevesijärjestelmä kunnostaa vasta tiettyjen remonttien yhteydessä.

Lakimuutoksen kanssa samaan aikaan voimaan astunut asetus sisältää täsmennyksiä talousjätevesijärjestelmien käytön ja ylläpidon apuvälineisiin eli suunnitteluun ja suunnitelmaan, selvitykseen sekä käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Ajantasaisista, puolueetonta ja luotettavaa tietoa jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä sekä niillä saavutettavista tuloksista on yhä saatavissa kattavasti suunnittelun ja toteuttamisen tueksi.

Ei uusimisvelvoitetta

Kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ei tarvitse alkaa suunnitella jätevesijärjestelmänsä uusimista. Tällainen tilanne on niillä kiinteistöillä, joilla on vain kantovesi ja kuivakäymälä (huussi), jos tästä ei aiheudu pilaantumisen vaaraa. Samoin kunnostusta ei tarvita, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai kiinteistöllä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä. 

Ikävapautus, joka säädettiin edellisessä lainmuutoksessa, on edelleen voimassa. Näin ollen järjestelmää ei tarvitse uusia, jos kyse on 9. maaliskuuta 2011 olemassa olleesta käyttökuntoisesta jätevesijärjestelmästä ja vakituisesti asuva kiinteistön haltija tai haltijat ovat viimeistään mainittuna päivänä täyttäneet 68 vuotta.

Kuivanmaan kiinteistöillä jätevesien käsittelyjärjestelmät kuntoon muun remontin yhteydessä

Ennen vuotta 2004 myönnettyyn lupaan perustuvan jätevesijärjestelmän perustason puhdistusvaatimuksen mukaiseksi kunnostamista edellyttäviä remontteja ovat muun muassa vesikäymälän rakentaminen, talousjätevesijärjestelmän uusiminen tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö. Jätevesiremontin ajankohta määräytyisi näissä tilanteissa kiinteistökohtaisesti.

Ranta- ja pohjavesialueilla runsas kolme vuotta aikaa laittaa järjestelmät kuntoon

Perustason puhdistusvaatimuksen täyttämisen määräaikaa, joka siis nyt koskee vain enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä sijaitsevilla sekä vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella olevia kiinteistöjä, jatkettiin 31. lokakuuta 2019 asti.

Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää edelleen kiinteistökohtaisen poikkeuksen määräajan noudattamisesta, jos jätevesien määrä on huomattavan vähäinen tai kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi.

Kunta voi asettaa ankarampia puhdistusvaatimuksia

Kunta voi ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja niiden niin välttämättä edellyttäessä, antaa ankarampia määräyksiä. Noin 200 kunnalla on tällaisia paikallisiin ympäristöoloihin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Silloin kun lain vaatima puhdistusvaatimus tulee täyttää, on kiinteistön omistajan otettava huomioon myös kunnan ankarammat puhdistustasovaatimukset ja saattaa järjestelmä vastaamaan kunnan määräyksiä.

Vaikutukset kiinteistönvälitysliikkeen työhön

Lainsäädäntömuutos ei vaikuta välitysliikkeen velvollisuuksiin. Hyvän välitystavan ohjeen mukaisesti, jos kiinteistö ei kuulu vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston piiriin, tulee toimeksiantajan kanssa käydä läpi, miten kiinteistön jätevesihuolto on järjestetty. Välitysliikkeen on hankittava toimeksiantajalta jätevesijärjestelmän selvitys, suunnitelma sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Mikäli näitä ei ole, tulee välitysliikkeen kertoa ympäristönsuojelulain ja ns. hajajätevesiasetuksen vaatimista toimenpiteistä ja asiakirjojen merkityksestä. Välitysliikkeen tulee ottaa huomioon myös mahdolliset ikäperusteiset poikkeamat. Välitysliikkeen on tarkistettava saostuskaivon ja imeytyskentän sijainti sekä se, että ne sijaitsevat myytävän kiinteistön alueella.

 

  Ylös

07.04.2017

VÄLITYSTEKNOLOGIAN HUIPPUASIANTUNTIJA HURMASI KVKL:N VIERAANA

Huhtikuun alkupäivinä Suomeen ja Helsinkiin suuntasi Kiinan presidentin lisäksi myös kiinteistönvälitysalan arvovieras. The Real Estate Business Tech Guy, John D. Mayfield USA:sta saapui KVKL:n vieraaksi sunnuntaina. Vierailunsa aikana Mayfield valmensi ja luennoi useissa KVKL:n ja sen jäsenten ja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Vierailua isännöi KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Välitysalan yleisö otti Suomessa Mayfieldin ajatukset innolla vastaan. Esimerkiksi keskiviikkona Helsingin Sanoma-talossa KVKL:n ja Oikotien kanssa yhteistyössä pidetty Kiinteistönvälitysalan teknologiailtapäivä -seminaari täyttyi yhdessä tunnissa ja jonotuslistallekin ilmestyi saman tien yli 70 nimeä.   

Jo 39 vuotta kiinteistönvälityksen sektorilla toiminut John D. Mayfield on maailmalla erittäin arvostettu puhuja ja alan kirjailija. Hänen opeistaan ammentavat omansa esimerkiksi Century 21, Keller-Williams, ERA, National Association of Realtors ja monet muut merkittävät kiinteistönvälitysalan vahvat brändit. Tuoreimpana innovaationaan mies on perustanut äskettäin verkkoon oman välittäjille suunnatun "business-schoolin". 

Sivutoimisena luottamustehtävänään Mayfield toimii tällä hetkellä globaalin kiinteistöalan järjestön FIABCI:n World Council of Brokersin Presidenttinä. 

  Ylös

04.04.2017

VÄLITYSTOIMINNAN ALOITUSILMOITUS ON NYT MAHDOLLISTA TEHDÄ ALUEHALLINTOVIRASTOLLE MYÖS SÄHKÖISESTI

Aluehallintovirasto pitää välitysliikkeistä rekisteriä (välitysliikerekisteri). Ennen toiminnan aloittamista kiinteistön- ja vuokravälitystoimintaa harjoittavan liikkeen on tehtävä rekisteröintiä varten ilmoitus sille aluehallintovirastolle, jonka alueella liikkeen hallintoa on tarkoitus pääasiallisesti hoitaa. Ilmoitus on nyt mahdollista tehdä myös sähköisesti. Tämä nopeuttaa asian käsittelyä. Lomake ohjeineen löytyy tämän linkin takaa

https://anon.ahtp.fi/_layouts/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Vasa.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi

  Ylös

31.03.2017

KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN AMMATTILAISET 2017: RATKAISUJEN TUOTTAMINEN IHMISTEN ASUMISEN ARKEEN INSPIROI KIINTEISTÖNVÄLITYSALALLA TOIMIVIA

Ratkaisujen tuottaminen ihmisten asumisen arkeen antaa voimaa ja motivoi suomalaista kiinteistönvälittäjää. 

Kiinteistönvälitysala on säilyttänyt asemansa tekijöitään kiinnostavana, monipuolisena työkenttänä.

Toteutunut koulutusvaatimusten kiristyminen ja alalle tulokynnyksen nousu ovat tehneet alalle hyvää: välitysammattilaiset kokevat toimivansa mielekkäässä työssä, jonka arjen sisältö inspiroi, ja antaa tekijälleen paljon muutakin kuin rahaa.

Näihin lauseisiin kiteyttää kiinteistönvälitysammattilaisuuden nykytilanteen Kiinteistönvälitysalan Ammattilaiset 2017 –tutkimuksen tuoreiden tulosten perusteella Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton, KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.Kiinteistönvälitysammattilaisuuden ytimistä puhuttiin perjantaina Kiinteistönvälitysalan Ammattilaiset 2017 –tutkimuksen julkistuksessa Helsingissä.

Jo neljättä kertaa toteutetussa tutkimuksesta kävi ilmi, että suomalaisten kiinteistönvälittäjien työ on vaativaa ja kiireistä – mutta samalla entistä mielekkäämpää.

”Oli ilo havaita, että alan ammattilaisten työ on kehittynyt mielekkäämpään suuntaan vuodesta 2014. Myös työyhteisön ja sen johdon toiminta on kohentunut”, KVKL:n Malila analysoi.

Onnistumisen tuoma ilo ja mahdollisuudet vaikuttaa itseä koskeviin asioihin kannustavat välitysammattilaista. ”Raha ei ole suinkaan ainut kiinteistönvälittäjää motivoiva tekijä. Toiminta ihmisten arjen auttajana ja ratkaisuiden löytäminen yhdessä asiakkaan kanssa ovat välitysammattilaisille tärkeitä motivaation lähteitä.”

Tärkeimpinä tekijöinä alan arvostuksen ja houkuttelevuuden lisäämisessä nähtiin olevan alan ammattilaisten osaamisen lisääminen ja alan ammattilaisten julkisuusmielikuvan kehittämisen.

Kiinteistövälitysalan ammattilaiset –kyselytutkimus tehtiin ensimmäisen kerran 2008. Tutkimushankkeen rahoittajana on toiminut Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinko, joka toteutti tutkimuksen yhteistyössä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ja sen jäsenryhmittymien kanssa.

Välitystyön sisällön vahvuuksia ovat erityisesti työn itsenäisyys, haastavuus ja mielenkiintoisuus. Myönteistä on myös se, että vastaajista yli 70 prosentin mielestä heidän työpanostaan arvostetaan työpaikalla. Tulos on suoraan verrallinen siihen osuuteen, joka kokee työpaikallaan vallitsevan ilmapiirin hyväksi (76 %).

Varjopuolena joka kolmas vastaaja (35 %) kokee työnsä stressaavaksi eikä vapaa-aika tahdo riittää kaikkien kohdalla työstä palautumiseen.

Kiinteistönvälittäjän keskimääräinen viikoittainen työaika on 41 – 50 tuntia viikossa.

Kyselyyn vastanneiden palkkasuhteisten henkilöiden keskimääräiset tulot olivat hieman vajaa 50 000 euroa ja vastausten mediaani hieman yli 43 000 euroa vuodessa. Ansiotaso on säilynyt pitkälti samalla tasolla kuin vuonna 2014.

Tyytyväisyys omiin ansiotuloihin oli edelliseen tutkimuskertaan verrattuna hieman laskenut.

”Keskimääräistä palkkatasoa eikä varsinkaan työtunteihin suhteutettua tuntipalkkaa voi pitää mitenkään korkeana. Tyytyväisyyden laskua selittää esimerkiksi se, että asuntojen keskimääräisten myyntiaikojen kasvaessa viime vuosina kiinteistönvälittäjien työmäärä toimeksiantoa kohden on kasvanut”, KVKL:n Malila arvioi.

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tietotekniikan ja sosiaalisen median hallinnan merkitys lisääntyy. Digiosaamisen kehittämiselle nähtiin olevan selkeää tarvetta.  Suosituin sosiaalisen median kanava on Facebook, jota hyödynsi yli 80 prosenttia vastanneista. Eniten sosiaalisen median kanavia käytetään myyntiin ja markkinointiin. Aktiivisimpia somen käyttäjiä olivat naiset sekä 45-55-vuotiaiden vastaajien ryhmä.

”Uusi teknologia tulee nähdä kiinteistönvälittäjän kumppanina, jonka kanssa on opittava toimimaan. Ammattimaisesti toimivaa inhimillisten kohtaamisten ammattilaista tarvitaan myös tulevaisuudessa. Itsestäänselvyys aseman säilyminen ei ole: menestyvä välittäjä tarvitsee vankan koulutuksellisen ponnistuspohjan ja sen lisäksi jatkuvaa huolenpitoa niin omasta jaksamisesta kuin ammattitaidon ylläpitämisestä.”

Kiinteistönvälitysalan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa on viime vuosina yltänyt noin 550 miljoonan euron tasolle. Välitysammattilaiset vaikuttavat vuosittain monien miljardien suuruisiin taloudellisiin arvoihin. Välitysammattilaisten lisäksi ala työllistää myös merkittävän joukon alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita.

Tutkimuksen tuloksia esitellään tarkemmin 6.4.2017 pidettävässä KVKL:n Kiinteistönvälitys Vuonna 2017 -seminaarissa

 

  Ylös

16.03.2017

HUIPPUSUORITUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN TYÖSSÄ ? MITÄ SE ON JA MITEN SINÄ SAAT SEN AIKAAN?

Otsikon teemoja KVKL:n seminaarissa 6. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa avaa valmentaja, kehitysjohtaja Pekka Pohjakallio Hintsa Performance Oy:stä.

Pekka Pohjakallio tietää mistä puhuu. Pohjakallion mielestä varmin tie huippusuorituskykyyn on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ihmisen tulee olla sinut itsensä kanssa, tietää tavoitteensa ja johtaa energiaansa voidakseen suoriutua paremmin.

Pekan ensirakkaus työelämässä olivat tekstiviestit. Ennen kuin kukaan tunsi niitä. Ne sytyttivät palon luoda uutta, mikä on ohjannut Pekan uraa 1990-luvun alusta tähän päivään. Matkalle on mahtunut onnistumisia ja harharetkiä. Nokialla Pekka vastasi tekstiviestien lisäksi WAPista ja multimediaviesteistä, johti Nokian ensimmäisten musiikkipuhelinten syntymistä sekä musiikkipalvelua. Myöhemmin Pekka vastasi Nokian palvelumarkkinoinnista ja oli Nokian Brand Boardin jäsen. Viimeisenä tehtävänään Pekka yhdisti Nokian muotoilua, innovaatioita sekä tuotekehitystä toisiinsa.

Lähes 20 vuoden high-tech ura ja viimeisten vuosien työ suomalaisten yritysten kautta ovat luoneet sekä tarinoita että dataa siitä, miten ideat syntyvät, miten ihmiset loistavat ja miten ideat kaupallistetaan. Sekä suuryritysten että start-upien näkökulmasta.

Hintsa Performance on valmentanut huippu-urheilijoita mm. kymmeneen  F1-maailmanmestaruuteen ja lukuisiin olympia- ja MM-mitaleihin sekä auttanut huippujohtajia. Siinä missä F1-mestari on jo lähes suorituskykynsä huipulla, me muut emme edes oivalla, kuinka paljon käyttämätöntä kapasiteettia meissä on.

Kysymällä ensin itseltä kuka on, mitä haluaa, kuka kontrolloi elämää ja sen jälkeen alkamalla tehdä aktiivisia päätöksiä elämän muuttamiseksi. Ja piilossa oleva huippusuoritus löytyy! Huippusuorituksiin ei ole oikotietä.

 Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

  Ylös

15.03.2017

SUOMEN ASUNTOKAUPPA JATKUI NOUSUJOHTEISENA HELMIKUUSSA

Suomen asuntokaupan positiivinen kehitys jatkui helmikuussa. Kauppa kasvoi vuodentakaiseen helmikuuhun verrattuna niin uusissa kuin vanhoissa asunnoissa. Asuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet etenkin pääkaupunkiseudulla vuodentakaiseen verrattuna. Asuntokaupan odotukset ovat myönteisiä myös lähikuukausille, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi helmikuussa lähes 6 prosenttia vuodentakaiseen helmikuuhun verrattuna. Käytettyjä kerrrostaloasuntoja välitettiin helmikuussa reilu 7 ja rivitaloasuntoja noin 5,7 prosenttia vuodentakaista enemmän. Asuntotyypeistä heikoimmaksi jäivät  tällä kertaa omakotitalot, mutta niidenkin kauppa lisääntyi vuodentakaisesta helmikuusta reilut 2,7 prosenttia.

Käytettyjä osakeasuntoja välitettiin helmikuussa noin 2640, rivitaloasuntoja reilu 1200  ja omakotitaloja yli 950 kappaletta.

”Alkuvuosi on käynnistynyt lupaavasti. Helmikuun tuoreet luvut tarkoittavat sitä, että tammi-helmikuun vanhojen asuntojen kauppakertymä on noin 7,5 prosenttia korkeampi kuin tammi-helmikuussa 2016. Uudisasuntokauppa oli tammi-helmikuussa erittäin vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa löysivät uudet kerrostaloasunnot”, tiivistää tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Käytettyjen kaksioiden hinnoissa saavutettiin tammikuussa ennätyksiä esimerkiksi Helsingissä. Korkealla oltiin myös helmikuussa, vaikka keskihinta hivenen esimerkiksi Helsingissä laskikin. Helsingissä käytetyn kerrostalokaksion sai helmikuussa keskimäärin 4660 euron neliöhinnalla.

”Uskon, että kuluttajien usko tulevaisuuteen ja vahvistuneet talouden näkymät pitävät myös lähikuukausina yllä positiivista virettä niin uusien kuin käytettyjen asuntojen kaupassa”, KVKL:n Malila ennakoi.

Asuntokaupan tilannetta tukee myös se, että asuntorahoituksen saatavuus on hyvä, korkotaso kohtuullinen ja mieluisia ostokohteita löytyy. ”Maan talouden kehittymisen kannalta on erityisen tärkeää, että asuntokauppa kehittyisi jatkossakin myönteisesti: niin suuret ovat asuntokaupan positiiviset talousvaikutukset eri puolille yhteiskuntaa. Pääkaupunkiseutu joutuu valitettavasti kärsimään korkeista asumisen hinnoista, joita toki voidaan helpottaa kaavoittamalla ja rakentamalla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja alueelle, jonne suurin muuttopaine edelleenkin kohdistuu.”

Asuntokaupan tahdin parantumisesta henkii osaltaan se, että pääkaupunkiseudulla asuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet kaikissa kolmessa vanhojen asuntojen pääasuntotyypissä vuodentakaiseen tammi-helmikuuhun verrattuna.  Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa ovat kerrostalojen myyntiajat keskimäärin lyhentyneet, mutta rivitalo- ja omakotitaloasuntojen myyntiajat ovat sen sijaan hieman pidentyneet.

Pääkaupunkiseudulla kerrostalojen keskimääräinen myyntiaika oli tammi-helmikuussa keskimäärin 63 vuorokautta, kun pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa se oli samaan aikaan 85 vuorokautta. Käytetyn omakotitalon myynti kesti alkuvuonna pääkaupunkiseudulla keskimäärin 119 vuorokautta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella myynti vei tammi-helmikuussa keskimäärin 140 vuorokautta.

-------

Tässä tiedotteessa esitetyt tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen kauppahintaseurantapalveluun. Annetut tiedot täydentyvät laskennan täydentyessä jonkin verran myöhemmin, mikä voi vähäisessä määrin muuttaa edellä kerrottuja tietoja.

 

 

 

 

  Ylös

28.02.2017

TUOREEN AMMATTITUTKIMUKSEN TULOKSET JULKI KVKL:N SEMINAARISSA 6. HUHTIKUUTA

Kiinteistönvälitysalan Ammattitutkimus on jälleen saatu valmiiksi. Tule ottamaan hyöty tuoreista tuloksista KVKL:n seminaariin, joka järjestetään 6.4.2017 Helsingin Messukeskuksessa. 

Tutkimuksen esittelee KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Tuoreita tuloksia pohdiskelevat välitysalan tuntijat, aluejohtaja Saara Murtovaara ja kouluttaja-kirjailija Terhi Loikkanen.  

Välittäjän työn tuloksellisuuden ytimiin esityksessään porautuu valmentaja, kehitysjohtaja Pekka Pohjakallio Hintsa Performance Oy:stä. Pohjakallion asiantuntijaluennon teemana on "Huippusuoritus kiinteistönvälittäjän työssä - mitä se on ja miten saat sen aikaan?" 

Osanottajien virittämisestä oikealle aaltopituudelle huolehtii Oikotie Asuntojen johtaja Mikko Ristimäki kuvaamalla kiinteistönvälittäjän kohtaaman mediaympäristön muutosta. 

Seminaarin osanottajat saavat myös ilmaisen mahdollisuuden osallistua samaan aikaan Messukeskuksessa järjestettäviin Kevätmessuihin. 

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: http://kvkl.fi/kiinteistonvalitys-vuonna-2017.html

  Ylös

28.02.2017

KVKL:LLE ARVOVIERAS YHDYSVALLOISTA HUHTIKUUSSA

KVKL saa huhtikuussa vieraakseen kiinteistönvälitysalan arvovieraan Yhdysvalloista, kun vieraaksi 3-5. huhtikuuta saapuu kiinteistönvälitysalalla tunnettu ja arvostettu luennoitsija, kirjailija ja valmentaja John D. Mayfield.

Mayfield tunnetaan paremmin taiteilijanimellä The Real Estate  Business Tech Guy. Mayfield on luennoitsija, joka on tuttu esiintyjä maailman suurimmissa kiinteistönvälitysalan kongresseissa. 

Mayfieldillä on nykyisin myös merkittävä globaali luottamustehtävä hänen toimiessaan maailman kiinteistöalan liiton, FIABCI:n World Council of Brokersin Presidenttinä. 

Suomen vierailunsa aikana Mayfield luennoi muutamissa KVKL:n ja kumppaneiden räätälöidyissä tilaisuuksissa. 

Lisätietoja John D. Mayfieldistä:

www.BusinessTechGuy.com

  Ylös

15.02.2017

SUOMEN ASUNTOKAUPPA KÄYNNISTYI REIPPAASTI TAMMIKUUSSA

Tammikuu käynnisti vilkkaasti Suomen asuntokauppavuoden. Kauppa kävi hyvin niin uusissa kuin vanhoissa asunnoissa.

Käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi yli 8 prosenttia vuodentakaiseen tammikuuhun verrattuna. Tammikuun erityinen ilonaihe olivat käytetyt omakotitalot, joiden kauppa nousi mukavat 12 prosenttia vuoden 2016 tammikuusta. Hyvin liikkuivat myös vanhat kerrostalot, joiden kauppa lisääntyi reilut 9 prosenttia.  Asuntotyypeistä heikoimmaksi jäivät  tällä kertaa rivitalot, mutta niiidenkin kauppa lisääntyi vuodentakaisesta tammikuusta reilut 2,5 prosenttia.

Käytettyjä osakeasuntoja välitettiin tammikuussa noin 2160, rivitaloasuntoja vajaa 900 ja omakotitaloja reilu 750 kappaletta.

Myös uudisasuntokauppa oli tammikuussa vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa löysivät uudet kerrostaloasunnot.

”Kuluttajien luottamus omaan talouteen ja työllisyystilanteen myönteiseen kehittymiseen on  vahvistunut ja tämä heijastuu positiivisesti niin uusien kuin käytettyjen asuntojen kauppaan. Kuluttajien usko tulevaisuuteen ja vahvistuneet talouden näkymät tuovat myös lähikuukausina nostetta kaupankäyntiin”, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila ennakoi.

Tammikuun osalta KVKL:n toimitusjohtajaa ilahduttaa erityisesti omakotitalokaupan hyvä vire. ”Omakotitalokauppa on hiipunut Suomessa vuosikausia: vuositasolla niiden kauppa on vähentynyt vuoden 2007:n  yli 15.000 kappaleen tasolta viime vuosien noin 12.000 kappaleen tasolle.  Pieni piristyminen on oikeansuuntainen asia, mutta kirittävää silti riittää”, Malila toteaa.

Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppahintatietopalveluun.

  Ylös

10.02.2017

TOINEN KIRA-DIGI-KOKEILUHANKKEIDEN HAKU SAI JÄLLEEN DIGITALISAATION KEHITTÄJÄT LIIKKEELLE

KIRA-digi-kokeiluiden toinen hakukierros keräsi 43 hakemusta, joissa päähakijoina on 39 eri organisaatiota. Alustavan tiedon mukaan hankkeiden suunniteltu kokonaisvolyymi on noin 5,2 miljoonaa euroa, josta alan oma rahoitus on noin 3,3 miljoonaa euroa ja haettu KIRA-digi-rahoitus noin 1,9 miljoonaa euroa. Toisen hakukierroksen rahoituksen saajat julkistetaan 13.3.2017.


Hakijoiden joukossa oli
- 28 yritystä
- 3 kuntaa ja 3 kuntayhtymää
- 2 säätiötä, 1 tutkimuslaitos, 1 yhdistys ja 1 kiinteistöyhtymä


Hakemuksissa on nimeltä mainittuja yhteistyöorganisaatioita ja rahoittajia yhteensä n. 45. Lisäksi hankkeissa voi olla muita vielä täsmentymättömiä yhteistyötahoja ja osapuolia, jotka on mainittu vain organisaatiotyypin, toimialan tai osallistumisen luonteen tarkkuudella.

Kokeiluhankerahoitusta hakeneet yritykset ovat pääosin pk-yrityksiä, joita 28 hakijasta oli 19. Keskisuuria tai suuryrityksiä oli seitsemän. Yhden yrityksen osalta tieto puuttuu.

Digitalisaatiokokeiluja rahoitetaan yhteensä 4,4 miljoonalla eurolla

Ensimmäisellä hakukierroksella haettujen avustusten kokonaissumma oli lähes 2,2 miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 5,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnettiin kuudelle kokeiluhankkeelle yhteensä noin 150 000 euroa.

Tänä vuonna KIRA-digi-kokeiluhankeisiin myönnetään yhteensä 2 miljoonaa euroa. Keväällä 2017 järjestetään vielä yksi haku. Hakukierroksia on yhteensä kuusi vuosina 2016-2018, minä aikana kokeiluja rahoitetaan 4,4 miljoonalla eurolla. Kokeiluhankkeiden teemat voivat liittyä esimerkiksi kiinteistö- ja rakentamisalan tietoon, palveluihin tai toimintamalleihin.

Hanketta toteuttavat yhdessä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi, kunnat ja ministeriöt. Hakujulistus, yksityiskohtainen tukiohjelma sekä hakulomakkeet löytyvät sivulta kiradigi.fi.

Lisätietoja:
www.kiradigi.fi Digipäällikkö, KIRA-digi-hanke, Teemu Lehtinen, p. 040 456 6108, etunimi.sukunimiradigi.fi Projektipäällikkö Virve Hokkanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 087, etunimi.sukunimm.fi

KIRA-digi-hanke
Kesällä 2016 alkanut KIRA-digi-hanke on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta ja tukee myös Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta. KIRA-digi hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Kiinteistö- ja rakentamisala on ensimmäinen toimiala, jolla alan toimijat ja keskeiset viranomaiset kirittävät yhdessä koko toimialan digitalisaatiota. Hankkeessa ovat mukana ministeriöt, kunnat ja KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS sr, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry.

  Ylös

10.02.2017

SUOMEN ASUNTOKAUPAN KOKONAISARVO VUONNA 2016 LÄHES 16,5 MILJARDIA EUROA - PIENTALOSEKTORI KAIPAISI PIRISTYSRUISKETTA

Suomen asuntokaupan kokonaisarvo ylsi vuonna 2016 lähes 16,5 miljardiin euroon,  arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Vanhojen asuntojen kaupan arvo oli kokonaisuudessa reilu 11,2 miljardia ja uusien asuntojen arvo  yhteensä yli 5,2 miljardia euroa. 

Tähänastisen kauppahistorian paras vuosi on ollut vuosi 2007, jolloin asuntokaupan arvo Suomessa kipusi peräti 19,6 miljardiin euroon. Vahvoja vuosia asuntokaupan arvonmuodostuksen näkökulmasta ovat olleet myös vuodet 2006, 2008, 2012 ja 2013, jolloin asuntokaupan arvossa on päästy vähintään 17 miljardiin euroon. 

Pientalosektori huolestuttaa 

Asuntokaupan ja rakentamisen isossa kuvassa KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malilaa huolettaa yhtenä asiana omakotitalosektorin tilanne.

”Käytettyjen omakotitalojen kauppa on vähentynyt Suomessa vuoden 2007 yli 15.000 kappaleen tasolta viime vuosien noin 12.000 kappaleen tasolle. Sama näivettyminen näkyy uusien omakotitalojen rakentamisessa: vuonna 2007 niitä rakennettiin vielä yli 16.000 kappaletta, kun vuonna 2016 rakennettiin enää arviolta noin 7200 uutta omakotitaloa”.

Tilanne on huolestuttava paitsi asuntokaupan myös alan teollisuuden puolesta. Tilanteessa on ristiriita, koska omakotiasuminen on Suomessa perinteinen ja haluttu asumismuoto. Viimeaikainen kuluttajien luottamuksen yleinen vahvistuminen on tuonut hieman positiivisempia näkymiä myös pientalopuolelle. Tammikuussa piristymistä on havaittavissa myös vanhojen omakotitalojen kaupassa. 

KVKL:n Malila toivoo maan päättäjiltä vauhtia suunnitelmiin laskea asuntokauppaa hidastavaa varainsiirtoveroa. Kiinteistökaupan korkeampi varainsiirtovero on epäreilu talokauppaa kohtaan ja voitelee tällä hetkellä muiden asuntotyyppien kauppaa suhteessa omakotitalokauppaan.

”Varainsiirtovero on jäänne, joka ruokkii tehottomuutta ja luo kustannuksia. Se estää muuttoja ja vaikuttaa negatiivisesti yhteiskunnan toimivuuteen.  Ihmisten mahdollisuus muuttaa, vaihtaa mieleiseen asuntoon ja työpaikkaan heikentyy, kun asunnonvaihto on kalliimpaa. Tämän takia myös yritysten työvoimansaanti vaikeutuu”,  KVKL:n toimitusjohtaja painottaa.

Asuntokauppojen toteutumista kannattaa yleisestikin edistää, koska asuntokaupalla on suuret välilliset seurausvaikutukset muun yhteiskunnan toimintaan.   

Tässä tiedotteessa esitettyyn asuntokaupan kokonaisarvoon lasketaan mukaan niin ammattivälittäjien kuin yksityisten kaupat sekä vuoden 2016 aikana valmistuneet, mutta ei välttämättä myydyt uudet omistusasunnot. Uustuotannon lukumäärät on saatu Tilastokeskuksen asuntotuotantotilastosta. Määrät ovat suuntaa-antavia ja täydentyvät laskennan edetessä. 

Lähteet: Tilastokeskus, KVKL

 

  Ylös

08.02.2017

MIKSI VÄLITYSLIIKE KYSYY MM. ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJA?


Asiakkaan tunteminen – miksi välitysliike kysyy?

Kiinteistönvälitysliikkeet ovat rahanpesulain tarkoittamia toimijoita aivan kuten esimerkiksi pankit. Sen vuoksi välitysliikkeet ovat velvollisia selvittämään lain edellyttämiä asioita asiakkailtaan. Välitysliikkeen asiakkaita ovat sekä toimeksiantaja (yleensä myyjä tai vuokranantaja) että toimeksiantajan vastapuoli (yleensä ostaja tai vuokralainen). Mikäli välitysliike laiminlyö lain mukaiset velvoitteensa, voi tästä seurata rikosoikeudellinen vastuu.

Kaikkia asiakkaan välitysliikkeelle antamia tietoja ja asiakirjoja käsitellään luottamuksellisesti.
 

Miksi välitysliike tarkistaa henkilöllisyyden?

Suomen lainsäädännön mukaan välitysliikkeen tulee tuntea asiakkaansa. Osana tuntemista on asiakkaan luotettava tunnistaminen henkilöllisyystodistuksesta. Välitysliike hyväksyy henkilöllisyyden todentamiseksi seuraavat suomalaisen viranomaisen myöntämät, voimassa olevat henkilöllisyystodistukset:

1) ajokortti
2) poliisiviranomaisen antama henkilökortti (myös ulkomaalaiselle myönnetty henkilökortti)
3) passi
4) kuvallinen KELA-kortti
5) muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja

Ulkomaisista asiakirjoista henkilöllisyyden todentamiseksi hyväksytään voimassa oleva passi tai matkustusasiakirjaksi hyväksyttävä henkilökortti.

Asiakas tulee olla tunnistettavissa henkilöllisyystodistuksen kuvasta ja kuvattomat asiakirjat eivät kelpaa henkilöllisyyden todentamiseen. Ulkomaista ajokorttia ei hyväksytä henkilöllisyystodistuksena.

Välitysliikkeen tulee kerätä henkilöllisyystodistuksesta tiettyjä tietoja. Tämä tapahtuu useimmiten kopioimalla henkilöllisyystodistus.


Poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt (PEP)

Suomen lainsäädäntö edellyttää, että asiakkaan tuntemiseksi välitysliikkeen tulee myös tietää, onko asiakas poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai tällaisen henkilön perheenjäsen tai yhtiökumppani.


Yritysasiakkaat

Välitysliikkeen tulee tunnistaa yritysasiakkaansa luotettavasta riippumattomasta lähteestä peräisin olevista asiakirjoista, esim. kaupparekisteriotteesta. Lisäksi välitysliikkeen tulee saada tietoja yrityksen toimialasta ja rakenteesta sekä omistajista. Näiden tietojen tueksi välitysliikkeellä on oikeus pyytää yritysasiakkaalta tilinpäätöstietoja, yhtiöjärjestys sekä muita tarpeelliseksi katsomiaan dokumentteja.

Ulkomaisen yrityksen osalta tunnistamisasiakirjoina voidaan vaatia rekisteriote ko. maan yritysrekisteristä, yhtiöjärjestys sekä tilinpäätös. Vaadittavat asiakirjat saattavat vaihdella tapauskohtaisesti riippuen mm. yrityksen rakenteesta ja kotimaasta.

Myös yrityksen edustajat on tunnistettava ja heidän henkilöllisyytensä on todennettava. Välitysliikkeen tulee myös tunnistaa yrityksen tosiasialliset edunsaajat sekä tarvittaessa todentaa heidän henkilöllisyytensä. Tosiallisia edunsaajia ovat useimmiten yrityksen omistajat.


Valtuutustilanteet

Silloin kun asiakkaalla on asiamies, pitää välitysliikkeen tuntea sekä asiamies että valtuuttaja.


Selvitys varojen alkuperästä

Jos kauppa poikkeaa tavanomaisesta, välitysliike on velvollinen tiedustelemaan kaupan tarkoitusta ja varojen alkuperää asiakkaalta. Välitysliikkeen saattaa olla tarpeellista saada myös nähtäväkseen asiaan liittyviä sopimuksia tai muuta dokumentaatiota, joiden avulla varojen alkuperä tai vastaavasti käyttötarkoitus voidaan varmentaa.


Sopimuksesta kieltäytyminen

Välitysliikkeen tulee pyytää riittävästi tietoja voidakseen varmentua asiakkaan henkilöllisyydestä ja oikeustoimen luonteesta. Tarvittavien tietojen laajuus, esimerkiksi pyydettävät selvitykset ja dokumentit, on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti välitysliikkeen harkinnassa. Jos välitysliike ei saa kaikkia tarvittavia tietoja toimeksiannon solmimisen tai esim. kaupan suorittamisen tueksi, tulee sen kieltäytyä asiakassuhteesta tai kaupasta.


Lisätietoja

Lisätietoja asiakkaan tuntemisesta välitysliikkeissä on saatavilla alla olevista lähteistä:

www.avi.fi

www.kvkl.fi

www.rahanpesu.fi

                                                                                                                     

Löydät ohjeen PDF-muodossa tästä linkistä 
ja nettisivuiltamme: http://kvkl.fi/rahanpesun-estaminen.html

  Ylös

01.02.2017

VÄLITYSLIIKE, MUISTA VARAUTUA UUTEEN TIETOSUOJASÄÄNTELYYN!

EU:n yleinen tietosuoja-asetus hyväksyttiin keväällä 2016. Sen soveltaminen alkaa 25.5.2018. Tietosuoja-asetus korvaa pääosin kansallisen henkilötietolainsäädäntömme ja henkilötietodirektiiviin pohjautuva henkilötietolaki kumotaan. Asetus asettaa yrityksille uusia velvoitteita. Se patistaa myös välitysliikkeet tarkistamaan tietosuojakäytäntöjensä lainmukaisuuden eli tekemään arvion tietosuojan ja henkilötietojen käsittelyn nykytilasta sekä analysoimaan, vastaavatko nykyiset käytännöt uusia vaatimuksia. Mikäli välitysliikkeessä ei ole vielä aloitettu valmistautumaan asetuksen voimaantuloon, on se syytä aloittaa viimeistään nyt.

Välitysliikkeiden tulee jo tällä hetkellä noudattaa voimassa olevaa henkilötietolakia. Uuden tietosuoja-asetuksen määrittelemät rekisteröityjen oikeudet ovat osin nykyistä henkilötietolakia vastaavia, mutta se tuo mukanaan myös merkittäviä uusia velvoitteita ja sanktioita yrityksille. Esimerkiksi rekisteröityjen oikeuksia selkiytetään ja rekisteröidyille tulee aiempaa yksiselitteisempi oikeus vaatia itseään koskevien tietojen poistamista (”oikeus tulla unohdetuksi”) sekä oikeus rajoittaa itseään koskevien henkilötietojen käyttöä. Lisäksi yritykselle asetetaan velvollisuus ilmoittaa viranomaisille tietoturvaloukkauksista ja nimittää tietyissä tilanteissa erityinen tietosuojavastaava. Velvoitteet tulee ottaa huomioon niin asiakkaiden, organisaation henkilöstön kuin esim. yhteistyökumppaneiden henkilötietojen hallinnassa.

Täysin uutena asetus tuo mukanaan huomattavan isot sanktiot. Sakon määräämisessä otetaan huomioon kunkin yksittäistapauksen olosuhteet. Sakon enimmäismäärä on 20 miljoonaa euroa tai 4 % yrityksen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta, kumpi vain on suurempi. Tiettyjen laiminlyöntien osalta valvontaviranomainen voi määrätä muita varoittavia seuraamuksia kuten kieltää henkilötietojen käsittelyn, kunnes tarvittavat velvollisuudet on täytetty.

Jatkossa ei riitä, että välitysliike noudattaa asetusta, vaan sen on lisäksi pystyttävä osoittamaan, että tietosuojasäännöksiä noudatetaan toiminnassa. Tämän vuoksi on tärkeää, että dokumentaatio aiheeseen liittyen on ajan tasalla.

Uudistus selkeyttää ja yhdenmukaistaa sovellettavia sääntöjä sekä palauttaa kuluttajien luottamusta

Tietosuojauudistuksen tarkoitus on edistää talouskasvua vähentämällä kustannuksia ja byrokratiaa myös pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä (pk-yritykset).

Tietosuoja-asetuksen lähtökohtana on riskilähtöisyys. Rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä ovat velvollisia arvioimaan henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä ja valitsemaan arvioidun riskitason mukaan tarvittavat hallintatoimenpiteet. Uudesta sääntelystä huolimatta välitysliikkeen kaikkia henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyviä toimintamalleja ei välttämättä tarvitse miettiä kokonaan uusiksi alusta lähtien, vaan kyse voi tilanteesta riippuen olla myös vanhojen toimintamallien ja prosessien päivityksestä.

Uudistuksen hyötynä voidaan nähdä mm. se, että asetus selkeyttää ja yhdenmukaistaa sovellettavia sääntöjä. Nykyinen henkilötietosääntely on osin vanhentunutta ja hajanaista. Asetuksen myötä koko EU:n alueella noudatetaan yhtenäistä, modernia sääntelyä. Asetuksen tavoitteena on myös palauttaa kuluttajien luottamusta. Lisäksi uudistuksen tarkoituksena on edistää talouskasvua vähentämällä yritysten kustannuksia ja byrokratiaa.

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta tulee laatimaan alalle uuden asetuksen mukaiset käytännesäännöt henkilötietojen käsittelystä ennen asetuksen voimaantuloa.

Lisätietoa aiheesta on jo saatavilla esimerkiksi tietosuojavaltuutetun internetsivuilla:

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Tietosuoja-asetuksen suomenkielinen versio löytyy täältä http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0679&from=EN

  Ylös

31.01.2017

KVKL TAPASI TIETOSUOJAVIRANOMAISIA

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunnan edustajat tapasivat yhdessä Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa tammikuussa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion sekä muita tietosuojavaltuutetun toimiston edustajia. Keskusteluteemoina olivat ajankohtaiset välitysalaa koskevat henkilötietoihin ja niiden käsittelyyn liittyvät kysymykset. Laki- ja lausuntovaliokunta tulee laatimaan kiinteistönvälitysalalle käytännesäännöt henkilötietojen käsittelystä.

 

  Ylös

25.01.2017

KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN PALKKIO ON KORVAUS TULOKSEKKAASTA AMMATTITYÖSTÄ

Välityspalkkioiden suuruus sekä kysymys siitä, kannattaisiko asunto myydä itse vai käyttää kiinteistönvälittäjää herättävät säännöllistä keskustelua. Argumentteja välittäjän käyttämisen puolesta ja vastaan löytyy monenlaisia. Keskustelun keskiössä on usein välityspalkkion suuruus ja myyjälle koituva säästö, mikäli myyjä ei käytä välittäjää.

”Toisinaan tuntuu unohtuvan, että välittäjälle maksettava palkkio on korvaus tehdystä työpanoksesta. Yrittämisessä tai työn tekemisessä ei ole mieltä, jos toiminnasta syntyisi tappiota. Hyvin tehdystä ammattityöstä kuuluu maksaa asianmukainen korvaus”, painottaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila.

Välityspalkkiota vastaan asunnon myyjä saa tarkkaan mietityn palvelu- ja myyntikonseptin, joka tuo asuntokauppaan toivottua helppoutta, asiantuntemusta ja turvaa.

Asiakkaalle välittäjän työ saattaa joskus vaikuttaa kohteesta riippuen helpolta eikä asiakas havaitse saavansa erityistä lisäarvoa kotinsa myyntiin välittäjää käyttämällä.  ”Suomi on vapaa maa ja asunnon myyntiprosessin hoitaminen on mahdollista myös omatoimisesti, jos vaihtoehto tuntuu mieluisalta ja aikaa ja uskoa asian hoitamiseen riittää.  Monet itsemyyntiä yrittäneet kääntyvät silti lopulta ammattivälittäjän puoleen.”

Malila korostaa, että välityspalkkio on monen tekijän summa ja monet näistä osa-alueista eivät välttämättä tule lainkaan näkyviin toimeksiantajalle. Toimeksiantaja näkee myyntiprosessista yleensä vain kohokohdat, jotka ovat kuitenkin jäävuoren huippu: arviokäynnin, toimeksiantosopimuksen tekemisen, asuntoesittelyiden ja kauppatapahtuman lisäksi välitysyritys tekee myös paljon muuta.

Välittäjän näkökulmasta prosessiin liittyvä toimenpiteiden lista muodostuu pitkäksi: arviokäynti, toimeksiannon tekeminen, asiakirjojen tilaus ja niihin tutustuminen, pohjakuvan tekeminen, asunnon kuvauksen järjestäminen, esitteen teko, tietojen tarkastaminen, ilmoituksen tekeminen, asiakastapaamiset ja asiakkaiden yhteydenottoihin vastaaminen, esittelyt, ostotarjousneuvottelut ja tarjousten käsittely, kaupan järjestäminen (mm. yhteydenpito pankkiin ja osakekirjojen tilaamiset, kauppakirjan laatiminen ja muut toimet), kaupantekotilaisuus sekä jälkitoimet ovat esimerkkejä välittäjän hoitamista tehtävistä.

Lisäksi välittäjän on pidettävä huolta myös muun muassa oman osaamisensa ylläpitämisestä sekä tehtävä asiakashankintaa.

Kiinteistönvälittäjät ovat tutkitusti ahkeraa väkeä. Viimeisimmän, vuonna 2014 välitysalalla toteutetun ammattitutkimuksen mukaan 43 prosenttia välittäjistä työskentelee viikoittain keskimäärin 41-50 tuntia, 25 prosenttia 51-60 tuntia ja 8 prosenttia jopa yli 60 tuntia. Alle neljännes vastaajista työskentelee keskimäärin korkeintaan 40 tuntia viikossa. Uusi tutkimus julkaistaan keväällä 2017.

Alalla on yleisesti käytössä tulospalkkaus ja sen lisäksi oman auton käytöstä maksetaan kilometrikorvaukset. ”Monesti on sovittu, että mikäli kohdetta ei saada myytyä, välittäjä ei saa lainkaan korvausta tehdystä työstä tai toimeksiantaja korvaa ainoastaan osan syntyneistä kuluista, esimerkiksi asiakirjakulut. Alalle leimallista onkin tulon epäsäännöllisyys ja jatkuva epävarmuus seuraavasta tilipäivästä. Työn epävarmasta luonteesta huolimatta alalla pidempään olleet korostavat kuitenkin työn hyviä puolia, kuten mahdollisuutta määrätä omista työajoistaan ja -tavoistaan”, Malila selventää. 

Välittäjän työ ei ole jatkuvaa ruusuilla tanssimista eikä rahaa ansaita helposti.  Jokaisen kohteen eteen on tehtävä töitä ja jokaiseen myyntiin liittyvät perustoimenpiteet. ”Tilanteen perusselvitys on tehtävä, asiakirjat on hankittava, markkinointi hoidettava jne.  Jos asunto myydään heti ensiesittelyssä, se on asiakkaan kannalta tietysti hyvä asia. Tämä viestii osaltaan siitä, että myyntiprosessi on hoidettu oikein.”

 

  Ylös

20.01.2017

POHJOISMAIDEN KESKUSLIITOT KOOLLA KÖÖPENHAMINASSA

Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin keskeisten kiinteistönvälitysalan järjestöjen johto oli torstaina koolla Pohjoismaiden kiinteistönvälittäjien unionin, NEU:n (Nordiska Egendomsmäklareunion) kokouksessa Kööpenhaminassa. Suomea kokouksessa edusti Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL edustajanaan hallituksen puheenjohtaja Erkki Heikkinen ja toimitusjohtaja Jukka Malila. Kokouksessa puhuttivat tällä kertaa muunmuassa välitysalan tulevaisuus, ammattilaisen roolin muuttuminen, toimintaympäristön tilanne eri maissa, tutkimushankkeet, markkinoiden trendit, lainsäädäntö sekä yhteinen agenda kansainvälisessä vaikuttamistyössä. 

  Ylös

03.01.2017

TOINEN KIRA-DIGI-KOKEILUHANKEHAKU ON NYT KÄYNNISSÄ

Ensimmäiseen KIRA-digi-kokeiluhankehakuun tuli lähes 50 hakemusta. Nyt on käynnissä toinen hakukierros, johon myös ensimmäisessä haussa mukana olleet voivat osallistua. Vuoden 2017 kolmella hakukierroksella on jaossa yhteensä 2 M€. Kokeiluhankkeiden teemat voivat liittyä esimerkiksi kiinteistö-ja rakentamisalan tietoon, palveluihin tai toimintamalleihin.

KIRA-digi-hankkeen toinen hankehaku etsii kokeilijoita ja tarjoaa niille rahoitusta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaation edistämiseen. Toinen hakukierros on avoinna 3.2.2017 saakka osoitteessa kiradigi.fi, josta löytyy lisätietoa ja hankehakudokumentit. Ensimmäisellä hakukierroksella haettujen avustusten kokonaissumma oli lähes 2,2 miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 5,3 M€. Kuusi hakemusta valittiin yhteensä noin 150 000 euron kokeiluhankerahoituksen saajiksi. Hakukierroksia on yhteensä kuusi ja kokeiluja rahoitetaan yhteensä 4,4 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018.

KIRA-digi-kokeiluhankkeilla vauhditetaan kiinteistö- ja rakentamisalan muutosta ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. KIRA-digi on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Kiinteistö- ja rakentamisala on ensimmäinen toimiala, jolla alan toimijat ja keskeiset viranomaiset kirittävät yhdessä koko toimialan digitalisaatiota. Visiona on avoin ja yhteen toimiva rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi.

Tavoitteena on avata rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto kaikkien helposti käytettäväksi, kehittää sujuvasti yhteen toimivia järjestelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä käynnistää joukko kokeiluhankkeita luomaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Myös lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että se tukee alan digitalisaatiota. Näin voidaan luoda hedelmällinen maaperä digitaalisen liiketoimintaekosysteemin syntymiseksi KIRA-alalle Suomeen. Tärkeä osa hanketta ovat kokeilut ja pilotit.

Kokeiluhankkeita mahdollisimman laajalla skaalalla

Kokeilulla tarkoitetaan digitaalisuutta hyödyntävän idean tai ratkaisun rajattua käytännön kokeilua, jossa opitaan kannattaako sitä lähteä kehittämään tai ottamaan käyttöön laajemmin. Kokeilijoita voivat olla sekä yritykset että yhteisöt. Kokeiluohjelman soveltamisala on rakennettu ympäristö ja rakentaminen, muun muassa suunnittelu, kaavoitus, lupaprosessit, rakentaminen, rakennusperintö, talotekniset järjestelmät, kiinteistönpito, kiinteistöliiketoiminta ja isännöinti, liitokset infraan ja energiatehokkuuteen sekä palvelutuottajat.

Kokeiluhankkeiden teemoja ovat:

  1. Tieto: Tiedon avaamiseen, tarjoamiseen, jalostamiseen tai hyödyntämiseen liittyvät elinkaarenaikaiset uudet mahdollisuudet ja esteiden poistaminen esimerkiksi linkitetyn datan tai datan avaamisen kautta.
  2. Palvelut: Asiakasarvon lisääminen ja prosessien virtaviivaistaminen alan ekosysteemissä uusien ja olemassa olevien digitaalisten palvelujen avulla.
  3. Vakiointi: Yhteentoimivien standardien, tietomallien, sanaston, nimikkeistön tai tehtäväluetteloiden tarjoamat elinkaarenaikaiset mahdollisuudet esimerkiksi prosessien, menettelyiden, palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä.
  4. Asioiden/Esineiden Internet: Kokeiluissa yhdistetään esimerkiksi elinkaarivaiheita, laitteita, liikkumista, tietolähteitä ja virtuaalimaailmaa sekä palveluratkaisuja uudella tavalla.
  5. Toimintamalli: Kokeilut ravistelevat elinkaarenaikaisia toimintamalleja ja etsivät uusia ratkaisuja ja käytäntöjä digiajan mahdollistamilla keinoilla ja periaatteilla.

Hanketta toteuttavat yhdessä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi, kunnat ja ministeriöt. Hakujulistus, yksityiskohtainen tukiohjelma sekä hakulomakkeet löytyvät sivulta kiradigi.fi.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) on yksi Kira-foorumin jäsenistä edustaen foorumilla Suomen kiinteistönvälitysalaa.

Lisätietoja:

www.kiradigi.fi
Digipäällikkö, KIRA-digi-hanke, Teemu Lehtinen, p. 040 456 6108, etunimi.sukunimiradigi.fi
Erityisasiantuntija Minna Perähuhta, ympäristöministeriö, p. 0295 250 223, etunimi.sukunimm.fi

Kesällä 2016 alkanut KIRA-digi-hanke on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. KIRA-digi hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Kiinteistö-ja rakentamisala on ensimmäinen toimiala, jolla alan toimijat ja keskeiset viranomaiset kirittävät yhdessä koko toimialan digitalisaatiota. Hankkeessa ovat mukana ministeriöt, kunnat ja KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry.

 

 

  Ylös

03.01.2017

VÄLITYSLIIKKEIDEN REKISTERÖINTIIN LIITTYVÄT ALUEHALLINTOVIRASTON MAKSUT VUONNA 2017

Välitysliikkeiden rekisteröintiin liittyvät aluehallintoviraston maksut vuonna 2017 ovat muuttumattomat (Valtioneuvoston asetus 1353/2016).
Uuden toimipaikan rekisteröinnistä ei enää peritä maksua.

Maksut ovat edelleen seuraavat:

Kiinteistönvälitysliikkeen ja vuokrahuoneiston välitysliikkeen rekisteröinti 325 €.

Kiinteistönvälitysliikkeen ja vuokrahuoneiston välitysliikkeen rekisteritietojen muutos, jossa on kyse vastaavan hoitajan muutoksesta tai vastuuvakuutuksen olennaisesta muutoksesta 215 €.

  Ylös

30.12.2016

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ON ANTANUT UUDEN ASETUKSEN MAANMITTAUSLAITOKSEN MAKSUISTA SEKÄ KAUPANVAHVISTUKSESTA PERITTÄVISTÄ MAKSUISTA JA KORVAUKSISTA

Maa- ja metsätalousministeriön uudet asetukset nostavat lainhuutoasioiden, kiinnitysasioiden ja erityisten oikeuksien maksuja. Uudet maksut tulevat voimaan 1. tammikuuta 2017.

Myös useimpiin muihin maksuihin tulee korotuksia. Korotusten tavoitteena on, että hinnat vastaisivat paremmin asioiden käsittelystä syntyviä kustannuksia.

Lainhuuto maksaa 1.1.2017 lähtien 119 euroa, erityisen oikeuden (MK 14:2) kirjaaminen 129 euroa sekä kiinnityksen vahvistaminen kirjallisen panttikirjan tapauksessa 42 euroa ja sähköisen panttikirjan tapauksessa 35 euroa.

Kiinteistökaupan verkkopalvelun (KVP) asiointimaksut ja kaupanvahvistusta koskevat maksut säilyvät ennallaan.

Tutustu uuteen maksuasetukseen tästä  

 

  Ylös

28.12.2016

KIINTEISTÖALALLE 350 UUTTA LAILLISTETTUA VÄLITTÄJÄÄ

Syksyllä 2016 järjestetyistä välittäjäkokeista saatiin 312 uutta laillistettua kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 38 laillistettua vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV).

Yhteensä kokelaita oli tällä koekierroksella 587 henkilöä, joista 543 osallistui LKV-kokeeseen ja 44 LVV-kokeeseen. Läpipääsyprosentit olivat LKV-kokeessa 57 prosenttia ja LVV-kokeessa 88 prosenttia. Yhä useammat välittäjät suorittavat Keskuskauppakamarin välittäjäkokeen, sillä nykyinen laki edellyttää vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä kokeen osoittamaa ammatillista pätevyyttä.

“Vaativaan kokeeseen oli selvästi valmistauduttu hyvin, sillä läpipääsyprosentit ovat korkealla tasolla. Ammattipätevyyden arvo kiinteistöalalla toimivien keskuudessa on noussut lainmuutoksen myötä, mutta ala on myös itse alkanut korostaa koulutuksen merkitystä välitystoiminnassa”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Jaana Tikkunen.

Pätevyyttä edellytetään joka toiselta välittäjältä

Tämän vuoden alusta voimaan on astunut laki, joka edellyttää LKV- tai LVV-pätevyyttä vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä. Ennen pätevyys vaadittiin vain liikkeen vastaavalta hoitajalta. Tiukentuneilla vaatimuksilla halutaan parantaa välityspalveluiden luotettavuutta ja asiantuntevuutta.

“Välittäjän pätevyys osoittaa, että kokeessa hyväksytty tuntee toiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen lainsäädännön ja hyvän välitystavan sekä hallitsee välitystoimeksiannon hoitamisen edellyttämät käytännöt”, Tikkunen kertoo.

Välittäjäkokeet järjestetään valtakunnallisesti kolmella koepaikalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Seuraava koe järjestetään 22.4.2017

Uudet LKV- ja LVV välittäjät: 
http://kauppakamari.fi/koulutus-tutkinnot-kokeet/lkv-ja-lvv-koe/uudet-lkv-ja-lvv-kiinteistonvalittajat/

 | 

Tutustu KVKL:n valmennuskursseihin. Valmennuskurssi on tehokas tapa valmistautua kokeeseen. Valmennuskurssit ovat maaliskuussa Helsingissä ja Tampereella.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: http://kvkl.fi/lkv-valmennus.html

 

  Ylös

20.12.2016

KVKL:N HALLITUKSEEN UUSIA HENKILÖITÄ

Helsingissä 19. joulukuuta pidetyssä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton  ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa valittiin uusia henkilöitä jäsenryhmittymistä muihin organisaatioihin siirtyneiden hallituksen jäsenten tilalle. Muutokset koskivat SKVL:n ja Realia Groupin edustusta.

KVKL:n hallituksen kokoonpano 19.12.2016 alkaen on seuraava:

Erkki Heikkinen                    (hallituksen pj.; henk.koht varajäsen Marina Salenius)
Marko Helin                          (hallituksen vpj., varajäsen Max Meder)
Tero Tahkola                         (varajäsen Tiina Aho)
Katriina Remahl                   (varajäsen Jockum Andersin)
Pasi Aalto                              (varajäsen Petri Aalto)
Timo Kaisla                           (varajäsen Maija Jussila).

Hallituksen esittelijänä toimii KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

 

  Ylös

18.12.2016

SUOMEN ASUNTOKAUPPA VAHVISTUI MARRASKUUSSA

Suomen asuntokaupan vauhti kiihtyi marraskuussa edelliskuukauteen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Kaupan tahti on selvästi edellisvuotta parempaa uusissa asunnoissa ja jonkin verran parempaa käytettyjen asuntojen puolella.

Uusien asuntojen myynti jatkoi marraskuussa vahvalla kasvu-uralla viime vuoteen nähden. Kasvuvauhti on vahvempaa kuin tämän vuoden lokakuussa. Uusien asuntojen kauppalukumäärät ovat  tammi-marraskuussa yltäneet jo lähes 30 prosentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna.

Myös vanhojen asuntojen kauppa kasvoi marraskuussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Vanhojen asuntojen kauppa vahvistui marraskuussa edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna noin 6,5 prosenttia.  Vanhoista asunnoista eniten ostajia kiinnostivat kerrostaloasunnot, joiden myyntimäärä kasvoi edellisestä marraskuusta reilu 11 prosenttia.  Myös käytetyissä rivitaloasunnoissa ja omakotitaloasunnoissa kirjattiin pientä kasvua edellisvuoden marraskuuhun nähden.

Koko alkuvuonna käytettyjä kerrostaloasuntoja  on myyty vajaa 4,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Suhteessa heikoimmin käytetyistä asunnoista ovat käyneet kaupaksi omakotitalot: niiden kauppa on tällä hetkellä hivenen vuoden 2015 tasoa jäljessä.  Kokonaisuutena  käytettyjen kerros- , rivi- ja omakotitalojen kauppamäärä  on reilut 2,7 prosenttia edelisvuoden tammi-marraskuuta suurempi.

Edellä kerrottujen tietojen valossa vuodesta 2016 on näillä näkymin muodostumassa parempi asuntokauppavuosi kuin vuodet 2014 ja 2015 ovat olleet. Tahtipuikkoa kehityksessä heiluttaa uusien asuntojen kauppa.

”Suomen hieman aiempaa kirkkaammat talousnäkymät ja työllisyystilanteen kohentuminen vahvistavat suomalaisten luottamusta omaan ja maan talouteen. Kun asuntorahoituksen saatavuus on vielä hyvä ja mieluisia ostokohteita löytyy, henkii tilanne tällä hetkellä positiivisesti myös asuntokauppaan. Maan talouden kehittymisen kannalta on erityisen tärkeää, että asuntokauppa kehittyy jatkossakin myönteisesti – niin suuret ovat asuntokaupan positiiviset talousvaikutukset eri puolille yhteiskuntaa”, painottaa KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen kauppahintaseurantapalveluun. Annetut tiedot ovat epävirallisia. Tiedot täydentyvät jonkin verran myöhemmin, mikä voi vähäisessä määrin muuttaa edellä kerrottuja tietoja.

  Ylös

15.12.2016

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN DIGITALISAATIOTA KIRITTÄVILLE KOKEILUHANKKEILLE 148 000 EUROA

KIRA-digi-hanke on myöntänyt 148 000 euroa kuudelle kokeiluhankkeelle, jotka vauhdittavat kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota. Kokeiluissa muun muassa halutaan sujuvoittaa kaavoitusta digitalisoinnilla, edistää sähköisten allekirjoitusten käyttöönottoa, kehittää taloteknisten järjestelmien integraatiota sekä luoda palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö.

kärkihankelogo

KIRA-digi-hankkeessa* kiinteistö- ja rakentamisala uudistaa toimintaansa yhdessä digitalisaation avulla. KIRA-digi toteuttaa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta.

Ensimmäisellä hakukierroksella saatiin 49 hakemusta, ja haetun tuen summa oli 2,1 miljoonaa euroa.

”Ensimmäiset hakijat ovat olleet hyvin hereillä ja aktiivisia. He muodostavat muutoksentekijäjoukon, joka on välttämätöntä KIRA-alan muutoksen tekemiseksi. Nyt valikoitui toisiaan hyvin täydentävä joukko kokeiluhankkeita. Odotan innolla, millaisiin tuloksiin kokeiluissa päästään lähikuukausina. Toisaalta moni hyvä hanke jäi myös rahoittamatta. Onneksi seuraava euromäärältään suurempi haku avautuu jo 2. tammikuuta, eli vauhti vain kiihtyy kevään aikana”, hanketta koordinoiva digipäällikkö Teemu Lehtinen sanoo.

Rahoitetut hankkeet ja summat:

  1. Sova3D Oy: BIM mallit rakennusvalvonnan tarkastuksessa ja vuorovaikutusprosessissa (12 648 euroa)
  2. Aalto-korkeakoulusäätiö/Aalto-yliopisto: Talotekniikan ja kiinteistöjen esineiden internetin avoimet tiedonsiirtorajapinnat (32 000 euroa)
  3. Suomen Tilaajavastuu Oy: Sähköisen allekirjoituksen ja yhteistoiminnan palvelualusta (30 000 euroa)
  4. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Digikaavoitus: Tiedolla johtaminen, kaavoitusprosessin sujuvoittaminen digitalisointi, vuorovaikutus ja läpinäkyvyys (28 000 euroa)
  5. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy: Palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö (42 292 euroa)
  6. Rakennustietosäätiö: Taloteknisten määräluetteloiden pilotointi rakennusprojekteissa (3 920 euroa)

Ensimmäisten kokeiluhankkeiden kick off -tilaisuus järjestetään tiistaina 20.12., jolloin valitut hankkeet esittelevät projektejaan. Tilaisuutta voi seurata myös suorana klo 13-16 kiradigi.fi -verkkosivujen kautta.

Hakukierroksia tulee 2.1.2017 avautuvan haun jälkeen vielä neljä vuosien 2017-2018 aikana. Kokeiluhankkeisiin on varattu 4,4, miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Digipäällikkö, KIRA-digi-hanke, Teemu Lehtinen, p. 040 456 6108, etunimi.sukunimiradigi.fi

Erityisasiantuntija Minna Perähuhta, ympäristöministeriö, p. 0295 250 223, etunimi.sukunimm.fi

 

*KIRA-digi-hankkeen visio on avoin ja yhteen toimiva rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi.

KIRA-digi avaa rakentamisen ja kaavoituksen julkisen tiedon kaikkien helposti käytettäväksi. Se kehittää sujuvasti yhteen toimivia järjestelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja. Eri toimijat voivat tallentaa, käsitellä ja jakaa tietoa tehokkaasti, kun niillä on esimerkiksi yhteinen sanasto ja yhteensopivat tietojärjestelmät. KIRA-digi lisää tiedon avoimuutta, kun kerran tuotettu ja tallennettu tieto on ajantasaisena viranomaisten, yritysten ja kansalaisten käytössä eri sähköisten palveluiden kautta. Tämä on erityisen tärkeää kiinteistö- ja rakentamisalalla, koska rakennushankkeisiin ja rakennusten ylläpitoon osallistuu niiden elinkaaren aikana lukuisia toimijoita.

KIRA-digi tunnistaa ja poistaa digitalisaatiota hidastavia säädöksiä KIRA-alalla, jotta ketterä digitaalinen ekosysteemi voi syntyä. Hanke rahoittaa kokeiluhankkeita, jotka testaavat uudenlaisia, koko kiinteistö- ja rakennusalan arvoverkkoa hyödyttäviä ratkaisuja ja toimintatapoja.

  Ylös

30.11.2016

LKV-PÄTEVYYSVAATIMUSTEN KIRISTYMINEN TIIVISTÄNYT KIINTEISTÖNVÄLITYSALAA

Kiinteistönvälitysala on sopeutunut melko hyvin vuoden 2016 alusta voimaan astuneisiin kiinteistönvälitysalan pätevyysvaatimusten muutoksiin. 

Vuoden 2016 alusta kiinteistönvälitysyrityksen kussakin toimipisteessä toimivista henkilöistä vähintään puolella tuli olla kiinteistönvälittäjän ammattipätevyys (LKV-pätevyys).

”Alan yritykset ja ammattilaiset ovat ottaneet koulutusvaatimukset vakavasti. Käytännössä välitysliikkeet ovat sopeuttaneet toimintaansa uusiin vaatimuksiin ja toimivat sellaisella henkilökuntamäärällä, että vaatimukset täyttyvät. Yritysten ja toimipisteiden kokonaismäärät ovat lievästi laskeneet, mutta muutokset ovat jääneet melko pieniksi”,  kiteyttää tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Lakimuutokseen valmistautuminen on näkynyt viime vuosina kiinteistönvälitysalalla erittäin vahvana kouluttautumisbuumina.

Alaa valvovan viranomaisen, Aluehallintoviraston mukaan viranomaisen tietoon ei ollut marraskuun alkuun mennessä tullut yrityksen lopettamisia, jotka olisivat johtuneet puhtaasti pätevyysvaatimusten kiristymisestä. 

Valvontatyötään AVI on toteuttanut käymällä läpi kaikkien välitysliikerekisterissä olevien välitysliikkeiden verkkosivut tarkistaen tätä kautta, onko ammattipätevyysvaatimuksissa vajetta sivujen perusteella. Lisäksi on tarvittaessa käyty läpi markkinoidut kohteet ja katsottu kohdemarkkinoinnissa mainitut henkilöt.  AVI on myös tarkastanut, että ammattipätevyyden omaaviksi ilmoitetuilla henkilöillä on oikeasti ilmoitettu pätevyys.

Yli puolet kiinteistönvälitysliikkeiden toimipisteistä Suomessa sijaitsee Etelä-Suomen Aluehallintoviraston (ESAVI) alueella. ESAVI:ssa oli jo marraskuussa käyty läpi ¾ -osa rekisterissä olevista liikkeistä. Selvityspyyntöjä ESAVI:sta oli marraskuussa lähtenyt noin 30 ja seuraamukseen johtavia päätöksiä oli selvityspyyntöjen perusteella tehty puolikymmentä.

Kiinteistönvälitysalalla tiedetään, että jossakin tapauksissa koulutusvaatimuksen kiristyminen on ollut yhtenä tärkeänä tekijänä taustalla, kun yritys ovat päättänyt sivutoimipisteiden lakkauttamisesta. 

”Yrityksen perustaminen ja toiminnan johtaminen on kokonaisuus,  johon vaikuttavat monet yhtäaikaiset tekijät. Yritysten perustamista ja toimipisteiden sijoittelua mietitään myös siltä kannalta, saadaanko yritykseen kullakin hetkellä lain vaatimaa määrää koulutettuja, ammattitaitoisia kiinteistönvälittäjiä.”   

Yritysten ja toimipisteiden määrissä ei suuria muutoksia

LKV-vaatimusten kiristyminen ei ole kovin paljon vaikuttanut alan yritysten tai toimipisteiden kokonaismääriin.

”Marraskuussa 2016 Suomessa oli välitysyrityksiä yli 1550 kappaletta ja välitysyritysten toimipisteitä yhteensä  noin 2190.  Kiinteistönvälitysalan yritysten toimipisteiden kokonaismäärä on kasvanut viime vuoteen saakka tasaista tahtia vuodesta 2010, jolloin toimipisteitä oli  noin 2050. Vuoden 2015 tasolta toimipisteiden määrä kuitenkin tänä vuonna pitkästä aikaa laski yhteensä 87 kappaleella, mikä tarkoittaa, että tällä hetkellä toimipisteiden kokonaismäärä on lähellä vuosien 2012-2013 kokonaismääriä. Myös yritysten määrä on laskenut lievästi, mutta vähemmän kuin toimipisteiden määrä”,  tiivistää tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

”Vaikka LKV-pätevyysvaatimukset eivät ole ainut tekijä, joka vaikuttaa yritysten määriin, voidaan sanoa, että niillä on ollut määriin jokin merkitys.  Vaikutus ei ole ollut kuitenkaan kovin suuri. Yrityksiä on saatettu joissakin tapauksissa jättää perustamatta tai perustamisajankohtaa on siirretty eteenpäin. Hieman suurempi vaikutus muutoksella on ollut yritysten sivutoimipistemääriin: niitä on jossakin tapauksessa karsittu,  ja yrityksen toimintaa on tiivistetty, mikäli ammattiväkeä ei ole saatu taikka kouluttautuminen ei ole onnistunut. Isoista muutoksista ei tässä ole kyse, koska alan yritysten kokonaismäärä Suomessa on laskenut vuodesta 2015 vuoden 2016 loppupuolelle mentäessä vain vajaa 3 prosenttia.”

KVKL:n mukaan pätevyysvaatimusten kiristäminen on koettu alalla voittopuolisesti varsin hyvänä asiana ja negatiiviset palautteet ovat olleet marginaalisia.  ”Lakimuutos on ollut alallemme hyvä asia, koska alalla toimiva väki on lakimuutoksen myötä entistä koulutetumpaa ja osaavampaa”, KVKL:n Malila arvioi.

”Täytyy muistaa, että kiinteistönvälitys on vaativa asiakaspalveluammatti, joka vaatii  tekijältään monipuolista ammattiosaamista – ja osaaminen on paljon muutakin kuin juridiikkaa.  Tämän tiedostaen voimme iloita siitä, että alamme toimijoiden into myös muuntyyppisten ammattivalmiuksien  - esimerkkinä vaikkapa digi-asiat - hankkimiseen on tällä hetkellä vahvassa kasvussa.”

 KVKL Tiedotus 

 

  Ylös

30.11.2016

ETELÄ-SUOMEN AVI: VÄLITYSLIIKKEILLÄ VIELÄ PARANNETTAVAA RAHANPESULAIN NOUDATTAMISESSA

Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteutti kesän ja syksyn 2016 aikana kiinteistönvälitysliikkeisiin ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeisiin kohdistuneen rahanpesulain noudattamista koskevan valvontakampanjan. Pääosin verkkokyselynä toteutettuun kampanjaan vastauksensa antoi yli 70 % välitysliikerekisteriin merkityistä. Kyselyn vastausten perusteella lainsäädännön noudattamisessa on alalla parannettavaa erityisesti ohjeistuksessa ja koulutuksessa. Lisäksi alalla toimivia kannustetaan kiinnittämään huomiota omaan toimintaan liittyvien rahanpesun riskien arviointiin.

Valvontakampanjassa kerättiin aluehallintovirastolle valvontaa varten tietoa ilmoitusvelvollisten rahanpesulainsäädännön tuntemuksesta ja lain asettamien velvoitteiden noudattamisesta sekä ilmoitusvelvollisten käsityksistä välitystoimintaan liittyvistä rahanpesun riskeistä. Ensimmäistä kertaa kampanja kohdistui kaikkiin välitysliikerekisteriin merkittyihin välitysliikkeisiin.

Vastauksista kävi ilmi, että alalla toimivat pitävät pääsääntöisesti sekä omaan toimintaansa että välitysalaan yleensä liittyvää rahanpesun riskiä pienenä. Näin on siitä huolimatta, että kiinteistöihin sijoittaminen on nostettu yhdeksi keskeisistä rahanpesun riskikohteista Poliisiammattikorkeakoulun raportissa "Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kansallinen riskiarvio 2015". Perusteluista kuitenkin kävi ilmi, ettei rahanpesun riskejä ole välitysliikkeissä välttämättä arvioitu kovin kattavasti. Aluehallintovirasto pitää erityisen huolestuttavana sitä, että vain vähemmistöllä vastanneista on lain edellyttämiä ilmoitusvelvollisten omaan toimintaan soveltuvia toimintaohjeita rahanpesulain noudattamiseksi. Myös aiheeseen liittyvää koulutusta annetaan vaihtelevasti.

Kyselyyn vastanneille lähetetyssä kirjeessä aluehallintovirasto muistuttaa, ettei rahanpesuun välttämättä liity käteisen rahan käyttöä. Varojen alkuperä voi olla mikä tahansa rikos, kuten veropetos, jolloin pestävät varat ovat jo pankkijärjestelmässä sisällä. Myöskään välitettävien kohteiden pieni arvo ei yksin määritä rahanpesun riskiä. Rikoksella hankitun varallisuuden määrä voi olla muutamia tuhansia euroja satojen tuhansien sijaan.

AVI:n mukaan riskin vähäisyyttä perusteltiin vastauksissa myös sillä, että liike toimii pienellä paikkakunnalla, asiakkaat ovat tuttuja ja liiketoimeen liittyvät varat ovat peräisin pankin myöntämästä lainasta. Mainitut seikat ovat sellaisia, jotka voidaan ottaa huomioon välitysliikkeen arvioidessa omaan toimintaansa liittyviä riskejä. AVI korostaa, ettei omaan toimintaan liittyvän riskin vähäisyys kuitenkaan oikeuta laiminlyömään laissa säädettyjä velvoitteita. Myöskään liiketoimeen liittyen varojen siirtyminen suoraan pankkitililtä toiselle ei vapauta välitysliikettä säädetyistä velvoitteista. Jokaisella ilmoitusvelvollisella on velvollisuus rahanpesulain edellyttämällä tavalla tuntea asiakkaansa, noudattaa selonottovelvoitteita ja täyttää ilmoitusvelvollisuutensa. Yhteenveto tuloksista löytyy kokonaisuudessaan aluehallintoviraston verkkosivuilta: Havaintoja välitysliikekampanjan vastauksista 17.11.2016.

Tulosten perusteella aluehallintovirasto kokosi välitysliikkeille muistilistan, jonka avulla kyselyssä havaittuihin puutteisiin voidaan vaikuttaa:

1. Huolehdi siitä, että välitysliikerekisteriin merkityt tiedot ovat ajantasaiset.

2. Paina mieleen, mitä rahanpesulla tarkoitetaan ja kuinka moninaisesta ilmiöstä on kyse.

3. Arvioi, millaiset tekijät välitysliikkeen omassa toiminnassa suurentavat ja pienentävät rahanpesun riskiä.

4. Huolehdi, että välitysliikkeellä on sen omaan toimintaan soveltuvat toimintaohjeet rahanpesulain velvoitteiden noudattamiseksi.

5. Huolehdi, että työntekijät saavat asianmukaisen koulutuksen rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen varmistamiseksi.

6. Tee ilmoitus Keskusrikospoliisin (KRP) Rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävistä liiketoimista.

AVI hyödyntää kyselyssä saatuja vastauksia jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Kampanjan tulosten perusteella voidaan lähettää lisäselvityspyyntöjä ja tehdä tarkastuskäyntejä.

Lähde: AVI:n tiedotteet 2016 ja AVI:n kirje 17.11.2016 (ESAVI/6240/05.11.08/2016)

 

  Ylös

28.11.2016

VARAA PAIKKASI RAKENNUSVALVONNAN AJANKOHTAISSEMINAARIIN 12.12.

Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari järjestetään jo viidennen kerran Savoy-teatterissa maanantaina 12.12.2016 klo 11.00–16.30. 

Helsingin rakennusvalvonnan järjestämä maksuton koulutustilaisuus on suunnattu rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisille. 

Tämän vuoden pääteemat ovat asuntosuunnittelu, energiatehokkuus ja sisäilma. Myös muuttuvaa lainsäädäntöä ja korjausrakentamisen luvanvaraisuutta esitellään. 

Tilaisuuden yhteistyökumppanina on Helen Oy. 

Tutustu seminaarin ohjelmaan täältä

Varaa paikkasi seminaariin täältä 5.12.2016 mennessä. Tervetuloa!

  Ylös

28.11.2016

KIRA-DIGI-KOKELUHANKEHAKU SAI LÄHES 50 INNOVAATTORIA LIIKKKEELLE

Ensimmäinen KIRA-digi-kokeiluhankkeiden hakukierros päättyi 24.11.2016. Hakemuksia tuli 49 kappaletta, jotka kilpailevat 80 000 euron rahoitussummasta. Hakemukset käsitellään KIRA-digi-hankkeen ohjausryhmässä ja arviointiryhmässä. Ohjausryhmä tekee lopulliset päätökset ja rahoitettavat kokeiluhankkeet valitaan 9.12.2016. Yhteinen aloitustilaisuus valittujen kokeiluhankkeiden toteuttajille järjestetään 20.12.2016.

Seuraava hakukierros aukeaa tammikuun alussa ja on auki kuukauden. Hakukierroksia tulee tämän jälkeen vielä neljä vuosien 2017-2018 aikana. Kokeiluhankkeet voivat saada enimmillään 40 % tukea eli omarahoitusosuus on vähintään 60 %. KIRA-digi-hanke rahoittaa kokeiluja yhteensä 4,4 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018. Hanketta toteuttavat yhdessä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi, kunnat ja ministeriöt.

KIRA-digi-kokeiluhankkeilla vauhditetaan kiinteistö- ja rakentamisalan muutosta ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kokeiluhankkeita mahdollisimman laajalla skaalalla

Kokeilijoita voivat olla sekä yritykset että yhteisöt. Kokeiluohjelman soveltamisala on rakennettu ympäristö ja rakentaminen, muun muassa suunnittelu, kaavoitus, lupaprosessit, rakentaminen, rakennusperintö, talotekniset järjestelmät, kiinteistönpito, kiinteistöliiketoiminta ja isännöinti, liitokset infraan ja energiatehokkuuteen sekä palvelutuottajat.

Kokeiluhankkeiden teemoja ovat:

1. Tieto: Tiedon avaamiseen, tarjoamiseen, jalostamiseen tai hyödyntämiseen liittyvät elinkaarenaikaiset uudet mahdollisuudet ja esteiden poistaminen esimerkiksi linkitetyn datan tai datan avaamisen kautta.
2. Palvelut: Asiakasarvon lisääminen ja prosessien virtaviivaistaminen alan ekosysteemissä uusien ja olemassa olevien digitaalisten palvelujen avulla.
3. Vakiointi: Yhteentoimivien standardien, tietomallien, sanaston, nimikkeistön tai tehtäväluetteloiden tarjoamat elinkaarenaikaiset mahdollisuudet esimerkiksi prosessien, menettelyiden, palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä.
4. Asioiden/Esineiden Internet: Kokeiluissa yhdistetään esimerkiksi elinkaarivaiheita, laitteita, liikkumista, tietolähteitä ja virtuaalimaailmaa sekä palveluratkaisuja uudella tavalla.
5. Toimintamalli: Kokeilut ravistelevat elinkaarenaikaisia toimintamalleja ja etsivät uusia ratkaisuja ja käytäntöjä digiajan mahdollistamilla keinoilla ja periaatteilla.

Hakujulistus, yksityiskohtainen tukiohjelma sekä hakulomakkeet löytyvät sivulta kiradigi.fi.

Lisätietoja:
www.kiradigi.fi Digipäällikkö, KIRA-digi-hanke, Teemu Lehtinen, p. 040 456 6108, etunimi.sukunimiradigi.fi
Erityisasiantuntija, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Minna Perähuhta, ympäristöministeriö, p. 0295 250 223, etunimi.sukunimm.fi

KIRA-digi-hanke

Kesällä 2016 alkanut KIRA-digi-hanke on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. KIRA-digi hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Kiinteistö-ja rakentamisala on ensimmäinen toimiala, jolla alan toimijat ja keskeiset viranomaiset kirittävät yhdessä koko toimialan digitalisaatiota. Hankkeessa ovat mukana KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry.

  Ylös

23.11.2016

KIRA-FOORUMI 2016: KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALA MURROKSESSA? Peter Vesterbackan visioista potkua alalle

Kaupungistuminen, yhteisöllisyys ja digitalisaatio asettavat myös kiinteistö- ja rakentamisalan uudenlaisten kysymysten eteen. Teemoja pohdittiin kiinteistö- ja rakentamisalan vuosittaisessa seminaarissa, KIRA-foorumissa 22.11.2016 Finlandia-talolla. Ratkaisuina tarjottiin entistä asiakaslähtöisempää ajattelua ja palvelumuotoilua.

KIRA-foorumi kokosi yli 600 alan asiantuntijaa ja vaikuttajaa pohtimaan palvelevaa kaupunkia, kaupunkiseutujen yhteistyön mahdollisuuksia, digitalisaatiota sekä muotoilun hyödyntämistä julkisten palvelujen suunnittelussa. Tapahtuman järjesti neljästätoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöstä muodostuva Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi.

Tarve uudelle ajattelulle koko alalla

KIRA-neuvottelukunnan puheenjohtaja Vesa Immonen korosti tarvetta ajattelutavan muutokselle koko alalla: ”Päivän pääteema, palveleva kaupunki, viittaa siihen, että meidän on kiinteistö- ja rakentamisalalla muutettava ajatteluamme. Sisältöjen merkitys ja tarpeita vastaavien palvelukokonaisuuksien tarjoaminen korostuvat. Emme enää suunnittele, rakenna ja myy vain seiniä, putkia tai katuja. Meille rakennetun ympäristön tuottajille on tärkeää, että ymmärrämme asiakkaidemme tarpeet ja, että voimme aidosti tarjota sitä, mitä asiakkaat haluavat.”

Immonen korosti myös tarvetta sääntelyn purkamiselle, sillä sääntelyn puristuksessa luovuus ja innovatiivisuus kärsivät: ”Esimerkiksi asuntotuotannossa meidän on mentävä ”ulkoa sisälle”. Kaavoitus ja suunnitteluohjeet ohjaavat monia ulkoisia yksityiskohtia esimerkiksi kattokaltevuuksia tai seinän väriä myöten. Ulkoiset seikat korostuvat ja sisällön tuottaminen unohtuu. Ajattelu pitäisi kääntää sisältä lähteväksi, siis ihmisten asumisesta ja elämästä ulospäin, jotta uudet ideat voisivat realisoitua.”


Hullunrohkeita ideoita ja markkinointitaitoa – niistä on menestys tehty

Peliyhtiö Rovion menestykseen luotsannut digialan innovaattori Peter Vesterbacka kannusti kiinteistö- ja rakentamisalaa rohkeuteen muutosten tekemisessä: ”Voimme olla maailman parhaita missä vaan – kyse on vain siitä, että lähdetään tekemään.” Vesterbacka korosti markkinoinnin ja uskalluksen merkitystä – toimien näistä itse elävänä esimerkkinä.

Vesterbacka antoi inspiroivan ja jopa hurjapäisen esimerkin Helsinki-Tallinna-tunnelin rakentamisesta, jota hän edistää tällä hetkellä. Sadan kilometrin tunneli veisi Vesterbackan mukaan suoraan Tallinnasta Helsinki-Vantaalle. Rakentamisen sivutuotteena Espoon Otaniemen edustalle synnytettäisiin neliökilometrin kokoinen erityisesti aasialaisille turisteille suunnattu viihdesaari, ”Pohjois-Euroopan Macao”. Rahoitus hankkeeseen haetaan Kiinasta. ”Kiinalaisten rahoittajien ainoana murheena on, riittääkö Helsinki-Vantaan kapasiteetti kaikille matkailijoille”, Vesterbacka hehkutti.

”Avoimuus, läpinäkyvyys, osallisuus, kyvykkyys, yhteisöllisyys ja aktivismi ovat muutoksen kannalta oleellisia”, korosti Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenroos. Tekesin ohjelmapäällikkö Karin Wikman avasi Fiksu kaupunki -ohjelmaa sekä nosti esiin näkemyksen siitä, että meneillään on neljäs teollinen vallankumous, jossa kiinteistöt muuttuvat energiantuottajiksi. Digitalisaatiota hyödynsivät KIRA-Akatemian nuorten ammattilaisten liikeideat, joita esiteltiin seminaarissa.


Lisätietoa: www.kirafoorumi.fi

 

  Ylös

17.11.2016

UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA VAHVISTI EDELLEEN SUOMEN ASUNTOMARKKINAA LOKAKUUSSA

Suomen käytettyjen välitettyjen asuntojen kauppakertymä oli tammi-lokakuussa 2,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, Samaan aikaan uusien asuntojen kauppamäärä kasvoi  tammi-lokakuussa käytettyjä asuntoja suhteessa selvästi vahvemmin eli reilut 28 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Vanhojen kerrostaloasuntojen kauppa kasvoi 1,7 prosenttia myös lokakuussa viime vuoteen nähden. Käytettyjen rivitaloasuntojen ja omakotitalojen kauppa sen sijaan otti lokakuussa joitakin prosentteja takapakkia edellisvuoteen nähden.

Tammi-lokakuussa 2016 käytettyjen asuntojen toteutunut kauppamäärä oli noin 2,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvussa olivat kerrostalot noin 3,6 prosentin ja rivitalot reilun 2 prosentin kasvulla edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan käytettyjen omakotitalojen kauppa on pudonnut tammi-lokakuussa vajaalla prosentilla vuodentakaiseen verrattuna.

“Tänä vuonna käytettyjen asuntojen kaupassa vuoden alku sekä heinäkuu ja lokakuu ovat olleet viime vuotista hiljaisempia kuukausia. Muutoin olemme tänäkin vuonna olleet edellisvuoteen nähden maltillisella kasvu-uralla”, tiivistää tuoreen tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kauppamäärissä Suomen käytettyjen asuntojen kaupan viime vuosien pohjakosketus koettiin vuonna 2014, josta vuonna 2015 noustiin viitisen prosenttia ylöspäin. Vanhojen asuntojen kaupan varovainen elpyminen on jatkumassa myös tänä vuonna: hieman heikommasta heinäkuusta sekä tuoreesta lokakuusta huolimatta vanhojen asuntojen kauppakertymä on tammi-lokakuussa 2016 edelleen mainitut yli 2,2 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa korkeammalla.

Mitä tapahtui lokakuussa?

“Lokakuussa asuntojen kokonaismarkkina on kokonaisuutena ollut hieman viime vuotta suurempi, mikä johtuu nimenomaan vanhojen ja uusien kerrostaloasuntojen kasvaneesta kauppamäärästä.”

Myös lokakuu vahvisti osaltaan, että asuntokaupan menestystuote on tällä hetkellä nimenomaan uusien asuntojen kauppa. Niiden kauppamäärän arvioidaan nousseen edellisvuoden tammi-lokakuusta jopa yli 28 prosenttia ja pelkästään lokakuussa uusien asuntojen kauppoja tehtiin peräti 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.

Uusin asuntojen imu vaikuttaa väistämättä kaupan kokonaisuuteen myös käytettyjen asuntojen puolelle: 

“Lokakuussa nähtiin selkeitä eroja eri asuntotyyppien kaupankäynnissä. Vanhojen kerrostaloasuntojen kauppa nousi lokakuussa vuodentakaisesta noin 1,7 prosenttia.  Vanhojen omakotitalojen kauppamäärä sen sijaan laski lokakuussa vuodentakaisesta -4,6 prosenttia ja rivitalojenkin kauppamäärä -3,8 prosenttia, joiden takia vanhojen asuntojen kauppa jäi myös  lokakuun osalta kokonaisuutena noin -1,2 prosenttia pakkaselle”, KVKL:n toimitusjohtaja tiivistää lokakuun vanhojen asuntojen kaupan tilanteen. 

Malilan mukaan kasvukeskuksiin suuntaava suomalainen haluaa tällä hetkellä asunnokseen mieluusti käyttötarpeita vastaavan hyväkuntoisen asunnon, joka sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä työstä, opiskelupaikasta ja harrastuksista. Olipa asunto sitten uusi tai käytetty, kiinnostusta oman asunnon hankintaan tukee edelleen maassa jatkuva muuttoliike, alhainen korkotaso,  jatkuva vuokrien nousu sekä sopivien vuokra-asuntojen puute.

Käytettyjen kaksioiden neliöhinta ennätystasolla Helsingissä

Käytettyjen kerrostalokaksioiden neliöhinta vaihteli lokakuussakin vahvasti eri puolilla Suomea.  Esimerkiksi Helsingissä käytetyn kerrostalokaksion neliö kipusi uuteen ennätykseen eli keskimäärin noin 4625 euroon neliöltä.

“Viime kuukausina keskikesän jälkeen käytettyjen kerrostalokaksioiden hintojen useamman kuukauden jatkunutta nousua on nähty selkeästi Helsingissä mutta myös Espoossa sekä pienemmistä kaupungeista esimerkiksi Porissa ja Kouvolassa. Sen sijaan esimerkiksi Vantaalla käytettyjen kaksioiden hintakehitys on ollut viime kevään lopussa nähdyn historiallisen hintahuipun jälkeen pikemminkin hieman rauhoittumaan päin.”

Espoossa kerrostalokaksio maksoi lokakuussa keskimäärin noin 3615, Vantaalla 2735, Tampereella 2640, Jyväskylässä 2215, Oulussa 1920, Mikkelissä 2125, Kuopiossa 2195, Lappeenrannassa 1970, Turussa 2125 ja Vaasassa 2045 euroa, kun taas esimerkiksi Porissa kaksion neliön sai keskimäärin noin 1610 ja Kouvolassa 1260 eurolla. *)

KVKL Tiedotus 17.11.2016


*) Tässä tiedotteessa esitetyt kauppamäärät ja -hinnat on poimittu keskusliiton valtakunnallisesta  KVKL-HSP –kauppatietopalvelusta.  Luvut ja niihin perustuvat näkemykset saattavat joiltakin osin hieman tarkentua/muuttua myöhemmin, koska palveluun täydentyy hyvin pieni osa kauppoja myös tarkasteluhetken jälkeen. Ko. tarkasteluhetkellä ne antavat kuitenkin tilanteesta jo erittäin hyvän yleiskuvan. 

  Ylös

08.11.2016

KVKL:N AMK-STRATEGIA ETENEE - NYT KÄYNNISTYMÄSSÄ TAMPERE

Kiinteistönvälityksen AMK-sisällön markkinointi TAMK:ssa käyntiin maanantaina

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL haluaa laajentaa ammattikorkeakouluissa tarjottavan kiinteistönvälitysalan koulutuksen valtakunnalliseksi. Järjestö on esitellyt Turun Ammattikorkeakoulussa pari vuotta sitten aloitetun pilottikoulutuksen ideaa käynnistettäväksi toimintamalliksi ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea. Ja tuloksia asiasta syntyy koko ajan. Tampereen AMK:n vastaus koulutustarjontaan on  "Kiinteistönvälityksen osaaja" -koulutuskokonaisuus, joka julkistettiin maanantaina ja ilmoittautuminen koulutukseen käynnistyi saman tien. 

TAMK:n 30 opintopisteen ”Kiinteistönvälityksen osaaja” -koulutuskokonaisuus toteutetaan rakennustekniikan ja liiketalouden yksiköiden tarjonnan kautta avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Näin ollen opinnot on suoraan hyväksiluettavia, jos opiskelija päättää syventää oppejaan tutkintokoulutuksessa.  

”Meille on hyvin tärkeää, että kiinteistönvälityksen AMK-tarjonta saadaan liikkeelle myös tärkeällä opiskelijapaikkakunnalla Tampereella. Kannattaa laittaa kuponki sisään saman tien: tätä herkkua ei tule riittämään kaikille”, kertoo KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Konkreettisesti koulutus TAMK:ssa käynnistyy helmikuussa 2017.

Lisätietoja:http://www.tamk.fi/web/tamk/-/kiinteistovalityksen-osaaja

 

  Ylös

04.11.2016

KULUTTAJA-AKATEMIA KOOLLA HELSINGISSÄ

Kuluttajaliitto ja Pääkaupunkiseudun Kuluttajat kutsuivat ajankohtaisteemoista kiinnostuneet suosittuun Kuluttaja-Akatemiaan Helsinkiin. Tällä kertaa tilaisuuden teemana oli  ”Mikä asumisessa maksaa ja miten asunto- ja vuokramarkkinat kehittyvät?”  Asiantuntija-alustuksen asuntomarkkinoiden ja kiinteistönvälityspalveluiden näkökulmasta piti KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Vuokra-asumisen puolta tilaisuudessa valotti Y-säätiön kiinteistöjohtaja Juha Niskanen. Kuluttajan talouden ja juridiikan kannalta tilannetta avasivat Kuluttajaliiton asiantuntijat Ilkka Salminen ja Paula Pessi. 

”Kuluttajaliitto tekee omassa roolissaan varsin arvokasta työtä. Tämä tilaisuus avasi KVKL:lle ja kiinteistönvälitysalalle uusia ideoita ja mahdollisuuksia keskinäiseen yhteistyöhön. Tulemme jatkossa tiivistämään yhteistyötämme kuluttajapuolen kanssa”, ennakoi KVKL:n toimitusjohtaja. Kuluttajaliiton puheenjohtaja, järjestöneuvos Leena Simonen tervehti esitettyjä ajatuksia myönteisesti.


 

  Ylös

24.10.2016

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KORKEAKOULUDIPLOMI KÄYNTIIN JYVÄSKYLÄSSÄ

KVKL:n AMK-strategia etenee

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL haluaa laajentaa ammattikorkeakouluissa tarjottavan kiinteistönvälitysalan koulutuksen valtakunnalliseksi. Järjestö on esitellyt Turun Ammattikorkeakoulussa pari vuotta sitten aloitetun pilottikoulutuksen ideaa käynnistettäväksi toimintamalliksi ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea.

Lokakuun alussa asiassa saatiin aikaan uusi merkittävä konkreettinen tulos, kun Jyväskylän Ammattikorkeakoulu (JAMK) tarttui asiaan ja starttasi lokakuussa liikkeelle uudella kaksivuotisella kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomikoulutuksella.

”Kiinnostusta toiminnan käynnistämiseen on viriämässä myös muualla Suomessa. Mahdollista on, että toimintaa saadaan Turun ja Jyväskylän lisäksi käyntiin vuoden 2017 aikana myös eräissä muissa ammattikorkeakouluissa Suomessa”, ennakoi KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Elokuussa 2016 JAMK:ssa käynnistyi haku kahteen uuteen korkeakouludiplomikoulutukseen. Näistä kiinteistöliiketoimintaan keskittyvä korkeakouludiplomikoulutus herätti runsasta kiinnostusta alalla toimivien ja alalle hakeutuvien keskuudessa ja tarjolla olleet 30  aloituspaikkaa täyttyivät nopeasti.

Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomi vastaa KVKL:n ja työelämän esille nostamaan tarpeeseen kiinteistönvälitysalalla toimivien koulutustason nostamisesta. Koulutustason nostamista alalla edellyttää osaltaan myös vuoden 2016 alussa voimaan tullut asetus, jonka mukaan puolella jokaisen kiinteistönvälitystoimiston välitystyötä tekevästä henkilökunnasta tulee olla suoritettuna LKV-koe.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tarjoama kiinteistöliiketoiminnan korkea-kouludiplomikoulutus toteutetaan avoimen ammattikorkeakoulun periaatteiden mukaisesti ja siihen voi osallistua kuka tahansa pohjakoulutuksesta riippumatta. Koulutus lisää alalla toimivien tai alalle hakeutuvien osaamista sekä lisää valmiuksia ammattilaiselle tärkeän LKV-kokeen suorittamiseen.

Opiskelijan jatko-opintoihin nyt käynnistynyt korkeakouludiplomi antaa selkeän paalupaikan, kun se avaa väylän myös ammattikorkeakouluopintoihin. Koulutuksen suorittaneilla on mahdollisuus jatkaa opintoja matkailu- ja palveluliiketoiminnan, liiketalouden sekä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmissa noudattaen avoimen korkeakoulutuksen väylää.

Koulutus koostuu kolmen Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelman opinnoista. Mukana on osia matkailu- ja palveluliiketoiminnan, liiketalouden ja rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmista.  Koulutus muodostuu kolmesta moduulista: niitä ovat liiketoiminta-moduuli 23 opintopistettä, kiinteistöoikeus-moduuli 23 opintopistettä ja kiinteistöt ja rakentaminen -moduuli 15 opintopistettä. Osat muodostavat 61 opintopisteen laajuisen osaamiskokonaisuuden. Koulutus toteutetaan suurimmalta osin verkon välityksellä.

Opiskelijoiden ensimmäisenä kontaktipäivänä Jyväskylässä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila piti alustuksen kiinteistöliiketoiminnan ja kiinteistönvälitysalan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Omassa puheenvuorossaan Jyväskylässä vaikuttava SKV Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Timo Kaisla motivoi uusia opiskelijoita liiketoiminnan käytännöistä lähtien. Puheenvuoroissaan JAMK:n liiketoimintayksikön johtaja Asta Wahlgrén ja teknologiayksikön yksikönjohtaja Pasi Raiskinmäki kuvasivat koulutuksen rakenteita ja sijoittumista JAMK:n kokonaistarjontaan.

Kiinteistöliiketoiminnan korkeakouludiplomikoulutuksen lähes kaikki opintojaksot suoritetaan verkon välityksellä ja koulutukseen sisältyvät teemapäivät lähetetään suorana ja tallennetaan myöhemmin katsottaviksi. Koulutuksen koordinaattorina ja opintojen ohjaajana toimii lehtori Kirsti Hintikka-Mäkinen JAMKin liiketoimintayksiköstä.

Teksti: KVKL tiedotus 24.10.2016

                                                                                      

 

  Ylös

14.10.2016

SUOMEN ASUNTOKAUPPA JATKOI KASVUAAN TAMMI-SYYSKUUSSA - MYÖS KÄYTETYT KERROSTALOASUNNOT KIINNOSTAVAT

Suomen asuntokauppa on jatkanut tammi-syyskuussa kasvuaan kahteen edellisvuoteen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Vanhojen asuntojen kauppa pysyi myös syyskuussa kasvussa viime vuoteen nähden. Veturina kehityksessä toimivat kerrostaloasunnot, joiden kauppa kasvoi vuodentakaisesta syyskuusta noin 9 prosenttia.

Tammi-syyskuussa 2016 vanhojen asuntojen toteutunut kauppamäärä oli reilut 2  prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Asuntokaupan menestystuote on tällä hetkellä uusien asuntojen kauppa. Niiden kauppamäärän arvioidaan nousseen edellisvuoden tammi-syyskuusta yli 26 prosenttia.  

”Elo-syyskuussa jatkunut kauppamäärien nousujohteinen kehitys on palauttanut myös käytettyjen asuntojen markkinat heinäkuun notkahduksen jälkeen positiiviselle uralle. Vanhojen asuntojen puolella syyskuun ilonaiheena olivat kerrostaloasunnot, joiden kauppa nousi vuodentakaisesta noin 9 prosenttia. Vanhojen rivitalojen ja omakotitalojen kauppamäärät sen sijaan laskivat hieman vuodentakaisesta”, tiivistää syyskuun vanhojen asuntojen kaupan tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

KVKL:n toimitusjohtajan mukaan kasvukeskuksiin suuntaava suomalainen haluaa tällä hetkellä asunnokseen mieluusti käyttötarpeita vastaavan hyväkuntoisen asunnon, joka sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä työstä, opiskelupaikasta ja harrastuksista. Olipa asunto sitten uusi tai käytetty, Malilan mukaan kiinnostusta oman asunnon hankintaan vahvistaa edelleen maassa jatkuva muuttoliike, alhainen korkotaso,  jatkuva vuokrien nousu sekä sopivien vuokra-asuntojen puute.

Kauppamäärissä Suomen käytettyjen asuntojen kaupan viime vuosien pohjakosketus koettiin vuonna 2014, josta vuonna 2015 noustiin viitisen prosenttia ylöspäin. Vanhojen asuntojen kaupan varovainen elpyminen on jatkumassa myös tänä vuonna: hieman heikommasta heinäkuusta huolimatta vanhojen asuntojen kauppakertymä on tammi-syyskuussa 2016 edelleen yli 2 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa korkeammalla. Niin vanhojen kerrostalojen kuin vanhojen rivitalojenkin kauppa on ollut viimevuotista alkuvuotta vilkkaampaa. Sen sijaan vanhojen omakotitalojen kauppa on ollut tammi-syyskuussa hieman viimevuotista tammi-syyskuuta verkkaisempaa.

Uudisasuntojen kauppa on Suomen asuntokaupassa tällä hetkellä vahvan aktiviteetin alue: KVKL:n hintaseurantapalvelun mukaan uudisasuntojen kauppamäärä on noussut tammi-syyskuussa 2016 yli  26 prosenttia edellisvuodesta.  

Asuntokaupan isossa kuvassa uudisasuntokauppojen vuosittain toteutuva määrä on vanhojen asuntojen kauppojen kokonaismäärää selvästi pienempi, mutta yksittäisen asunnon kauppakohtainen arvo on usein käytettyä asuntoa korkeampi. ”Suuren volyyminsä takia käytetyt asunnot ovat kuitenkin markkinoiden tärkein myyntiartikkeli. Esimerkiksi vuonna 2015 Suomen uusien asuntojen kaupan toteutunut kokonaisarvo oli hieman alle puolet vanhojen asuntojen kaupan kokonaisarvosta”, KVKL:n toimitusjohtaja kertoo.

Asuinneliön hinta vaihteli syyskuussakin vahvasti eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsingissä käytetyn kerrostalokaksion neliö maksoi keskimäärin 4560, Espoossa 3650, Vantaalla 2700, Tampereella 2680 ja Vaasassa 2000 euroa, kun taas esimerkiksi Porissa kaksion neliön sai keskimäärin noin 1700, Kotkassa 1450  ja Kouvolassa 1300 eurolla.

KVKL tiedotus 14.10.2016

Lisätiedot: jukka.malilvkl.fi

  Ylös

07.10.2016

KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖ HYVÄSSÄ KASVUSSA ALKUVUONNA

Kiinteistönvälityksen alkuvuosi on lähtenyt käyntiin vahvan kasvun merkeissä. Vuoden 2016 ensimmäinen vuosipuolisko tuotti mukavan 12 prosentin kokonaisliikevaihdon kasvun edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL

Välitysalalla soiva sävel on tällä hetkellä positiivinen.  “Tunnelmat ovat lupaavat. Se näkyy kokonaisluvuista. Liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä on nyt enemmän kuin supistuvia. Esimerkiksi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä voimakkaasti eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli alalla jo 46 prosenttia”, kertoi KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila KVKL:n valtakunnallisessa seminaarissa Helsingissä.

Myös kiinteistönvälitysalan henkilöstömäärä on jatkanut alkuvuonna selvää vahvistumistaan: tammi-maaliskuussa väki lisääntyi 4,2 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 3,4 prosenttia vuodentakaisista ajankohdista.

Vuoden 2016 alkupuolisko jatkoi vuoden 2015 loppupuoliskolla alkanutta positiivista liikevaihtokehitystä: vuonna 2015 kiinteistönvälitysalan liikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan jo yli 10 prosenttia edellisvuodesta.

“Alan kehityksen pohjat nähtiin vuonna 2014. Sen jälkeen on saatu kasvua niin kauppamäärissä kuin kiinteistönvälitysalan liikevaihdossakin. Liikevaihdon kasvua on tukenut voimakkaasti myös se, että alan yritykset ovat uskaltautuneet viime aikoina myös rekrytoimaan rohkeasti uusia ammattilaisia. Näin tapahtui myös tämän vuoden toisella kvartaalilla”, Jukka Malila kuvasi.

Suomen kiinteistönvälittäjien määrä onkin lähtenyt voimakkaasti kasvamaan kohden 5000:n rajapyykkiä oltuaan 2010-luvullakin joinakin kuukausina jopa alle 4000 ammattilaisen tasolla.   

Viimeiset vuodet eivät ole olleet veljeksiä alan henkilöstön määrissä. Aallonpohjavuonna 2014 toimialan henkilöstömäärä supistui vielä 5,8 prosenttia. Kasvuun alan henkilöstömäärä kääntyi vuoden 2015 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. 

Voimakkaasti eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten lukumäärä oli tämän vuoden huhti-kesäkuussa 607 kappaletta. Vastaavasti voimakkaasti liikevaihtoaan supistaneiden yritysten lukumäärä supistui 436 kappaleeseen.  “Suuntaus on hyvä: voimakkaasti kasvaneiden yritysten määrä on alkuvuodesta lisääntynyt ja supistuvien yritysten määrä vähentynyt”, KVKL:n toimitusjohtaja summaa.

Alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kiinteistönvälityksen toimialan yrityksissä eniten. Kyseisten yritysten lukumäärä oli vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä 1 356 kappaletta, eli 88 prosenttia toimialan yrityksistä.

Toimialalla oli enemmän vanhoja kuin nuoria pk-yrityksiä. 76 prosenttia toimialan yrityksistä oli toiminut alalla vähintään 5 vuotta.

KVKL Tiedotus 7.10.2016

 

  Ylös

04.10.2016

KVKL:N HYVÄN VÄLITYSTAVAN OHJEEN TUOREIN VERSIO JULKI KESKIVIIKKONA

KVKL:n Hyvän Välitystavan Päivä on kiinteistönvälitysalan järjestökentän suurin yhteinen tapahtuma, joka kerää tänäkin syksynä lähemmäs 300 kiinteistönvälittäjää ja alan yhteistyökumppania Helsinkiin. 

Hyvän välitystavan ohjeen tarkoituksena on tarjota käytännön ohjeistusta hyvän välitystavan mukaiseen kiinteistönvälitystoimintaan. Ohjeen on laatinut KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan kunkin hetken tarpeita vastaavaksi. 

”Alan yhteinen keskusliitto KVKL perustettiin vuonna 2008 ja melko pian toimijat julkaisivat hyvän välitystavan ohjeen. Ohje on sittemmin vakiinnuttanut asemansa alalle suomalaisen kiinteistönvälitysalan yhtenä keskeisenä asiakirjana ja toimintakoodina”, kuvaa ohjeen merkitystä KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Hyvän välitystavan ohjeessa käsitellään kaikkia välitystoiminnan keskeisimpiä osa-alueita välityspalveluiden markkinoinnista ja toimeksiantosopimuksen laatimisesta aina ostotarjousmenettelyyn ja kaupantekotilaisuuteen saakka. Kuluttajalle hyvää välitystapaa noudattava yritys tarjoaa turvallisen ja luotettavan asuntokaupan, sillä välitysliikkeen jokainen toimija on sitoutunut noudattamaan työssään hyvän välitystavan ohjeessa määriteltyjä pelisääntöjä. Ohje on jokaisen asiasta kiinnostuneen luettavissa verkossa osoitteessa www.kvkl.fi.

Ohjetta päivitetään säännöllisesti.  Hyvän välitystavan normin muodostumiseen vaikuttavat välitysalalla vakiintuneet käytännöt, tuomioistuinten päätökset, kuluttajariitalautakunnan suositukset sekä viranomaisten antama ohjeistus. Myös uusien menettelytapojen esilletulo muovaa ohjetta kuhunkin aikaan soveltuvaksi. Tuntosarvena ja suodattimena asiassa toimii ohjeesta vastaava valiokunta. 

Rakenteellisesti hyvän välitystavan ohje kattaa kiinteistönvälitystoiminnan keskeiset vaiheet. Hyvää välitystapaa noudattavan välitysliikkeen tulee tarjota kuluttajalle riittävästi tietoa välityspalvelun toteutuksesta ja markkinoida palveluitaan totuudenmukaisesti. Mikäli välittäjä haluaa tarjota palveluitaan asuntoaan itse myyvälle henkilölle, hänen tulee tehdä selväksi, että kyseessä on välityspalvelun tarjoaminen. Sen sijaan vaikkapa ostajaehdokkaaksi tekeytyminen tai kontaktointi välityspalveluiden yhteydenotot kieltäneelle yksityiselle myyjälle ei täytä hyvän välitystavan mukaisen toiminnan kriteereitä.

Voimassa olevan lain mukaan välitysliikkeen tulee noudattaa toteuttamassaan välitystoiminnassa selonottovelvollisuutta: välittäjän on selvitettävä erikseen määritellyt tiedot kohteesta sekä mahdollisissa epäselvissä tapauksissa selvitettävä, ovatko toimeksiantajan antamat tiedot oikeita. Käytännössä selonottovelvollisuuden toteuttaminen tapahtuu ohjeen mukaan siten, että välittäjä kysyy toimeksiantajalta kohteen tiedot, suorittaa kohtessa katselmuksen, hankkii kohteen asiakirjat ja muut selvitykset sekä vertailee saatuja tietoja keskenään.

Ohje luo välittäjälle osaltaan ponnistuspohjia noudatettaviin käytäntöihin. Esimerkiksi asunnon esittelyssä on oltava jokaisen ostajaehdokkaan saatavilla esite, josta löytyvät asuntomarkkinointiasetuksessa määrätyt kohteen vähimmäistiedot sekä muut olennaiset tiedot. Näiden lisäksi ohjeessa on määritelty erikseen muut asiakirjat ja selvitykset, jotka välitysliikkeen tulee hankkia ja joihin hänen tulee perehtyä. 

Esittelyssä välittäjän on annettava ostajalle kaikki tiedot, jotka voivat vaikuttaa kaupasta päättämiseen. Mahdolliset puutteelliset tiedot on tuotava esille niin toimeksiantajalle kuin ostajakandidaateille. Ohjeesta löytyvät myös ohjeistukset niin ostotarjousmenettelyistä, kaupantekotilaisuudesta ja monista muista hyödyllisistä yksityiskohdista. 

KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta toimii lakimies Tapio Nevalan (työnantajanaan Asianajotoimisto Eversheds) johdolla. Toimielimen sihteeri-esittelijänä toimii KVKL:n lakimies Heli Järvi. Valiokunnan jäseninä toimivat KVKL:n jäsenryhmittymiä edustavat lakimiehet sekä eräät muut kiinteistönvälityksen ja juridiikan asiantuntijat. Asianajajaliiton nimettynä edustajana valiokunnassa toimii asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti Petri Keskitalo.

KVKL Tiedotus 4.10.2016

 

 

 

  Ylös

16.09.2016

SUOMEN ASUNTOKAUPPA JATKOI KASVUAAN TAMMI-ELOKUUSSA

SUOMEN ASUNTOKAUPPA JATKOI KASVUAAN TAMMI-ELOKUUSSA

KÄYTETYT KERROSTALOASUNNOT KIINNOSTIVAT ELOKUUSSA

Suomen asuntokauppa on jatkanut tammi-elokuussa kasvuaan kahteen edellisvuoteen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Elokuussa vanhojen asuntojen kauppa palautui hiljaisemman heinäkuun jälkeen kasvu-uralle. Vanhoista asunnoista ostajia kiinnostivat erityisesti kerrostalot, joiden kauppa piristyi edellisvuoden elokuusta yli 10 prosenttia.

Tammi-elokuussa 2016 vanhojen asuntojen toteutunut kauppamäärä oli vajaa 2   prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Asuntokaupan raketti on tällä hetkellä uusien asuntojen kauppa. Niiden kauppamäärän arvioidaan nousseen edellisvuoden tammi-heinäkuusta lähes 24 prosenttia.

”Elokuu palautti myös käytettyjen asuntojen markkinat heinäkuun pienen notkahduksen jälkeen positiiviselle uralle. Vanhojen asuntojen puolella elokuun ilonaihe oli kerrostaloasunnot, joiden kauppa nousi vuodentakaisesta peräti reilut 10 prosenttia. Elokuun kokonaistilannetta tasapainotti vanhojen rivitalojen kauppa, joka laski edellisvuoden elokuusta reilut 3,3 prosenttia sekä vanhojen omakotitalojen kauppa, joka heikentyi 6,3 prosenttia vuodentakaisesta elokuusta”, tiivistää elokuun vanhojen asuntojen kaupan tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Asuntokaupan tilannetta tukevat muutamat tekijät. ”Asuntorahoituksen ehdot ovat kohdillaan, asuntojen hinnat ovat meillä kehittyneet moniin verrokkimaihinkin nähden maltillisesti ja kuluttajien luottamus omaan talouteen ja työpaikan säilymiseen on nyt kohtuullisella tasolla. Oman asunnon hankintaan ohjaa meillä myös jatkuva vuokrien nousu ja sopivien vuokra-asuntojen puute etenkin muuttovoittoisissa kasvukeskuksissa.”

Aallonpohjasta hivuttaudutaan ylöspäin

Kauppamäärissä Suomen käytettyjen asuntojen kaupan viime vuosien pohjakosketus koettiin vuonna 2014, josta vuonna 2015 noustiin viitisen prosenttia ylöspäin. Vanhojen asuntojen kaupan varovainen elpyminen on jatkumassa myös tänä vuonna: hieman heikommasta heinäkuusta huolimatta vanhojen asuntojen kauppakertymä on tammi-elokuussa 2016 edelleen vajaa 2 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa korkeammalla. Niin vanhojen kerrostalojen kuin vanhojen rivitalojenkin kauppa on ollut viimevuotista alkuvuotta vilkkaampaa. Sen sijaan vanhojen omakotitalojen kauppa on ollut tammi-elokuussa -0,6 prosenttia viimevuotista tammi-elokuuta verkkaisempaa.

Uudisasuntojen kauppa on Suomen asuntokaupassa tällä hetkellä vahvan aktiviteetin alue: KVKL:n hintaseurantapalvelun mukaan uudisasuntojen kauppamäärä on noussut tammi-elokuussa 2016 lähes 24 prosenttia edellisvuodesta. Kaikki valtakunnalliset rakentajat eivät ole KVKL:n asiakkaina, mutta jo tällä hetkellä palvelussa mukana olevien asiakkaiden kauppojen määrän muutoksen perusteella pystytään päättelemään edellä mainittu uudisasuntomarkkinan muutoksen suunta.

Asuntokaupan isossa kuvassa uudisasuntokauppojen vuosittain toteutuva määrä on vanhojen asuntojen kauppojen kokonaismäärää selvästi pienempi, mutta yksittäisen asunnon kauppakohtainen arvo on usein käytettyä asuntoa korkeampi. ”Suuren volyyminsä takia käytetyt asunnot ovat markkinoiden tärkein myyntiartikkeli. Esimerkiksi vuonna 2015 Suomen uusien asuntojen kaupan toteutunut kokonaisarvo oli hieman alle puolet vanhojen asuntojen kaupan kokonaisarvosta”, KVKL:n toimitusjohtaja kertoo.

Asuinneliön hinta vaihteli elokuussakin vahvasti eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsingissä käytetyn kerrostalokaksion neliö maksoi keskimäärin 4520, Espoossa 3600 ja Vantaalla 2750 euroa, kun taas esimerkiksi Porissa kaksion neliön sai keskimäärin 1580 ja Kouvolassa 1270 eurolla.

KVKL Tiedotus 16.9.2016

  Ylös

08.09.2016

TÄMÄ ESITYS TARJOLLA VAIN  KVKL:N HYVÄN VÄLITYSTAVAN PÄIVÄSSÄ 2016: PAKO JUMILOMPOLOSTA - KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN MATKA HUIPULLE!

Yksi Suomen tämänhetken suosituimmista puhujista, kanadalaisjuristi André Noel Chaker räväyttää Suomen kiinteistönvälitysalan syksyn päätapahtumassa, KVKL:n Hyvän Välitystavan Päivässä 5.10.2016.  

Chaker puhuu teemalla "Pako Jumilompolosta - kiinteistönvälitysalan matka huipulle”. Näin tehden hän  haluaa rakentaa kuulijoille pitkospuut menestykseen. ”Oleellista on tiedostaa, mikä on minun Jumilompoloni. Oleellista on löytää rajat ja rikkoa ne”, hän toteaa. 

Miten tämä tehdään? Mitä tekemisessä tarvitaan? Mitä tiellä voi tulla vastaan? Millä asenteella voittajan on hyvä liikkua? Muun muassa näihin kysymyksiin Chaker haluaa etsiä vastauksia yhdessä yleisön kanssa. 

KVKL:n tapahtumaan on ilmoittautunut tähän mennessä jo liki 200 osanottajaa. KVKL odottaa tänä vuonna paikalle jopa noin 300 tapahtumavierasta.

Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan.

  Ylös

29.08.2016

KIRA-DIGI SAA VAUHTIA: TEEMU LEHTINEN ALOITTAA DIGIPÄÄLLIKKÖNÄ SYYSKUUSSA

Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista. Ns. KIRA-digi-hanketta tulee vetämään informaatioverkostojen DI Teemu Lehtinen. Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota vauhdittava hanke uudistaa alaa tulevina vuosina monin tavoin. Jatkossa esimerkiksi rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto avataan kaikkien käyttöön, sujuvasti yhteen toimivat järjestelmät ja yhtenäiset toimintatavat notkeuttavat prosesseja ja joukko kokeiluhankkeita luo uutta liiketoimintaa. Kiinteistönvälitysalan edustaja KVKL on aktiivisesti mukana hankkeen keskiössä.

Vuoden 2018 loppuun kestävän KIRA-digin rahoitus on yhteensä noin 16 miljoonaa euroa, josta puolet maksaa valtio ja puolet kiinteistö- ja rakentamisala. Hanketta toteuttavat yhdessä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi), kunnat ja ministeriöt.

KIRA-digi-hanketta vetää tehtävässä 1.9. aloittava digipäällikkö Teemu Lehtinen. Lehtinen on työskennellyt tietomallinnuksen käyttöönoton tutkimuksen parissa sekä valmistellut väitöskirjaa Aalto-yliopistossa. Hän on tuonut Suomeen AEC Hackathon -tapahtumat, joissa luodaan rakennetun ympäristön toimijoille mahdollisuuksia keskustella ja tehdä yhteisprojekteja uusia teknologioita kehittävien startup-yritysten kanssa. Näissä hankkeissa on onnistuttu myös muuttamaan vakiintuneiden yritysten työskentelytapoja ja omaksumaan nopeaa kokeilukulttuuria.

Teemu Lehtinen toteaa, että KIRA-digi-hanke on erinomainen avaus Suomelta olla rakennetun ympäristön digimurroksen etunenässä. Hän näkee hankkeessa valtavasti potentiaalia uusille palveluiden ja innovaatioiden menestystarinoille, myös kansainvälisesti. Onnistuminen vaatii kuitenkin yhteiskunnalta datan avoimuuden edistämistä, mm. rajapintojen ja palvelualustojen muuttamista avoimiksi.

”Avaamalla omaa tekemistä saadaan aikaiseksi suurempi ekosysteemi ja sitä kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Lehtinen painottaa. Hän näkee roolinsa olevan KIRA-alan perusinfrastruktuurin, kuten digitaalisen palveluväylän edistämisessä sekä toimintakulttuurin muutoksen aikaansaamisessa. Ne mahdollistavat nopeat kokeilut, joista syntyy parhaimmillaan menestystarinoita ja uutta liiketoimintaa. Hänen missionaan on tehdä toimintaympäristö ketteräksi, saada tieto liikkeelle ja luoda kokeiluilla uutta bisnestä.

KIRA-digi-hankkeen strategisesta ohjauksesta vastaa johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin puheenjohtaja Tarmo Pipatti. Kiinteistönvälitysalan edustajana ryhmässä työskentelee KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Teemu Lehtinen työskentelee Rakennustietosäätiö RTS sr:ssä, joka on yksi KIRA-foorumin jäsenyhteisöistä. 

”Kiinteistö- ja rakentamisalalla on vahva tahto hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Nyt on aika tehdä asiat aidosti uudella tavalla, ei vain kehittää olemassa olevia toimintatapoja. Hanke muuttaa alan toimintakulttuurin entistä avoimemmaksi ja tukee uuden bisneksen syntymistä”, kuvaa johtoryhmän puheenjohtaja Tarmo Pipatti.

KIRA-foorumin muodostaa neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry.


Lisätiedot:

http://www.ym.fi/kiradigi

  Ylös

16.08.2016

RUOTSISSA ENNÄTYSMÄÄRÄ REKISTERÖITYJÄ KIINTEISTÖNVÄLITTÄJIÄ

Rekisteröityjen kiinteistönvälittäjien määrä on noussut Ruotsissa uuteen ennätykseen. Välittäjiä oli heinäkuussa yhteensä 6881, kertovat Fastighetsmäklarinspektionin tilastot.  

Uuteen ennätykseen nousi myös naisten osuus kaikista kiinteistönvälittäjistä: se on Ruotsissa nyt 46,1 prosenttia. Alle 30-vuotiaita välittäjiä maassa oli 19,8 prosenttia. Tästä kaikkein nuorimmasta ikäluokasta naisia oli peräti 63,2 prosenttia.  Nuorin rekisteröity välittäjä oli syntynyt vuonna 1995 ja vanhin 1925.

 

Lähde: Mäklarvärlden 8/2016

  Ylös

12.08.2016

UUSIEN ASUNTOJEN KAUPPA MARKKINOIDEN ILONAIHE

Suomen asuntokauppa on jatkanut tammi-heinäkuussa kasvuaan kahteen edellisvuoteen verrattuna. Heinäkuussa vanhojen asuntojen kaupassa vedettiin hieman henkeä toteutuneen vahvan toisen kauppakvartaalin jälkeen.  Uusien asuntojen kauppa oli heinäkuussakin edelleen vahvassa vedossa. Tammi-heinäkuussa 2016 vanhojen asuntojen toteutunut kauppamäärä oli 1,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Uusien asuntojen kauppamäärän arvioidaan nousseen edellisvuoden tammi-heinäkuusta noin 18 prosenttia.

Melko vaisusti vuoden 2016 ensimmäisellä kvartaalilla käynnistynyt käytettyjen asuntojen kauppa yltyi vahvempaan vauhtiin vuoden toisella kvartaalilla.  Uusien asuntojen kauppa oli viime aikoina nähtyyn tapaan koko alkuvuoden ajan vahvaa, mutta toisella kvartaalilla myös eri kokoiset vanhat asunnot kiinnostivat ja edellisvuoden toisen kvartaalin lukemat ylitettiin reilusti. 

Käytettyjen asuntojen puolella kolmen vahvan nousukuukauden jälkeen oli heinäkuussa aika ottaa hieman happea.  ”Heinäkuun tilanne oli kaksijakoinen. Vanhojen asuntojen kauppamäärä laski edellisvuoden heinäkuusta noin 8-9 prosenttia. Uusien asuntojen kauppamäärä sen sijaan nousi samaan aikaan yli 6 prosenttia.  Kaupankäynnin aktiviteetissä nähtiin suuria alueellisia eroja. Suuria eroja oli myös kiinteistönvälitysliikkeiden kauppamäärien välillä”, kiteyttää heinäkuun tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Kokonaiskuvassa positiivista on ollut se, että kuluvan vuoden heinäkuu oli niin uusien kuin vanhojen asuntojen kaupassa vilkkaampi kuin vuoden 2014 heinäkuu.

”Kauppakuukaudet eivät ole koskaan veljeksiä eikä yksittäisen kuukauden luvuista voi eikä ole syytäkään trendipäätelmiä tehdä: jonakin vuonna ihmiset kallistuvat viettämään lomaa, toisena suurempi joukko suuntaa asuntokaupoille. Yhden kuun jälkeen tilanne voi joka tapauksessa olla seuraavassa kuussa jo täysin toinen”, toteaa Malila ja huomauttaa, että alustavat tiedot kentältä elokuun alkupuolen osalta antavat nytkin lupaavia viitteitä kauppasyksyn startista.

Isommassa kuvassa asuntokaupan nousujohtoiselle kehitykselle on edelleen mahdollisuuksia. ”Asuntorahoituksen ehdot ovat meillä kohdillaan, asuntojen hinnat ovat kehittyneet moniin verrokkimaihinkin nähden maltillisesti ja kuluttajien luottamus omaan talouteen ja työpaikan säilymiseen on kohtuullisen hyvällä tasolla. Oman asunnon hankintaan ohjaa myös jatkuva vuokrien nousu ja sopivien vuokra-asuntojen puute etenkin muuttovoittoisissa kasvukeskuksissa.”

Aallonpohjasta kivutaan maltillisesti ylöspäin

Kauppamäärissä Suomen käytettyjen asuntojen kaupan viime vuosien pohjakosketus koettiin vuonna 2014, josta vuonna 2015 noustiin viitisen prosenttia ylöspäin. Vanhojen asuntojen kaupan varovainen elpyminen on jatkumassa myös tänä vuonna: hieman heikommasta heinäkuusta huolimatta käytettyjen asuntojen kauppakertymä on tammi-heinäkuussa 2016 edelleen noin 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa korkeammalla.

Uudisasuntojen kauppa on Suomen asuntokaupassa tällä hetkellä vahvan aktiviteetin alue: KVKL:n hintaseurantapalvelun mukaan uudisasuntojen kauppamäärä on noussut tammi-heinäkuussa 2016 reilu 18 prosenttia edellisvuodesta. Kaikki valtakunnalliset rakentajat eivät ole KVKL:n asiakkaina, mutta jo tällä hetkellä palvelussa mukana olevien asiakkaiden kauppojen määrän muutoksen perusteella pystytään päättelemään edellä mainittu uudisasuntomarkkinan muutoksen suunta.

Miten kauppamäärät asemoituvat lähihistoriaan?

Asuntokaupan isossa kuvassa uudisasuntokauppojen vuosittain toteutuva määrä on vanhojen asuntojen kauppojen kokonaismäärää selvästi pienempi, mutta yksittäisen asunnon kauppakohtainen arvo on usein käytettyä asuntoa korkeampi. ”Suuren volyyminsä takia käytetyt asunnot ovat markkinoiden tärkein myyntiartikkeli. Esimerkiksi vuonna 2015 Suomen uusien asuntojen kaupan toteutunut kokonaisarvo oli hieman alle puolet vanhojen asuntojen kaupan kokonaisarvosta.”

Nykyisillä kaupankäyntitasoilla ollaan kaupankäyntivolyymeissä melko kaukana 2000-luvun asuntokaupan ennätysvuosista eli vuosista  2005, 2006 ja 2007, jolloin Suomessa saavutetut asuntokauppamäärät olivat selvästi nykytasoa suuremmat ja nousivat historiallisesti korkeimmille tasolle.  

”Vuosi 2016 on tietysti vielä kesken, mutta tämän vuoden mahdollisesti toteutumassa oleva kauppamäärä löytänee samantasoisen vertailukohtansa ennätysvuosien sijasta jostain vuosien 1996 – 2002 kaupankäyntimääristä.”

Koko maan tasolla käytettyä kerrostaloasuntoa myytiin heinäkuussa keskimäärin 74 päivää, käytettyä rivitaloasuntoa 89 päivää ja käytettyä omakotitaloa 114 päivää.

Helsingissä käytettyjä kerrostaloasuntoa myytiin heinäkuussa keskimäärin 57 päivää, rivitaloasuntoa 88 päivää ja käytettyä omakotitaloa 108 päivää. Käytettyjä kerrostaloyksiötä myytiin Helsingissä keskimäärin 43 päivää.

KVKL Tiedotus 12.8.2016

  Ylös

12.07.2016

VANHOJEN ASUNTOJEN KAUPPA HYVÄSSÄ VIREESSÄ MYÖS ALKUKESÄLLÄ

Vanhojen asuntojen kauppa kävi vilkkaasti kesäkuussa. Myös vuoden alkupuolisko on edellisvuotta parempi, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Suomen käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi  tammi-kesäkuussa  lähes 3,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan tasoon verrattuna.  Kerrostalokauppa kasvoi 2,7, rivitalokauppa lähes 5  ja omakotitalokauppakin noin 2,2 prosenttia vuodentakaiseen tammi-kesäkuuhun verrattuna.

Käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin vuoden 2016 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana lähes 15200, rivitaloasuntoja noin 7450 ja omakotitaloja yli 6300 kappaletta.

Ensimmäistä vuosipuoliskon positiivisen vireen sinetöi kesäkuu, jolloin vanhoja asuntoja välitettiin lähes 5400 kappaletta, mikä oli lähes 5,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 kesäkuussa.  Käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin kuluvan vuoden kesäkuussa  lähes 5, rivitaloasuntoja lähes 7 ja omakotitalojakin yli 6 prosenttia enemmän kuin viimevuoden  kesäkuussa.

”Kuluttajien luottamus talouteen on alkuvuonna vahvistunut.  Uutisvirrassa on entistä positiivisempi sävy ja ihmisten usko oman työpaikan säilymiseen on vahvistunut.  Tämä on näkynyt etenkin loppukevään ja alkukesän käytettyjen asuntojen kaupassa. Vielä käytettyjä asuntojakin vahvemmin käy aiempaan verrattuna uusien asuntojen kauppa. Uusien asuntojen osuus kaupan kokonaisvolyymistä on kuitenkin selvästi käytettyjen osuutta pienempi”, muistuttaa KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Asuntokaupan tasapainoinen toiminta ei ole itsestäänselvyys. Siihen vaikuttaa myös maan hallituksen toiminta.  KVKL peräänkuuluttaa hallitukselta viisautta tehdä pitkälle vaikuttavia  ratkaisuita siten, että myös omistusasumisen ja asuntomarkkinoiden näkökulmat otetaan yhteiskunnan suurissa ratkaisuissa  jatkossa huomioon.  ”Nyt kun vientisektori takkuilee,  asuntomarkkinoiden toiminta on tavattoman tärkeä asia Suomen kehitykselle.   Asumiseen vaikuttavat veroratkaisut ,  asuntopolitiikka osana sosiaali- ja terveydenhuollon ja  aluehallinnon järjestämistä sekä  yhteiskunnan digitalisoitumisen uudet hankkeet ovat  muutamia esimerkkejä tärkeistä teemoista, joissa myös kiinteistönvälitysala haluaa olla vaikuttamassa, jotta  asumisen ja asuntomarkkinoiden kannalta tasapainoiset ja toimivat ratkaisut aikaansaataisiin”,  Malila painottaa.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika oli koko  maassa kesäkuussa 2016 keskimäärin 68 päivää. Käytettyjä rivitaloja myytiin kesäkuussa keskimäärin 85  ja  käytettyjä omakotitaloja keskimäärin 112 päivää.

Helsingissä käytettyjen kerrostaloyksiöiden keskimääräinen myyntiaika oli kesäkuussa keskimäärin 43 päivää.

Tiedot käyvät ilmi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseurantapalvelusta.

KVKL Tiedotus/12.7.2016

  Ylös

01.07.2016

VÄLITETTYJEN KÄYTETTYJEN ASUNTOJEN KAUPAN TAMMI-TOUKOKUUN LUVUT TARKENTUIVAT YLÖSPÄIN

Tammi-toukokuussa 2016 välitettyjen käytettyjen asuntojen kauppamääräkertymä nousee yli 23500:n kappaleen. Kertymä on noin 2,5 prosenttia suurempi kuin tammi-toukokuussa 2015.

Nyt kerrottu muutosprosentti on korkeampi kuin KVKL:n aiemmin kesäkuussa raportoima lukema. Lukemien ero johtuu KVKL:n hintaseurantapalvelussa olleesta teknisestä ohjelmistovirheestä, jonka takia palvelun yhteenvetolaskennassa ei tietyissä tilanteissa saatu esille kaikkia huhti- ja toukokuun kauppoja. Lisäksi asiakkaamme ovat toimittaneet jonkin verran lisää toukokuulle kuuluvia kauppatietoja vielä kesäkuun puolella. Näistä syistä KVKL:n hintaseurantapalvelu tuotti kesäkuussa todellista toteutumaa alhaisempia kauppamäärien yhteenvetotietoja.  Hintaseurantapalvelun ohjelmistovirhe on nyt korjattu.

Välitettyjen vanhojen kerrostaloasuntojen kauppa oli tammi-toukokuussa noin 2,2 prosenttia, rivitalokauppa noin 4,5 prosenttia ja omakotitalokauppa reilun yhden prosentin vuodentakaista korkeammalla tasolla.

KVKL Tiedotus 30.6.2016

  Ylös